USA-p Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfiata eqqaa akuutissanik PFAS-eqartorujussuusoq

USA-p sakkutooqarfiani Pituffik Space Basemi erngup akuutissanik PFAS-inik peqqissutsimut ajoqutaasinnaasunik akoqangaarnera imermik misissuinernit paasinarsivoq.

Tamanna Politikenip USA-mi sorsunnermut naalakkersuisoqarfiup nittartagaani imermik misissuinerit pillugit paasissutissanik misissuineranit paasinarsivoq. 

PFOS akuutissanut PFAS-imut atasut, imermi literimi ataatsimi 1100 nanogramiunerat misissuinernit paasinarsisoq, aviisi allappoq. Professor Anders Baun Danmarks Tekniske Universitetimeersup oqarnera naapertorlugu, tamanna EU-mi killigititaasumit 250-eriaammik PFAS-eqarneruvoq.

- Akuisa PFAS-eqarnerujussuat peqqutissarsiorneqarsinnaanngilaq, taanna oqarpoq.

PFAS eqimattami akuutissanut tusindilikkaanut fluorilinnut taaguutaavoq. PFOS taakkua ilagaat.

Akuutissat taakkua arrortikkuminaatsuusut, danskit oqartussaasuisa oqarnerat naapertorlugu, hormoninut akornutaasinnaasorineqarlutillu kræfteqalersitsisinnaasorineqarput.

Qatserutineersut

Professor Anders Baunip Pituffik Space Basep PFOS-eqarnera, Amerikamiut sakkutuuisa qamiterutinik qapuliortartunik sungiusarnerminni ukiuni qulikkuutaani atuisarnerannik pissuteqartoq Politikenimut oqaatigaa. 

Kalaallit avatangiisit pillugit oqartussaasuisa Pituffimmi PFAS-imik atuisoqarsimaneranik ilisimasaqarsimanatik Politikenimut ilisimatitsissutigaat, "nunarpassuarnili" qamiterutini qapuliortartuni atugaasarnikuunerat pissutigalugu taama pisoqarsimanerassangatippaat.

Amerikamiut sakkutooqarfiisa qamiterutinik qapuliortartunik PFAS-imik akulinnik taarsersuisimanerat 2017-imi saqqummiunneqarpoq. Pituffilli sakkutooqarfiit taarsersuiffiunngitsutuaasut ilagaat, Politiken allappoq.

Aviisip Amerikamiut Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfimmi qamiterutinik qapuliortartunik PFAS-imik akoqanngitsunik qanga atuisalersimanerat Amerikamiut sakkutuuinut apeqqutigaa, saaffiginnissulli akineqanngilaq. Sakkutooqarfimmi paasissutissiisup atiminik isertuussisup, qamiterutit qapuit "ukiualunnguit matuma siorna" apuussimanerarpai.

Pituffik Space Base, Thule-basetut siornatigut ilisimaneqartoq. USA-p Kalallit Nunaanni sakkutooqarfituaraat. Kalaallit Nunaata avannaata kitaaniippoq. 

USA Kalaallit Nunaanni sakkutooqarfigisimasai siornatigut 17-iupput.

/RITZAU