Elise Kajalu kalaallisut inatsisitigut ikiorsiisartut

Inatsisilerituunngorniat, Elise Rosing aamma Kaja Mikaelsen nunatsinneersunut inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartunut Danmarkimi inatsisitigut ikiorsiisarput. Oqaatsitigut ajornartorsiuteqarneq kommuninilu ilisimasaqannginneq suli ajornartorsiutaasut, taakku nassuiaapput.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

septembarip 30-at 2025 07:30

Nutserisoq Connie Fontain, Medea Olsen

Kaffi nutaaq, kakao kissartoq, tiitorfiit igittakkat, tupat, ikittaatit, oqarasuaatip normuisa allagartaat. Elise Rosing aamma Kaja Mikaelsen Københavnimi Amagerimukannginnerminni sikkilimut qamutilimmut ikioqqaapput.

Inatsisilerinermik ilinniartut marluk Stenbroens Jurister ilaattut kalaallinut Danmarkimi inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartunut inatsisitigut ikiorsiissuteqarnissamik ukiuni ataasingajammi maanna neqerooruteqarput. Inatsisitigut ikiorsiineq inuuniarnikkut ajornartorsiuteqartunut angerlarsimaffeqanngitsunut tunngassuteqarpoq. Nunatsinninneersullu aqqusinermiiginnartut ukiut ingerlanerinni takussaaneruleriartorput.

Aamma atuarukDanmark: Inatsisilerituut Kalaallit immikkut ikiortariallit ikiorusuppaat

Taamaammat inatsisitigut ikiorsiissuteqarneq nunatsinneersunut tamanut maanna aamma kalaallisut periarfissaalerpoq. Neqeroorut Inatsisinik atuutsitsinermut ministereqarfimmit ukioq manna 1,2 millionit koruunit sinnerlugit tapiiffigineqarpoq. Tassanilu 23-nik ukiulik Elise Rosing Nuummeersoq aamma 26-nik ukiulik Kaja Mikaelsen Qasigiannguaneersoq ikiuukkiartorput. Inatsisilerituunngorniat taakkua marluk kalaallisut oqaluttuullutik inuit nunatsinneersut oqaloqatigisaqattaarpaat.

- Kalaalerpassuit danskit aaqqissuussaanerannut tatiginninngitsut nalaakkajuppagut. Tamanna siusinnerusukkut pisariaqartitaminnik ikiorneqarsimannginnerannik imaluunniit saaffiginnikkaangamik iluamik tiguneqanngitsutut misigisimasarnerannik pissuteqarpoq. Nammineq oqaatsitik atorlugit uagutsinnut oqaaseqarsinnaanerat toqqissisimanarpoq. Taamaalilluta taakku aaqqissuussaanerullu akornanni akunnermiliussinnaavugut, Elise Rosing oqarpoq.

Naak nunatsinneersut tamarmik inatsisitigut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisut saaffiginnissinnaatitaagaluartut, inatsisilerinermik ilinniagaqartut nunatsinneersut taakku marluk, nunatsinneersut inuuniarnermikkut ajornartorsiuteqartut sumiiffigigajutaannut alakkarteralutik Danmarkimi sumiiffinni assigiinngitsuni aqqusinerni angalaartarput.

Aqqusinermi naapitsiniartut

Ullumikkut ullaap tungaani Amagerimi seqinnarissumi inuit qulit nerrivimmi issiaartut eqqaatungaannut sikkili inissippaat. Taakku Elise Rosingip Kaja Mikaelsenillu eqimattanut qanippallaanngitsumi kaffi kakao-illu sikkilimi qalloraat qungujulapput aalaterillutillu.

Arnat marluk ornigullutik cigaretseqarnersoq aperipput. Kaja Mikaelseni qungujulluni tunniussivoq, ikittaammillu aamma perusunnersut aperalugit. Ikittaatini aappaluttuni inatsisilerinermik ilinniartut marluk oqarasuaataasa normui allassimapput.

Angut ukioqqortunerusoq tungujortumik makiaaruserluni pisulluni aggerpoq. Taanna kakao-imik kissartumik qinuvoq. Arnap ataatsip maanna pujortagassaminik ikitsisimasup angut eqimappaa. 'Iggu'-millu oqarfigalugu.

