Immikkut ilisimasallit: Illersornissamut tunngatillugu aak qaartartussallu naalakkersuisunit saqqummersitaarpalaarput

Danskit iligisallu sakkutuui USA-mut tunngatillugu januaarimi ilungersunartoqalernerani tikittut USA-p sakkutuuisa missinnaanissaannik pinngitsoortitsiniarlutik Nuummi Kangerlussuarmilu mittarfinnik qaartitsinissamut piareersimapput.

DR taama allaaserisaqarpoq, allaaserisami danskit naalakkersuisuini, Illersornissaqarfimmi aamma 'Europami iligisanit qaninnerpaamit qitiusunit' tusarfiit, kinaassutsiminnik isertuussisut, ikinnerpaamik aqqaneq-marluk oqaluttuaat tunngavigineqarput.

Illersornissaqarfiup qaartiterutissat saniatigut sorsuttoqalissagaluarpat sakkutuunut ikilerneqaratarsinnaasunut aalersuutissanik aamma nassataqarput. 

Sungiusarneq Operation Arctic Endurance-imik taaguuteqarpoq, taannalu Amerikamiut Issittumi illersuinermik naammannginneraanerannut akiuiniarnermik aamma Ruslandimut qunusaariniarluni illersornissamik pitsanngorsaanissamut pisortatigoortumik siunertaqarluni.

Immikkulli ilisimasallit KNR-ip oqaloqatigisaasa USA-p sungiusartoqarnera imminnut siooranartutut isigigaa oqaatigaat.

Issittumi Sakkutooqarfiup pisortaata, generalmajor, Søren Andersenip sakkutuut 100-t Nuummut sakkutuullu 100-t Kangerlussuarmut tikittut januaarip 17-ianni oqaatigaa. Tamatuma saniatigut tyskit sakkutuui aamma franskit qaqqani sakkutuui aamma tikipput. Assi © : Markus Valentin / KNR

KNR-ip illersornissaqarnermut immikkut ilisimasaqartut Illersornissaqarfiup sakkutuut sungiusarnissaannut aammik qaartiterissutissanillu nassataqarnerat qanoq nalinginnaanngitsiginersoq paasiniaaffigalugit attaveqarfigai.

Aammali saqqummiunneqartoq qanoq isumaqartissaneripput paasiniarniarparput.

Ilisimaaralugu siunertaqartumik saqqummersinneqartoq

Peter Viggo Jakobsen nunani tamalaani politikki pillugu ph.d-qarlunilu Institut for Strategi og Krigsstudierimi lektoriuvoq.

Taassuma DR-imit saqqummiunneqartup sungiusarneq pineqanngitsoq uppernarsarpaa, taarsiullugulu tamanna USA-mut sorsuttoqaleratartoqarnissaanut illersuinissamut piareersarnerunerarlugu.

- Amerikamiut tikilluaqqusaannginnamik angerlarsimaannarnissaannut Kalaallit Nunaallu tiguassanngikkaat pillugu takutitsiniarnermut tunngassuteqarpoq. Taamaammat tamanna tusagassiorfinnut aamma saqqummiunneqarpoq, Peter Viggo Jakobsen oqarpoq.

Peter Viggo Jakobsen nunani tamalaani politikki pillugu ph.d-qarlunilu Institut for Strategi og Krigsstudierimi lektoriuvoq. Taassuma danskit naalakkersuisuisa tamanna USA-mut takutsiniarnerigaat qularutiginngilaa. Taamaattoqanngippammi naalakkersuisuni qullersanit tusarfiit tusagassiortunut oqaaseqarsimanavianngikkaluartut taanna isumaqarpoq. Assi © : Søren Bidstrup/Ritzau Scanpix

Oqaluttuap saqqummiunneqartup danskit naalakkersuisuinit illersornissaqarfimmiillu qullersanit taama amerlatigisunik tusarfeqarnera naalakkersuisut takutitserusunnerannik oqariartuuteqartoq, immikkut ilisimasalik isumaqarpoq.

