Siumup qinigassanngortitai spirali pillugu nalunaarusiamik naalakkersuisup kingusinaarluni nalunaaruteqarnera isornartorsioraat

Ineqi Kielsenip Aka Hansenillu, Siumut sinnerlugu Folketingimut qinigassanngortittut, naalakkersuisup spirali pillugu nalunaarusiaq piumaneqartoq pillugu siusinnerusukkut erseqqissumik oqaaseqarsimannginnera maanna isornartorsiorpaat.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

marsip 20-at 2026 14:43

Nutserisoq Tabetha Kreutzmann, Medea Olsen

Inatsisit Atuutsinneqarnerannut Naalakkersuisup Naaja H. Nathanielsenip (IA) ilisimatusartut spirali pillugu nalunaarusiamik nutaamik suliaqartut isumaqatigiinngissuteqarnerat erseqqissumik februaarip aallartinneraniilli nalunaarutigisimasariaqaraluarpaa.

Taama Siumumit qinigassanngortittut marluk, Ineqi Kielsen Aka Hansenilu Folketingimut qinigassanngortittut oqarput.

- Taama kingusitsigisumik nalunaarutigineqarnera tupaallannaqaaq, Ineqi Kielsen oqarpoq.

Ilisimatusartut danskit spirali pillugu periaasii kalaallit inuiaqatigiivinut qanoq kinguneqarnersut, aamma kalaallinik niviarsiaqqanik arnanillu tusindilinnik 1960-ikkunniilli spiralilersuisoqarnerani inuiannik nungusaasoqarsimanersoq ukiup aappaa avillugu misissorpaat.

Naalakkersuisut spiralilersuinermik qulaajaaneq aallartikkaat

Naalakkersuisut 'spiralilersuisoqarnerani suliami inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut' aamma naartunaveersaasersuisimanermut suliamik taagorneqartup misissuiffigineqarnissaat 2024-mi aggustimi aallartippaat.
Misissuinermi spiralilersuisoqarnerani inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisoqarsimanersoq misissorneqarpoq, misissuinermi apeqqutit inatsisilerinermut tunngasut soorlu inuiannik nungusaasoqarsimanersoq aamma misissuiffigineqarput.
Misissuineq naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa isumaqatigiissitaattulli nakerisarsiunngitsumik qulaajaasoqarnerata saniatigut ingerlanneqarpoq. Naaja H. Nathanielsenip (IA) oqarnera naapertorlugu apeqqutit tamakkua nakerisarsiunngitsumik qulaajaanermi ilaatinneqannginnerat pissutigalugu naalakkersuisut nammineq misissuisitsinertik aallartippaat.
Misissuinermi nammineq piumassuserinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimasut pillugit suliat 1992-ip kingorna, tassa nunatta peqqinnissaqarfimmik akisussaaffeqalernerata kingorna pisut aamma ukkatarineqarput.
Nalunaarusiaq 2025-mi maajimi tunniunneqartussaagaluarpoq, kinguaattoorlunilu. 2026-milu februaarimut kinguartinneqarluni.
Ilisimatuut misissuisussat tassaapput eqqartuussissuserisoq, Dalee Sambo Dorough, eqqartuussissuserisoq, Jonas Christoffersen, tarnip pissusianik ilisimatooq Kommune Qeqertalimmilu tarnip pissusianik ilisimasallit pisortaat, Jensine Nedergaard kiisalu ilisimatooq Miriam Cullen.
Immikkut ilisimasallit eqimattat akornanni isumaqatigiinngitsoqarnerata kingunerisaanik immikkut ilisimasallit marluk eqimattamit aappaa decembarimi aappaalu 2026-mi januaarimi aniniarlutik aalajangerput. Taakku nalunaarusiamik immikkut tunniussaqarput. Naalakkersuisut taamaalillutik nalunaarusianik marlunnik tigusaqarlutik. Immikkut ilisimasallit sorliit eqimattamit aninersut allassimanngilaq.

