Spiralilersuisimanermi suliani arnanut danskit ministeriunerat Mette Frederiksen Danmarki sinnerlugu pingasunngornermi utoqqatserpat, inuiannut kalaallinut kamannerujussuarmik aliasunnermillu pilersitsinikuusoq suliaq sakkortunerpaaffissaminiissaaq. 

Tamatumunnga ilanngullugu Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D) arnanut 1992-ip kingorna, peqqinnissaqarfiup nunatsinnit akisussaaffigineqalernerata kingorna, kajumissuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasunut aamma utoqqatserniarpoq. 

Spiralilersuisoqarneranili suna eqqortuua tamatumalu sammineqangaatsialernerata tassa 2022-p kingorna qanoq pisoqarpa? Nuummi Katuami utoqqatsernissap pingasunngornermi malunnartinneqarneranut atatillugu, ataatsimut isigalugu suliaq pillugu nutartikkamik KNR-i saqqummersitseqqippoq.

Spiralilersuineq aallartittoq

DR-imit tusarnaagassiaq “Spiralkampagnen” 2022-mi maajimi saqqummermat nunatsinni niviarsiaqqap arnallu tusindilikkaat 1960-ikkut 70-ikkullu ingerlaneranni qanoq spiralilersorneqarsimanerat saqqummiunneqarpoq.

Tusarnaagassiami arnat arlallit ilaat 14-inik ukioqartut nammineq kajumissuserinngisaminnik danskinit nakorsanit spiralilerneqarsimanerminnik oqaluttuarput.

Spiralit ullumikkut ilisimasatsinnit anginerujussuusimapput, taakkulu arnanut arlalinnut timikkut tarnikkullu kingunerluuteqartitsingaatsiarsimallutik.

DR-ip tusarnaagassiaa naapertorlugu spiralit danskit oqartussaasuisa kalaallit innuttaasut piffissami tassani nunarsuarmi amerliartornerpaat ilaanniittut killilerniarlugu iliuuserisimavaat.

1966-imi iliuuserineqartoq aallartinneqarpoq, 1970-ikkullu tikillugit 4.500-t spiralilerneqarsimallutik. Taamami niviarsiaqqat arnallu naartusinnaasut 9000-t missaanniipput. Periuserineqartoq 1975 tikillugu atuuppoq.

Qulaajaaneq aallartikkaat

Spiralilersuisoqarsimanera kalaallit innuttaasut politikerillu sakkortuumik qisuariarfigaat taakku tamanna “tupannartut”, “naakkittaatsutut” aamma “annilaarnartutut” taavaat. Politikerillu arlallit inuiannik nungusaasoqarsimasoraat.

Spiralilersuisoqarsimaneranik qulaajaasoqarnissaa partiit 2022-mi upernaakkut ataatsimiinnermi isumaqatigiissutigaat.

Naalakkersuisut tamatuma sanitigut arnat spiralilersuisoqarnerani eqqugaasimasut tarnip pissusianik ilisimannittumik akeqanngitsumik ikiorneqarsinnaasut nalunaarutigaat.

Qulaajaanermik aallartitsisoqarnissaa Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa 2022-mi septembarimi isumaqatigiissutigaat. Naalakkersuisulli siulittaasuata, Múte B. Egedep (IA) danskit naalakkersuisui kinguarsaanerarlugit qaammatit qulingiluat qaangiuttut isornartorsiuivoq.

Qulaajaasoqarnissaanik suliaqarneq sukkanerulersinneqarpoq, 2023-milu maajimi nakerisarsiunngitsumik qulaajaaneq aallartinneqarpoq.

Kalaallinut 1960-imit 1991-imut, nunatta peqqinnissaqarfimmut akisussaaffeqalernissaata tungaanut spiralilersuisoqarneranut atatillugu iliuuseqartarsimasut qulaajarneqassapput. Tassani niviarsiaqqanut arnanullu nunatsinni spiralilersuisoqarsimanerani aamma kalaallinut niviarsiaqqanut danskit efterskoliini atuartunut spiralilersuisoqarsimanera ilaapput.

Qulaajaanerup 2025-mi maajimi naammassineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq, taannalu danskit naalagaaffiannit aningaasaliiffigineqarpoq.