- USA-mit qularutigineqarpat tamanna (Kalaallit Nunaata illersorneqarnera aaqq.) ilungersuulluinnaripput takussutissaavoq. Naalakkersuisut tamanna saqqummersikkusunngikkaluarunikku saqqummiunneqarsimanavianngikkaluarpoq, Peter Viggo Jakobsen oqarpoq.

Aalersuutissat qaartiterissutissallu

Peter Viggo Jakobsenip USA pineqanngippat Kalaallit Nunaannut sungiusariartornermut qaartiterissutissanik aalersuutissanillu nassataqartoqarnera nalinginnaanngitsutut isigineqassasoq oqaatigaa.

- Sungiusartoqarnera sumut tunnganera eqqarsaatigigaanni tamanna nalinginnaanngitsutut isigineqarsinnaanngilaq, taanna oqarpoq, nangillunilu:

- Sungiusarnermik ingerlatsiniaraanni imaluunniit pisariaqassappat akersuunniarluni takutitsiniaraanni sakkutuut atortussanik eqqortunik atuisinnaasut atorneqartariaqarput.

Marc Jacobsen Illersornissamik ilinniarfimmi Ph.d-ullunilu lektoriusoq, Issittumi isumannaallisaanermi politikkimik immikkut ilisimasaqartuuvoq. Taassuma aalersuutissanut qaartiterissutissanullu tunngatillugu saqqummiussaq immikkut ittumik soqutiginaateqartoq oqaatigaa, tassami DR-ip danskit naalakkersuisuinit, Illersornissaqarfimmit iligisaniillu tusarfippassuit sungiusartoqarneranik kisianni aamma USA-mut sorsunnissamut piareersartoqarneranik tapersiisut tunngavigai. Assi © : Marc Jacobsen

KNR-ip Marc Jacobsen aamma oqaloqatigaa. Taanna lektoriullunilu Issittumi isumannaallisaanermi politikkimik immikkut ilisimasaqartuuvoq.

Taassuma Peter Viggo Jakobsen assigalugu Issittumi Sakkutooqarfiup Illersornissamut ministereqarfiullu oqarneratut sakkutooqarnermi sungiusartoqaannaraluarpat aammik qaartiterissutissanillu nassataqarneq 'nalinginnaanngitsorujussuussaaq'.

Sungiusarneq nalinginnaasuugaluarpat sooq ukuninnga nassataqarnavianngikkaluarpat?

- Sakkutooqarnikkut nalinginnaasumik sungiusariartoraanni inunnik aammik annaasaqangaatsiartoqarnissaa naatsorsuutigineqarneq ajorpoq. Sungiusarnerni periusissiornernilu nalinginnaasuni taama pisoqarnissaa piareersarfigineqarneq ajorpoq, Marc Jacobsen oqarpoq.

Issittumi Sakkutooqarfiup Illersornissamut ministereqarfiullu Ruslandimut akersuunnissamut sungiusarnertoqarnera pissutigalugu  aalersuutissanik qaartiterissutissanillu nassartoqartoqarneraanerat eqqortuunissaa takorloorneqarsinnaava?

- Mittarfinnik qaartitsinissamut piareersarnerup sungiusarneqarnera oqaluttuatut saqqummiunneqarpoq. Sakkutuut sungiusarneranni taama iliortoqarneq ajorpoq.

Oqaluttuaq tamakkiisoq

Marc Jacobsenip aalersuutissat qaartiterissutissallu kisimiitsillugit isiginiarneqassanngitsoq erseqqissaatigaa.

Qaffasissumik atorfillit taama amerlatigisut USA-mut tunngatillugu taama iliorsinnaanissaminnut piareersimanerminnik oqaaseqarnerannut atassuserneqarsinnaanera tamatuma immikkut ittumik soqutiginartortarigaa, immikkut ilisimasallip nalilerpaa.

- Taannaannaanngilarmi. Tusarfiit tamarmik ataatsimoorlutik iliuuserineqartut uppernarsarpaat. Tassa franskit tyskillu tusarfiit taama iliornissamut aamma piareersimallutik oqaatigaat, Marc Jacobsen oqarpoq.