Allisiguk

Naaja H. Nathanielsenip nalunaarusiaq naalakkersuisunit tiguneqarsimasoq, aamma nutserneqassallunilu naalakkersuisunit suliarineqassasoq, februaarip arfernani nalunaarutigaa. Tamanna sapaatit-akunneri arfinillit angullugit sivisussuseqassasoq, tusagassiuutinut nalunaarummi allassimavoq.

Sisamanngormalli – tusagassiuutinut nalunaaruteqartoqarneranit sapaatit-akunneri arfinillit kingorna – naalakkersuisut nalunaarusianik ataasiunngitsumik marlunnilli tigusaqarsimasut, naalakkersuisoq nalunaarpoq. Ilisimatusartut akornanni isumaqatigiinngissuteqartoqarnera pissutigalugu naalakkersuisut nalunaarusianik marlunnik maanna tigusaqarsimapput.

Taarsiullugu nalunaarusiat taakkua marluk maajimi saqqummiunneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Ineqi Kielsenip nalunaarusiap piumaneqartup siusinnerusukkut saqqummiunneqannginnera qineqqusaarnerup nalaani arlaleriarluni isornartorsiorpaa. Naalakkersuisut qanoq pisoqarneranik aallaqqaammulli erseqqissumik nalunaaruteqannginnerat tupigusuutigaa.

- Nalunaarusiap sapaatit-akunnerisa arfinillit ingerlaneranni saqqummernissaa naatsorsuutigisimagaluarparput. Uagut (Ineqi Kielsen aamma Naaja Nathanielsen, aaqq.) eqqortumik paasissutissiisoqannginnera pissutigalugu immitsinnut maanna appisaluuppugut. Tamanna ajuusaarutigaara. Inuiaat spiralilersuisimaneq inuiannik nungusaanerunersoq paasisariaqarpaat, taanna oqarpoq.

Naaja H. Nathanielsen aamma Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut qinigassanngortippoq.

Sulineq ataqqigaa

Nalunaarusiat nalilersorneqaqqaarnissaat maajimi aatsaat saqqummersinneqarnissaannut pissutaasutut Naaja H. Nathanielsenip oqaatigaa. Ilisimatusartut allat periaatsit eqqortumik atorneqarsimanersut qulakkeerinnikkumallutik naliliissapput. Immikkut ilisimasallit akornanni isumaqatigiinngittoqarmat tamanna pingaaruteqartoq, taanna nassuiaavoq.

Tamatuma saniatigut nalunaarusiat taakku marluk kalaallisut, qallunaatut tuluttullu saqqummersinnaaniassammata nutserneqaqqaassapput.

Aaqqiagiinnginneq aatsaat maanna sooq nalunaarutigisimanerlugu Sermitsiamut nassuiaavoq.

- Qanoq iliornissarput pillugu naalakkersuisoqarfimmi oqaloqatigiissutigeqqaarnissaa pisariaqartissimavarput. Ilisimatusartut nalunaarusiamik naliliiffigineqarnissartik ajorinnginneraat aamma inisseqqaartariaqarsimavarput, Naaja H. Nathanielsen tusagassiorfimmut oqarpoq.

SPIRALILERSUISIMANEQ SUUA?