2024-mi maajip arfineq-pingajuanni arnat ulluannut atatillugu arnat arlallit spiralilersuisoqarsimanerata sammineqarnissaa pillugu ingerlaaqatigiipput Assi © : KNR / Johasinnguaq Olsen

Arnat taarsiiffigineqarnissaminnik piumasaqaateqartut

Arnat 67-it spiralilerneqarsimasut inuit pisinnaatitaaffiinik innarliisoqarsimanerarlugu 2023-mi oktobarimi danskit naalagaaffiannit tamarmik immikkut 300.000 koruunimik taarsiiffigineqarnissaminnik piumasaqaateqarput. Tamanna taakku KNR-imut oqaatigaat.

Arnat Ehmer Pramming Advokaterinit eqqartuussissuserisoq Mads Pramming eqqartuussissuserisoraat.

Danskit naalagaaffiat taarsiissuteqartoqarnissaanik piumasaqaammut qisuariaateqanngilaq.

Ukiup affaata missaa qaangiuttoq 2024-mi marsimi arnat 143-t danskit naalagaaffiat eqqartuussivitsigoortinniarpaat. Taarsiissuteqartoqarnissaanut piumasaqaatigineqartoq taamaalilluni 43 millionit koruuniuvoq.

Suliaq 2027-mi eqqartuussissutigineqassaaq.

Qulaajaanermi aporfik

Spiralilersuisoqarneranik qulaajaanermi 2024-mi juuli aporfeqalerpoq.

Kalaallit peqqinnissamut aqutsisuisa peqqinnissaqarfimmit atortunik atuisinnaanermut akuersissutertik utertissimagaat, qulaajaanerup aqqutaata qeqqani nalunaarusiami saqqummiunneqarpoq.

Tamanna journalini innuttaasunut tunngasunik inunnullu paasissutissanik allattorsimasunik eqqarsaatiginninnermik pissuteqarpoq.

Atortut taakku peqqinnissaqarfiup qanoq ililluni 1960-imit 1991-imut spiralilersuisimaneranik qulaajaanermut atorneqartussaagaluarput.

Naalakkersuisut aporfiusumut aaqqiissutissamik nassaarsimasut spiralilersuisoqarneranut tunngatillugu suliami akisussaasup, naligiissitaanermut naalakkersuisup, Naaja H. Nathanielsenip (IA) oktobarimi paasissutissiissutigaa.

- Ilisimatusartoqatigiit susassaqarfinnut journalinik allattorsimaffeqartunut isersifiginnissinnaalerlugit aaqqiissutissarsisoqarpoq, tassanilu journalit qanoq amerlatiginerinik assiliortuipput, taamaalillutik atortussat qanoq annertutigineri pillugit isumassarsiorsinnaalerlutik, Naaja H. Nathanielsen KNR-imut oqarpoq.

Spiralilersuisoqarneranik qulaajaanermi ilisimatusartoqatigiit aqutsisuata, Tenna Jensenip ilisimatusartut atortussat ilaannik pissarsisinnaalersut uppernarsarpaa. Taassumalu ilisimatusartoqatigiit journalit sinnerinut qinnuteqaasiuleruttortut paasissutissiissutigaa.

Qulaajaaneq alla aallartinneqartoq

Naalakkersuisut spiralilersuisoqarsimaneranik misissuinermik allamik 2024-mi aggustimi aallartitsipput.

Misissuineq taanna naalakkersuisunit aningaasaliiffigineqarpoq, tassanilu spiralilersuisoqarsimanerani inatsisinut tunngasut misissorneqarnissaat siunertaavoq. Misissuinermi matumani arnat spiralilerneqarsimasut inuttut pisinnaatitaaffii sorliit unioqqutinneqarsimanersut misissorneqassapput.

Naaja H. Nathanielsenip oqarnera naapertorlugu apeqqutit taakku spiralilersuisoqarnerani matumani akissutisinissaat naalakkersuisunit aallaqqaammullu kissaatigineqarpoq. Tamannali danskit naalakkersuisunit itigartitsissutigineqarsimasoq, taassuma KNR-imut oqaatigaa.