Sikkilit assartuutit eqqaaniittut inatsisitigut apeqqutissaqanngillat. Angalaneranulli tamanna aamma siunertaanngitsoq, Elise Rosingip nassuiaatigaa. Taakkuli siullertut inunnit ilisarisimaneqalernissartik kalaallisullu inatsisitigut ikiorsiinissaq neqeroorutigigitsik ilisimaneqalernissaa pingaartinnerpaavaat.

Taassuma ullumi allami attaveqarfigineqarnissaminnut iluaqutaasinnaassasoq neriuutigaa.

Suliat amerlanertigut aningaasaqarnermut, pilersuinermut, akiitsunut apeqqutinut tunnganerusarput, taakkulu suliat 30 procenterisaraat, Elise Rosing nassuiaavoq.

- Pillaatissiissuteqarfigineqarsimalluni ikiorsiissutinillu pissarsisarnani pisortanut akiitsunut tunngassuteqarsinnaavoq imaluunniit suliat inimik attartornermik inimullu attartukkamut akiliuteqarnissamut tunngasinnaallutik, taanna oqarpoq.

Tamatuma saniatigut kalaallit angajoqqaarpaaluit meeqqaminnik pinngitsaaliissummik arsaarneqaratarsinnaanerminnut ernumasut saaffiginnittartorpaaluusut, Elisen Rosing nassuiaavoq. Ukiunimi kingullerni kalaallit meeqqat Danmarkimi pinngitsaaliissummik inissinneqartut amerlassusaat ukkatarineqarnerulerpoq, tamannalu akerliussutsimik takutitsinernik inatsisinillu allannguinermik kinguneqarluni.

- Angajoqqaanit ernumasunit saaffiginniffigineqangaatsiartarpugut, immaqa kommunimit aggersarneqarsimapput, taakkulu pinngitsaaliissummik arsaarinninnermik suliaqartoqalernersoq erngertumik annilaangassutigilertarpaat. Qujanartumilli amerlaneritigut taama pisoqarneq ajorpoq, kisianni tusagassiuutitigut ukkatarinnittoqangaatsiarnera pissutigalugu inuit erngertumik annilaangalertarput, Elise Rosing oqarpoq.

Paasinerluinerit ilisimasakinnerlu

Amagerimut uteqqeriarutta arnaq naasunik allalimmik kjolelik sikkilimut assartuummukarpoq. Kaja Mikaelsen kalaallisut oqalulermat illariarujussuarpoq. ‘Kalaallisut’ nuannaarluni oqarpoq, Kaja Mikaelsenillu naartusup naavi qiviarlugit sorliussamaarnersoq aperivoq. ‘Nukappiaraq’, Kaja Mikaelsen akivoq. ‘Yiiiih’ arnaq nuannaarluni nillerpoq, Kajalu eqeriarlugu uluaatigut kunippaa. Eqimattat nerrivimmiittut ersaattaapput.

- Ornigulluta inuit sumiiffigisaanni naapikkaangatsigit tatiginninnermik pilersitsiffiusarpoq, Kaja Mikaelsen oqarpoq.

Stenbroens Jurister Københavnimi Kalaallit Illuutaanni marlunngornerit tamaasa naapinneqarsinnaasarput, tassani akeqanngitsumik siunnersortittoqarsinnaavoq. Kaja Mikaelsenili Elise Rosingilu Aarhusimi najugaqaramik, inuit nunatsinneersut naapinniarlugit Danmarkimi sumiiffinni assigiinngitsuni aqqusinerni angalaartarput . Siorna Aalborgimiipput septembarillu ingerlanerani Københavnimi, Vejlemi Esbjergimilu angalallutik.

- Aqqusinermi inuuneqartut arlallit Kalaallit Illuutaanni ilaannikkut ajoraluartumik tikilluaqqusaanngitsutut misigisimasarput. Taamaammat ornillugit ilassiartornissaat pingaaruteqarpoq, Kaja Mikaelsen oqarpoq.