Kalaallit Nunaanni niviarsiaqqat arnallu 4.000-it sinneqartut 1960-ikkunni 70-ikkunnilu spiralilersorneqarput. Tamanna Kalaallit Nunaanni naartunaveersaatinik atuisitsinermi suleriaaserineqarsimasoq – allatut taallugu naartunaveersaatit - pillugu suliamut attuumassuteqanngitsunit piffissami 1960-imiit 1991-ip tungaanut pisimasut qulaajarneqarput. Niviarsiaqqat naartunaveersaaserneqartut ilai aqqaneq-marluinnarnik allaat ukioqarput.
Qulaajaaneq arnat 354-it misigisimasatik pillugit oqaluttuarput, pisimasullu 488-it misissuiffigineqarlutik. Pisimasut amerlanerpaartaanni arnat akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimapput.
Nunarput Danmarkimi taamani amtiuvoq.
Qulaajaaneq naapertorlugu spiralilersuiniarneq ilaatigut danskit oqartussaasuisa inuiaqatigiit amerliartornerannut ernumanermut atassuteqarpoq, inuiaqatigiillu kalaallit amerliartornerannut killiliinissamik kissaateqarlutik.
DR-imit tusarnaagassiap ”Spiralkampagnen”-ip , qanoq kalaallit arnat arlallit akuersiteqqaarnagit spiralilersorneqarsimanerat pillugu 2022-mi saqqummiussinerata kingorna oqaluttuaq aallartipiloorpoq.
Arnat 143-t spiralilersuisimanermik suliaq pillugu danskit naalagaaffiat eqqartuussivimmut 2024-mi tunniuppaat. Inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsisinermut taarseeqqusissutaat katillugit 43 millionit koruunit missaanniipput.
Aggustimi 2025-mi – qulaajaaneq saqqummiunneqanngitsiarnerani – qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksen arnanut suliamut attuumassuteqartunut Danmarki sinnerlugu utoqqatserpoq.
Tassunga atatillugu Naalakkersuisunut siulittaasoq Jens-Frederik Nielsen arnanut Danmarkimi peqqinnissaqarfik nunatsinnit 1992-imi akisussaaffigineqalerneraniit akuersiteqqaarnagit naartunaveersaaserneqarsimasunut utoqqatserpoq. Nunatta nakorsaaneqarfiata pisut 15-it ilisimasaqarfigaat.
Utoqqatserneq Nuummi septembarip 24-anni malunnartinneqarpoq.

Allisiguk

Ineqi Kielsen aperigaanni, nalunaarusiat nalilerneqaqqaarnissaat paasisinnaalluarpaa. Aallaqqaammulli erseqqissumik paasitinneqarsimanissani kissaatigigaluarpaa.

- Nalunaarusiat tutsuiginarnerulersissavaat ilinniagallillu suliarinninnerat ataqqilluinnarpara, taanna oqarpoq ilassutigalugulu:

- Kisianni innuttaasut nalunaarusiaq februaarip tallimaanni tiguneqarmat paasitinneqareersimasussaagaluarput.

'Akuerineqarsinnaanngilaq’'

Parteeqataali Aka Hansen nalunaarusiat massakkut taamaannerattut saqqummertariaqartut isumaqarpoq.

“Spirali pillugu kanngunartuliami piviusup saqqummiunneqarnissaanik kinguarsaaneq akuerineqarsinnaanngilaq” inoqatinut attaveqaatikkut taanna allappoq, “tupigusungaarninilu” ilassutigalugu.

- Arnarpassuit saqqumminngitsoornera (nalunaarusiaq aaqq.) aliasuutiginerarlugu saaffigaannga.Inuiannik nungusaanerunersoq akissutissarserusuppaat. Kinguarsarneqarnera eqqumiippoq, taanna KNR-imut erseqqissaavoq.

Aamma atuarukNaaja H. Nathanielsen nalunaarusiap isumaqatigiinngissutaanera pillugu: - Soorunalimi pakatsinarpoq

Taamaattorli nalunaarusiat pitsaanerpaamik suliarineqarnissaat isumaqataaffigaa, amerlasuulli akissutissarsinissartik utaqqigaat erseqqissaatigalugu.

Nalunaarusiat pitsaasumik suliarineqarnissaat qulakkeerumallugit sooq maajip tungaanut utaqqinagit, massakkut saqqummernissaat pingaaruteqarpa?

- Folketingimi isumaqatigiinniuteqarnissatsinnut tunngavigissaarnissarput uagutsinnut pingaaruteqarpoq. Taamaattumik suli saqquminnginnera uggornarpoq, Aka Hansen oqarpoq.

Taassumap Ineqi Kielsenillu inuiannik nungusaasoqarsimanersoq akissutissarsissallugu pingaaruteqartoq erseqqissaatigaat. Nunatsinnit Folketingimut ilaasortanngortussanut suliassarujussuunissaa isumaqarput.

Oqallisissaqqikkaluarpoq, qinersisartummi Folketingimut qinigartik suliaq pillugu qanoq iliuuseqarumaarnersoq ilisimasariaqarmassuk, Ineqi Kielsen oqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.