Misissuinermi 1992-ip kingorna nammineq piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut pillugit suliat aamma misissorneqassapput.

Siullermik tamatuma maajimi 2025-mi naammassineqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq - taanna ilutigalugu nakerisarsiunngitsumik spiralilersuisimanermi qulaajaaneq – tamannali januaarimi 2026-mi naammassineqartussanngortoq.

Spiralilersuinerit pillugit suliat nutaat

Nammineq piumassuserinngisaminnik spiralilerneqarsimasunik aamma nutaanerusoqarpoq.

Arnat arlallit 1990-ikkunnit maannamut akuersissuteqaratik naartunaveersaaserneqarsimallutik tuluit tusagassiuutaannut BBC-mut 2022-mi decembarimi oqaluttuaraat.

Nakorsaaneqarfiup 1993-imit 2014-imut nammineq piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut 15-it ilisimasaqarfigigai, nakorsaaneqarfimmit nalunaarusiap 2024-mi marsimeersup takutippaa. Nunatta peqqinnissaqarfik 1992-imi akisussaaffigilerpaa.

Arnat 13-it naartuersinnerminnut atatillugu spiraliulerneqarsimallutik oqaatigaat.

Arnat pineqartut arlallit piumassuserinngisaminnik piffissami kingusinnerusumi naartunaveersaasersorneqarsimasut KNR-ip oqaloqatigai. Taakkua ataatsimoorlutik, sinitsinneqarlutik naartuminnik peersitsineranni suliaritinnerminnut atatillugu spiralilerneqarsimanertik sianigisimanngilaat. Tamatumunnga ilanngullugu arnat naartuminnik peersitsineranni, nakorsanit qallunaajusunit suliarineqarsimanertik oqaluttuaraat.

Taakkua ilagaat Emma Kuko 2019-imi spiraleqarluni nalaatsornerinnakkut paasisimagaa. Ukiut qulingiluat matuma siorna naartuanik peersitsinermut atatillugu ikkunneqarsimanera ilimanaatilerujussuuvoq.

- Soorunami ulloq taanna annilaarnartorujussuuvoq, qiajunnaarnerlu ajulerlunga. Maanna spiraleqaqqinngisaannassallunga nalunngilara, Emma Kuko KNR-imut januaarimi 2023-mi oqarpoq.

Arnat eqqugaasut arlallit politikerillu Namminersorlutik Oqartussanit arnanut utoqqatsertoqarnissaa piumasaqaatigaat. 

Arnaq Knudsen-Frederiksen (saamerleq.), Emma Kuko (talerperleq) marluullutik akuersitinneqaqqaarnatik spiralilerneqarsimapput. Arnaq Knudsen-Frederiksenip ukiorpaalussuit qaangiummata tassa 2004-mi aatsaat paasivaa, Emma Kukolli 2019-imi spiraleqarluni paasivaa. Assi © : KNR/Johansinnguaq Olsen/Henriette Simonsen

Naalakkersuisut arnat pineqartut taarsiiffiginiaraat

Aningaasaqarnermut siulittaasuusimasoq Erik Jensen (S) arnanut pineqartunut novembari 2024-mi nuannersumik nutaarsiassiivoq. Tassami 4,5 millionit koruuninik 2025-mi aningaasanut inatsisissami immikkoortitsipput, aningaasat taakku nunatsinni 1992-ip kingorna piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut taarsiiffigineqarnissaannut atugassatut siunniussaapput.

- Arnanut pineqarsimasunut taanna oqariartorneruvoq, taamatut iliortoqarsimanera akuersaarneqarsinnaanngitsoq. Naalagaaffimmut aamma oqariartornertaqarpoq, tassa arnat taamaliorneqarnerannut utoqqatserfigineqarnissaannik taarsiiffigineqarnissaannillu immikkoortitsinissaq uani pingaarnertut inissisimatipparput, Erik Jensen KNR-imut oqarpoq.

Siumumi politikeri naapertorlugu arnat taakkua 15-it immikkut tamarmik 300.000 koruuninik ajunngitsorsitinneqassapput. Tassa 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarsimasut assigalugit aningaasat amerlatigisut Danmarkimiit piumasarineqartut.

