Jens-Frederik Nielsen: - Utoqqatserneq. Oqaaseq annikikkaluassusia isumalerujussuusinnaavorli

- Killissamik qaangiiffigineqarsimanersi tujorminarpoq, pisimasussaanngikkaluarlunilu, Naalakkersuisut siulittaasuat, piffissami nutaanerusumi arnanut piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasunut, pingasunngornermi utoqqatsernermini oqarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

septembarip 24-at 2025 14:35

Nutserisoq Karla Heilmann

Utoqqatserpunga.

Spiralilersuisimanermi arnanut eqqugaasunut danskit ministeriunerata Mette Frederikseip Danmarki sinnerlugu utoqqatsernerani oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartumi, oqaaseerannguaq Nuummi Katuami inersuaq ulikkaavillugu pingasunngornermi katersuutsitsivoq.

Naalakkersuisunut siulittaasoq Jens-Frederik Nielsen arnanut 1992-imi Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit akisussaaffigineqalerneraniit, akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut aamma utoqqatserpoq.

- Utoqqatserneq – oqaaseq annikikkaluassusia isumalerujussuusinnaavorli akuerigaanni.

- Peqqinnissaqarfiup nunatsinnit akisussaaffigineqalernerata kingorna pisimasoq akuersaarneqarsinnaanngitsoq arnat inuusuttunnguit ilaannut ingerlateqqinneqarsimasoq pillugu Naalakkersuisut sinnerlugit utoqqatserpunga, Jens-Frederik Nielsen oqaaseqartarfimmit oqarpoq.

SPIRALILERSUISIMANEQ SUUA?

Kalaallit Nunaanni niviarsiaqqat arnallu 4000-it sinneqartut 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarput. Tamanna Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaaserineqarsimasoq – allatut taallugu naartunaveersaatit - pillugu suliamut attuumassuteqanngitsunit piffissami 1960-imiit 1991-ip tungaanut pisimasut qulaajarneqarput. Niviarsiaqqat naartunaveersaaserneqartut ilai aqqaneq-marluinnarnik allaat ukioqarput.
Qulaajaaneq Arnat 354-it misiginikuusatik pillugit oqaluttuarput, pisimasullu 488-it misissuiffigineqarlutik. Pisimasut amerlanerpaartaanni arnat akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimapput.
Taamanikkut Nunarput Danmarkimi amtiuvoq.
Qulaajaaneq naapertorlugu spiralilersuiniarneq ilaatigut danskit oqartussaasuisa inuiaqatigiit amerliartornerannut ernumanermut atassuteqarpoq, inuiaqatigiillu kalaallit amerliartornerannut killiliinissamik kissaateqarlutik.
DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip 2022-mi, qanoq kalaallit arnat arlallit akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimanerat pillugu saqqummiussinerata kingorna oqaluttuaq aallartipiloorpoq.
Arnat 143-t spiralilersuisimanermik suliaq pillugu danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut 2024-mi tunniuppaat. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisinermut taarseeqqusissutaat katillugit 43 millionit koruunit missaanniipput.
Aggustimi 2025-mi – qulaajaaneq saqqummiunneqanngitsiarnerani – qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksen arnanut suliamut attuumassuteqartunut Danmarki sinnerlugu utoqqatserpoq.
Tassunga atatillugu Naalakkersuisunut siulittaasoq Jens-Frederik Nielsen arnanut 1992-imi Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit akisussaaffigineqalerneraniit akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut utoqqatserpoq. Nunatta nakorsaaneqarfiata pisut 15-it ilisimasaqarfigaat.
Utoqqatserneq Nuummi septembarip 24-ani malunnartinneqassaaq.

Allisiguk

Spiralilersuisimanikkut mamianartuliaq saqqummiunneqarnerata kingorna, piffissami nutaanerusumi arnat arlallit piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimanermik misigisaqarsimasut oqaluttuarput.

Nunatta nakorsaaneqarfiata suliat 15-it ilisimavai, tassani arnat 1992-ip kingorna piumassuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimallutik. Naartunaveersaasersuinerit 1993-ip 2014-illu akornanni pipput.

Aamma atuaruk28-nik ukiulik Emma Kuko ilisimanngisaminik ukiuni qulingiluani spiraleqartoq: Kamaatigeqaara

Arnat 13-it naartuersinnerminnut atatillugu spiraliulerneqarsimallutik oqaatigaat.

- Killissamik qaangiiffigineqarsimanersi tujorminarpoq, pisimasussaanngikkaluarlunilu. Inuk nammineq timiminik piginnittussaatitaavoq. Nammineq ilissi timersi pingaarsi, nammineq oqartussaaffingalugu, nammineq aalajagiiffisinnaallugu. Taamatullu timi tarnerlu atammata timikkut iliuuseqarfigineqarneq tarnimut aamma sunniuteqarpoq, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Pisimasut taarnersaasa ilaat

Naalakkersuisunut siulittaasup 1960-ikkunni 70-ikkunnilu piumassuserinngisamik spiralilersuisoqarnersimanera annernarluinnartoq aamma oqaaseqarfigaa.

- Akuersitinneqaqqaarasi naartunaveersaasorneqarsimanersi oqaluttuarisaanitsinni pisimasut taarnersaasa annernafluinnartullu ilagaat.

- Taamaattumillu atukkassinnik paasinnillunga - maniguullunga maani nikorfavunga. Pisimasut allanngortissinnaanagit inissisimavugut, piviusulli oqaluttuat, misissuinermilu saqqummertunut akisussaaffimmik tigusisoqartariaqartoq aalajangiusimavarput, Jens-Frederik Nielsen oqarpoq.

Qaammatip aallartisimalernerani spiralilersuinermi nakerisarsiunngitsumik qulaajaaneq saqqummerpoq - aamma naartunaveersaatilersuinermik taaneqartumi - 1992-ip kingorna akuersissuteqaratik naartunaveersaaserneqarsimasut pillugit itisiliinerulluni.

Taassuma takutippaa, niviarsiaqqat arnallu 4070-it 1970-ikkut naajartorneranni spiralilerneqarsimasut. Nalunaarusiaq arnat 354-it misiginikuusatik pillugit qulaajaasunut oqaluttuarnerannik imaqarpoq. Amerlanerpaartaat akuersitinneqaqqaarnatik pipput.

Arnat arlallit spiralilersinnermi kingorna aliasunnertik, kamannertik anniarnertillu ukiuni kingullerni oqaasinngortippaat. Misigissutsit Jens-Frederik Nielsenip oqalugiaammini aamma oqaasinnguiffigisai.

- Piviusormi unaavoq, aperineqarnasi, Akiuussinnaatitaanasi. Oqaasissaqartitaanasi. Immikkoortitaallusi. Isumasiorneqarnasi. Tusaaneqarnasi. Isigineqarnasi. Qulaaniit aalajagiiffigineqarsimavusi, inuunerup sinneranut sunniuteqarujussuartumik, Jens-Frederik Nielsen oqaaseqartarfimmit oqarpoq, naggasiutitullu eqqugaasunullu misiginneqatiginnissutini tusartippaa.

Naalakkersuisut siulittaasuat oqalugiarnini tamakkerlugu killitsisimaqaaq, oqalugiarnerminilu unillatsiaqattaarpoq naggataatigullu oqarluni:

- Eqqugaasimasunut Naalakkersuisut sinnerlugit utoqqatseqqippunga, siunissamilu tamassi ajunnginnerpaamik kissaappassi. Qujanaq, oqaaseqartarfimmiit ingerlatinnani.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.