Siunnersuutit nutaat: Kalaallit Nunaanni raajartassat tonserpassuarnik ikilineqassasut

Raajartassat ikilineqarnissaat NAFO-p inassutigeqqippaa -pisassiissutilli appasinnerit nunap karsianut millionilikkaanik annaasaqaataasinnaavoq.

Allattoq Markus Valentin

septembarip 30-at 2025 10:56

Nutserisoq Medea Olsen

Aappaagumut raajartassiissutit pillugit ilisimatuussutsikkut siunnersuineq maanna piareerpoq.

NAFO-p, Northwest Atlantic Fisheries Organization, Kitaani pisassiissutit 5.000 tonsinik apparniarpai, 80.000 tonsiniit 75.000 tonsinut.

Tunumi pisassiissutit killilersimaarneqarnissaat aamma siunnersuutigineqarpoq. Aappaagumut pisassiissutit 500 tonsinut affaannanngortinneqassasut ilisimatuut siunnersuutigaat.

Aamma atuaruk Inuussutissarsiortut raajat pillugit: Inuiaqatigiit tamarmik aningaasanik annaasaqarsinnaapput

Pinngortitaleriffiup tusagassiuutinut nalunaarutaani killilersuinermut tunngavilersuutigineqartut ukuupput:

- Pisassiissutissatut innersuussutaasut kisitsisilerneqarsimapput naatsorsuinerit aallaavigalugit, naatsorsuinernilu takuneqarsinnaavoq raajaqassuseq raajallu pisarineqartartut amerlassusaat ikiliartortut, taakkununngalu ilaliullugu ukiuni kingullerni saarulleqarnerulernikuuvoq, taakkualu raajatorluarnissaat naatsorsuutigaarput.

- Tunumut tunngatillugu, Dohm Bankemi raajat amerlassusaata killeqartorujussuunerat biologit misissuinerisa aalisarnermillu nalunaarsukkat takutikkaat, tusagassiuutinut nalunaarumminni aamma ilannguppaat.

Ingerlatsinermut pilersaarut

Nafo, Northwest Atlantic Fisheries Organization aamma Pinngortitaleriffik piujuartitsisumik raajaqassuseqarnissaanut qulakkeerutaasumik pisassiissutaasussanut innersuussuteqarlutik ukiumoortumik nalunaarusiortarput.

Innersuussutit taakku Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfimmut ingerlateqqinneqartarput, tassanngalu Naalakkersuisunut paasissutissiisoqartarluni.

Aalisarnermut siunnersuisoqatigiit – pingasunik ilaatigut KNAPK-mit Sulisitsisuniillu ilaasortaqartut akornanni tusarniaasoqareernerani Naalakkersuisut ukiup tullissaanut pisassiissutissanik ilisimatuussutsikkut siunnersuinermik tunngaveqartunik pisassiissuteqartarput.

Pisassiissutit siunnersuutigineqartut ukiup siulianut sanilliullugit 20 procentimik ikinnerugaangata aalisarnermtu siunnersuisoqatigiit aaqqiissutaasinnaasunik siunnersuusiornissamut immikkut ittumik tusarniaanermut qaaqquneqartarput.

Immikkut ittumik pisuni Naalakkersuisut ilisimatuussutsikkut innersuussutit allanngortikkallarsinnaavaat, ilisimatuussutsikkulli innersuussutit naapertorlugit piaartumik pisassiissuteqartoqassalluni.

Allisiguk

Nunap karsianut kinguneqassasoq

Kitaani 15.000 tonsinik Tunumilu 1.500 tonsinik pisassiisoqassasoqarnissaa siorna siunnersuutigineqarpoq.

Piujuartitsisumik aalisarneq pillugu ilisimatuussutsikkut misissuinerit tunngavigalugit NAFO taamaallaat pisassiissutinik siunnersuuteqarsinnaavoq. Aappaagumut qanoq annertutigisumik pisassiisoqassanersoq naalakkersuisut aalajangissavaat.

Naalakkersuisut Kitaani 83.125 tonsit Tunumilu 7.500 tonsit pisassiissutigineqassasut aalajangerpaat.

Aamma atuarukRaajaqassuseq suli appariartorpoq: Arlalinnik naleqqussaanissaq pisariaqarsinnaasoq

Raajartassat ikilisinneqarpata inuiaqatigiit tamarmik aningaasanik annaasaqarumaartut, Sulisitsisut taamanikkut mianersoqqussutigaat.

Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit nunap 2025-mi aningaasaqarneranut nalunaarusiaat kingulleq naapertorlugu, raajat avammut tunisat nalingi januaarimiit juulimut 21,2 procentimik apparsimapput. Tamanna 315 millionit koruuninik appariarnermik isumaqarpoq.

Tamanna piffissami tamatumani pisat 21,7 procentimik ikileriarnerannut attuumassuteqarluinnartutut nalilerneqarpoq.

Pisat ikiliartornerat pissutigalugu inunniit, suliffeqarfinniit iluanaarutiniillu akileraarutitigut isertitat annikillisinnaanerat, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit nalunaarusiaminni aamma eqqaavaat.

KNR-ip Sulisitsisut inassuteqaatit nutaat pillugit oqaaseqartinniaraluarpai, apersorneqarusunngillalli.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.