Tamannali Inatsisilerinermut tunngasuni Naalakkersuisoqarfimmit naqqinneqarpoq. Tusagassiuutinummi nalunaarummi allapput, Naalakkersuuisut arnat pineqartut taarsiiffigineqarnissaannut aningaasanik amerlassusiliisinnaanngitsut.

- Naalakkersuisut erseqqissassavaat arnat sulimi pineqartut amerlassuserpiaat suli ilisimanngikkipput, aamma arnanut pineqartunut aningaasat tunniunneqartussat inaarutaasumik amerlassusissaat ilisimanngikkipput, tusagassiorfinnut nalunaarumminni allapput.

Inatsisilerinermut tunngasuni naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen naapertorlugu, Naalakkersuisunit aallartinneqartoq qulaajaaneq taaneqartoq Naalakkersuisunit utaqqimaarneqaqqaarniarpoq. Nunatta peqqinnissaqarfimmik akisussaaffeqalerneraniit piumassuserinngisamik naartunaveersaasersuisimanermi qanoq suliaqartoqartigisimaneranik itisiliisuussammat.

Inuiannik nungusaaneq

Spiralilersuisimanerpassuit inuiannik toqoraanerusoq, Múte B. Egede, DR-ip aallakaatitassiaani "Deadline-mi" decembarimi 2024-mi ilungersuanermut oqaasertaliigami taamak oqarpoq

- Danskit naalagaaffiannit iliuuserineqarsimasoq inuiaannik kalaallinik nungusaaneruvoq. Maannakkut taama oqarneq tunngavissaqarpoq, taamani Naalakkersuisunut siulittaasuusimasoq Múte B. Egede oqarpoq.

Oqaaserineqartoq kinguneratigut danskit politikeriinit arlalinnit isornartorsiorneqarpoq. 

Aki-Matilda Høegh-Damittaaq (N) spiralilersuisimaneq inuiannik toqoraanertut 2022-mi taavaa, taamani tupaallaatigineqaqisoq.

Utoqqatserpunga

Spiralilersuinermi nakerisarsiunngitsumik qulaajaaneq septembarip aallaqqaataani kingullerpaamik tunniunneqarfissaa ullunik pingasunik sioqqullugu, ministeriuneq Mette Frederiksen amerlasuunut tupaallatsitsilluni spiralilersuisimanermi suliani arnanut utoqqatserpoq. Taanna tusagassiuutinut nalunaarutikkut utoqqatserpoq.

- Spiralilersuinermik suliaq Kalaallit Nunaanni kalaalerpassuarnut ilaqutariippassuarnullu kamassaataallunilu aliasulersitsisartoq nalunngilarput. Tamannalu Danmarkip naalagaaffeqatigiinnerullu nalinginnaasumik paasineqartarneranut soorunami sunniuteqarpoq, Mette Frederiksen oqarpoq nangillunilu:

-Pereersimasut allanngortissinnaanngilavut. Kisianni akisussaaffik uagut tigorusupparput.

Tamatuma kingorna KNR-imit apersorneqarnermini Mette Frederiksenip oqaatigaa, piffissaq maanna eqqortuusoq nammineq isumaqarluni. Tamatumunnga ilanngullugu arnat taarsiiffigineqarnissaannik suli neriorsuisinnaanani, kisianni danskit naalakkersuisuisa nunatsinni naalakkersuisut peqatigalugit suliaq pillugu oqaloqatigiissutigigaat paasissutissiissutigaa.

Spiralilersuisimanermi suliani arnanut utoqqatsernerminut atatillugu Mette Frederikseni KNR-imit apersorneqarnermini oqarpoq.  Assi © : DR/Alexander Østerlin Koch

Tusagassiuutinut nalunaarummi tassani Naalakkersuisut siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D), arnat piumassuserinngisaminnik 1992-ip kingorna spiralilerneqarsimasunut aamma utoqqatserpoq.

