Ilulissani russit takornariartitsisartut periarfissanik atornerluisimasutut pasineqartut pillugu borgmesteri noqqaassuteqartoq

Russinik  ukiorpassuarni takornariartitsisartut umiarsuarnik aappaluttunik tingerlaatilinnik ilisimaneqartartut, Ilulissani akuersissuteqaratik akileraaratillu aasaanerani takornariartitsisarsimapput.

Kalaallit Nunaata pinngortitarsuarmi kusanartuinik russit takornarianut takutitsinermikkut millionilikkaanik isertitaqartarput, najukkamilu innuttaasut arlallit Rusarcimi nuanniitsumik misigisaqartarsimapput.

Taamaa Avannaata Kommuniani borgmesteri Lars Erik Gabrielsen (S) oqarpoq, aamma najukkami takornariartitsisoq, takornariaqarnikkut isertitat kalaallit pigisaannit aniasartut ernumassutigaa.

Borgmesterip paasissutissiisumit qaffasissumik inissisimasumit suliffeqarfiit ilaanni ataaseq 40 millionit koruunit missaannik sapaatit akunnerini qulini kaaviiaartitaqartartoq paasivaa. Paasissutissaq taanna KNR-ip uppernarsarsinnaasimanngilaa.

Borgmesterip oqarnera naapertorlugu suliffeqarfik nerisassanik pisiortornikkut, assartuussinikkut, unnuisitsinikkut neriniartarfinnillu atuinikkut najukkami inuiaqatigiinnut amerlagisassaanngitsunik iluaqutitaqarpoq.

Toqqortertut

Ruslandip Ukrainemut saassussinerata kingorna umiarsuit erfalasutik ilisarnaataallu allat piiarpaat. Umiarsuillu amerlanertigut Maltamiit, Palaumiit aamma Malaysiameersutut nalunaarsorneqarsimapput.

Avataaniit isigalugit namminersortungapput, kisianni piviusumi takornariartitsisarput. Borgmesterip oqarnera naapertorlugu tamanna inatsimmi periarfissamik atornerluineruvoq.

-Uani takusinnaavarput: umiarsuarnut ilaasussat ikisartut. Inuussutissarsiutigaat. Ilaatinneqartut tassaaginnanngillat pulaartut, takornariartuupput, Lars Erik Gabrielsen oqarpoq. 

-Oqarput; najukkami suliffeqarfinnik suleqateqarusullutik, tikeraalli umiarsuarnut utimullu angallanneqarneranni annikitsuinnarmik akiliueqartoqarpoq.. 

-Taama iliornermikkut inatsisinik napertuisutut isikkoqarniarsaripput, borgmesteri oqarpoq.

Najugallit imaani aporaaffeqartut

Najukkami innuttaasut arlallit nunanit allaneersunik takornariartitsisunik assortuuttarsimasut, assiliiniarlutik immami inissisimanerminni nuunnissamik piumaffigineqartartut, borgmesterip ilanngullugu oqaatigaa

Kommunimit qanoq iliornikkut akuliuttoqarsinnaanersoq misissuisoqarpoq.

Kommunimeersulli  umiarsuarnut ikillutik misissuisinnaatitaanngimmat, borgmesterip naalakkersuisut inatsisinik sukaterinissaannik kaammattorpai.

Massakkummi malittarisassat atuuttut naapertorlugit nunanit allaneersut takornariartitsisartut inatsisinik unioqqutitsinngillat.

-Kikkut tamarmik peqataallutillu akileeqataanissaat pisariaqartipparput. 

-Avatangiisigut imminut nittarsaassinermut, aningaasarsiornermut angalanissanillu akisuunik tuniniaanermut atoraanni, takornariartitsisutut akileraartarnissaat najukkamilu inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik peqataasarnissaq pisussaaffigineqarpoq. 

-Millionilikkaanik annaasaqarpugut, Lars Erik Gabrielsen oqarpoq.

Inatsit nutaaq allannguisinnaasoq

Taama nunanit allaneersut Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiuteqartarnerat aasaanerup matuma kingorna unitsinneqarsinnaavoq.

Suliffeqarfiit inatsisip atuutilernerani Kalaallit Nunaanni takornariartitsisimasut 2027-imi januaarip tungaanut ingerlaqqissinnaasut, 2025-imi takornarialerinermut inatsisip aalajangersarpaa.

Kisianni 2027-imiit takornariartitsisartut tamarmik akuersissummik peqartussaapput.

Akuersissummik pissagaanni suliffeqarfik Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarluassaaq. Piginnittut akornanni ikinnerpaamik marlunniit pingajorarterutit Kalaallit Nunaanni najugaqartuussapput. Aamma suliffeqarfik sillimaniarnermut pilersaarummik suliaqarsimassaaq, sillimmasiissummillu imaluunniit allamik qularnaveeqqusiissummik peqartussaavoq.