KALAALLINUT DANMARKIMIITTUNUT INATSISITIGUT UNAMMILLERNARSINNAASUT

Inuit Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut nuuttut pillugit, danskit oqartussaasuisa pappiaqqanik paasissutissanik piniarnerat, qaammaterpassuarnik sivisussuseqarsinnaavoq. Taamaalilluni ikiorsiissutinik sullinneqarnissamillu piniarneq ajornakusuulersinnaavoq.
Ajornartorsiut alla tassaasinnaavoq, oqartussanit suliassanngortinneqartut pillugit, oqalutsimik nutserisumilluunnit qulakkeerunneqarsinnaannginneq. Tamanna paatsooqatigiinnermik kinguneqartitsisinnaavoq, assersuutigalugu oqartussat sulianut aalajangiinerinut paasinninngitsoortoqarsinnaavoq. Ajornartorsiutillu ilagivaat kalaallit meerartaannik arsarinninnissamik suliat aallartinneqaraangata.
Innuttaasut kalaallit Danmarkimi inissarsiulernermi ajornartorsiorsinnaapput. Assersuutigineqarsinnaavoq, kommunemiit piumasaqaatinik angusaqanngitsoorneq, pissutigalugu sullinneqartoq nunatsinnut attuumassuteqarnerusutut nalilerneqarsinnaammat.Ikiorneqarnissarlu killeqarmat angerlarsimaffeqanngitsut ornittagaannut pisariaqartarsinnaallutik.
Justitap 2023-imi nalunaarusiami innersuussinera malillugu, inissamik neqeroortarneq, kalaallinut nunatsinnit Danmarkimut nuuttunut atuutinneqassanngilaq.
Atassuteqarnermut piumasaqaat tassaavoq, Danmarkimut atassuteqarneq imaluunnit attuumassuteqarneq, nunangisamut attuumassuteqarnermiit annertunerusussaassaaq.
2023-imiit kalaallit nunatsinni inunngorsimasut, inuit 17.000-it Danmarkimi najugaqartut nalunaarsorneqarsimapput.

Najoqqutat: Stenbroens Jurister, Nunatsinni naatsorsueqqissaartarfik, FN-ip nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit immikkut nalunaarusiaa.

Allisiguk

Kaja Mikaelsenip Elise Rosingillu inuit tatiginnilersinneratigut taakku kommunillu akornanni attaveqaataalernissartik neriuutigaat. Oqaatsitigut unammillernartoqarnera ajornartorsiutaanerugajuppoq.

- Kommuninik aaqqissuussinermillu naapitsineq ajornakusoornerpaasarpoq, pissutigalugu illuatungeriinni paasissutissarpassuit puiorneqartarmata. Paasinerluisoqarsinnaavoq, taamaalillunilu uku paasineqanngitsutut misigisimallutik tatiginnikkunnaartarput, Kaja Mikaelsen nassuiaavoq.

Tamatuma saniatigut kommunini minnerni nunatsinnit inuit qanoq pisinnaatitaaffeqarnerat pillugu ilisimasaqanngitsoqartarpoq, Elise Rosing ilanngussivoq. Assersuutigalugu oqalutseqarneq. Nunatsinniimmi inuit kommuninik naapitsinermi oqalutseqarsinnaatitaapput, tamannali malinneqanngitsoortarpoq, taanna nassuiaavoq:

- Kommunip kalaallip danskisoorluarsinnaanera pissutigalugu oqalutseqarnissamik pisariaqartitsisoqannginneraaneranik suliaqaqqammerpunga. Kisianni sullinneqartoq oqalutseqarnissamik piumasaqaruni tamanna pisinnaatitaaffigaa. Arlaleriarluni kommunimut paatsuuisimasoq kommunillu taassuma pisariaqartitaanik aamma paasinerluisimasoq tamannalu qularnermik pilersitsisoq kommunimut nassuiaatigaarput. Taamaammat tamatuma malinneqarlunilu ilungersuunneqarnissaa pingaaruteqarpoq.

Inatsisilerinermik ilinniartut marluk sikkili assartuut poortorpaat. Arlallit cigaretsimik naggammik piumapput. Elise Rosingip aamma Kaja Mikaelsenip taakku ikittaammik tunivaat pisariaqartitsilissagunillu attavigineqarumaarlutik neriuutigalugu.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.