- Naalakkersuisut sinnerlugit peqqinnissaqarfitta uatsinnit akisussaaffigineqalernerata kingorna arnat arlallit ajoquserneqarsimanerinut kanngutsaattuliorfigineqarsimanerinullu utoqqatserusuppunga. Ilissinnut eqqugaasunut kingunipilutsitsisimasunullu utoqqatserpunga - ilissi nammineq piumasarinagu aqussinnaanagulu pineqarsimanersi pillugu utoqqatserpunga, tusagassiuutinut nalunaarummi Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Arnat piumassuserinngisaminnik piffissami kingusinnerusumi naartunaveersaasersorneqarsimasut taarsiiffigineqarnissaat qanoq ingerlanneqassanersoq Naalakkersuisut sulissutigigaat, KNR-imit apersorneqarnermini paasissutissiissutigaa.  

Qulaajaaneq sivisuumik utaqqineqartoq

Spiralilersuisimaneq pillugu arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit qulaajaaneq sivisuumik utaqqineqarsimasoq septembarip qulingiluaani saqqummiunneqarpoq.

Nunatsinni 1960-imiit 1991-imut spiralilersuisimaneq tassani qulaajaaffigineqarpoq. Arnat 354-it misiginikuusatik pillugit qulaajaasunut oqaluttuarput, pisimasullu 488-it misissuiffigineqarlutik. Taakkunani 410-t spiralilersuinermut tunngapput.

Taakkunani amerlanerpaartaat akuersissuteqaqqaarani pisimapput. 

- Arnat oqaluttuaasa takutippaat, arnat oqaluttuaminnik tunniussisut amerlanerpaartaat, naartunaveersaammut namminerminnut tunniunneqartumut akuersisimanatik isumaqartut. Amerlanerussutillit aammattaaq misigisimapput, naartunaveersaammik tunineqarnissartik sioqqullugu sukumiisumik paasissutissinneqarsimanatik, nalunaarusiami allaqqavoq. 

Pisimasuni 47-ni akuersisimapput. Sinneri ersarissumik paasitinneqarsimanngillat, akuersisimanermullluunniit paasissutissaqarnani. 

Nalunaarusiami allaqqasut naapertorlugit, arnat qasseqqissaat piffissami misissuiffimmi spiralilerneqarsimanersut naluneqarpoq.

Arnalli 4.070-it 1970-ikkut naajartornerani, periutsip 1964-imi atulersup aallartinneranit ukiualunnguit qaangiuttut, spiralilerneqarsimareersut nalunaarusiami erserpoq. Kalaallit Nunaanni arnat meeqqiorsinnaasut affaat taamani naartunaveersaaserneqarsimapput. 

Arnat arlallit naartunaveersaammik Depo-Proveramik kapineqarnissamut, naartuminnik peersitsinissaannut ernereernermillu kingorna naartusinnaajunnaartinneqarnissaminnik kimigiiserfigineqarsimallutik misigisimasut nalunaarusiattaaq takutippaa.

Suli taarsiiffiginnittoqanngitsoq

Arnanut utoqqatserneq Nuummi Katuami aaqqissuussinikkut pingasunngornermi malunnartinneqassaaq. Aaqqissuussineq sioqqullugu, arnanut pineqartunut aningaasanik ajunngitsorsiassaqartitsilluni tikinnissaa pillugu Mette Frederiksen kattuffinniit partiiniillu arlalinnit tatineqarpoq.

Danskit naalakkersuisui saammaateqatigiinnermut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamik kissaateqartoq, ministeriuneq ataasinngormat tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq. Taassuma Nuummi tikeraarnermini Jens-Frederik Nielsen peqatigalugu isumassarsiaq pillugu oqaloqatigiissutigerusuppaa.

- Nuummut tikeraarninnut atatillugu Naalakkersuisut siulittaasuat peqatigalugu, spiralilersuisimanermi suliani arnanut allanullu kalaallinut aaqqissuussaasumik immikkoortitsilluni pissusilersortarnerit, kalaaliunertik piinnavillugu allatut pineqartartut pillugit inuttut ataasiakkaatut aningaasatigut ajunngitsorsiassaqartinniarlugit, saammaateqatigiinnermut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissamik naalagaaffiup kissaateqarnera  oqaloqatigiissutigissavarput, Mette Frederiksen tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.