Akuersissummik pinissamut piumasaqaammi nutaami, nunanit allaneersut suliffeqarfiutaannut nunatsinni takornariartitsisunut angisuumik sunniuteqassapput.

Tamanna isumaqarpoq, suliffeqarfik Rusarc, KNR-ip aappalaartunik tingerlaatilittut ilisarititaat aappaagumiit -akuersissummik pisimanngikkunik- nunatsinni angallassisinnaajunnaassaaq.

Najukkami ingerlatsisut: Inatsisit assigiit

Tamanna Greenland Cruisesip piginnittuanut Ivik Knudsen-Ostermannimut nutaarsiassaavoq nuannersoq.

Taanna nunanit allaneersunit pigineqartut takornariartitsisartut nunatsinni  inuussutissarsiuteqarnissaminnut ajornanngippallaarsimasoq, isumaqarpoq.

Ivik Knudsen-Osterman inatsisit assigiit tamanut atuuttariaqartut isumaqarpoq.

-Angallassilluni akiliuteqartunik ilaasoqarnermi akuersissummik pisimanissaq piumasaqaataavoq, inunnik angallassinissamut angallassissutigineqartussaq akuerineqaqqaartariaqarpoq, sillimasiisoqartariaqarpoq, ajornartoornermilu atortut sikusiornissamullu tulluussarneq piumasaqaatinut ilaapput.

Minnerunngitsumik akileraartoqartariaqarpoq.

Borgmesteri  isumaqatigalugu nammineq nunanit allaneersunik umiarsuaatilinnik nuanniitsumik misigisaqarsimalluni oqaluttuarpoq.

-Uagut sikup iigartartup eqqaani motoori qamillugu assiliilluta pinngortitarlu nuannaarutigileraangatsigu, ilaanni gummibådiminnik tikisitsillutik qinnuigisarpaatigut, namminneq assiliisinnaaniassagamik allamukaqqulluta, Ivik Knudsen-Ostermann oqarpoq.

Rusarcimit isornartorsiut assortorneqartoq

Kalaallit Nunaanni ingerlatsinissamut akuersissutit tamaasa pigalugit, Rusarc WhatsAppikkut KNR-imut allappoq,

Russit suliffeqarfiat pinnani, nunani allani inatsisitigut nalunaarsorneqarsimasoq, aqutsisuilu tamarmik nunani allani najugaqartut, suliffeqarfik allappoq.

Najukkami agentinik, umiarsuarnik ingerlatsisunik, hotelinik aamma souvenirinik nioqquteqartunik qanittumik suleqateqartoq, kiisalu umiarsualivinnut akiliutinik, akileraarutinik akitsuutinillu atuuttunik tamanik akiliisarluni, suliffeqarfiup ilanngullugu paasissutissiissutigaa.

Takornariatik najukkami 10 tusind dollarinik qulikkuutaanik atuisartut, ilanngullugu suliffeqarfimmit nalunaarutigineqarpoq.

Assit atorlugit Kalaallit Nunaannik nittarsaassinermigut kiisalu takornarianik Kalaallit Nunaannut ukiuni kingullerni qulini tikisitsinermigut takornariaqarnerup siuarsarneqarneranut peqataasimasoq,  Rusarcip aamma paasissutissiissutigaa. Takornariat taakku najukkami millionilikkaanik dollarinik atuisartut, allanillu aamma Kalaallit Nunaannut angalanissamut kajumissaarisimallutik, suliffeqarfik allappoq.

Suliffeqarfilli kaaviiaartitani qanoq amerlatiginersut, nunatsinni  akuersissummik peqarnersoq imaluunniit nunatsinni suut akileraarutigisarnerlugit paasissutissiiumanngilaq.

Suliffeqarfiulli takornariaqartitsinini unitsittariaqalersimallugu nassuerutigaa.

- Inatsit ukioq manna kingorna allanngussaaq, taamaattumik Kalaallit Nunaanni kingullermik angallassivigisinnaavarput. Taamaattumik ajoraluartumik tikeraartutta siunissami nunamut kusanartumut uunga ukioq manna angalasinnaajunnaassapput, suliffeqarfik KNR-imut allappoq. 

KNR-ip nunanit allaneersunik umiarsuit pillugit Inuussutissarsiornermut Aatsitassanullu Naalakkersuisoqarfimmit oqaaseqartitsiniarsarigaluarpoq, kisianni allaaserisaq saqqummiunneqartinnagu naalakkersuisoqarfik akinngilaq.