Arnat kalaallit akuerseqqaaratik spiralimik, p-stavimik Depo-Proveramillunniit 1991 sioqqullugu naartunaveersaaserneqarsimasut naalagaaffimmit ullumikkumiit qinnuteqarsinnaalerput.

Danmarkip nunatsinni peqqinnissaqarfik 1992-imi januaari tikillugu akisussaaffigaa.

Arnat eqqugaasimasut nittartagaq aqqutigalugu Patienterstatningimut ullumikkumit qinnuteqarsinnaalersut, Patienterstatningimit naartunaveersaasersuinermut aqutsisoqarfiup pisortaa, Trine Berner Madsen paasissutissiivoq.

- Qinnuteqarnissamut immersuiffik, digitalikkut imaluunniit anillatseriarlugu immersorneqarsinnaasoq tassani nassaarineqarsinnaavoq, uagutsinnullu utertinneqaqqilluni, Trine Berner Madsen oqarpoq, nangillunilu:

- Sianerfiginissarput aamma periarfissaavoq, taava uagut qinnuteqarnissamut immersuiffissaq arnanut nammineerlutik anillatsitsinissamut imaluunniit digitalikkut immersuinissamut periarfissaqanngitsunut nassiussinnaavarput.

- Arnanut suliaq misigissutsikkut eqquingaatsiartoq nalunngilarput, suliap ingerlanerani matumani toqqissisimanissaannut sapinngisamik ikiuukkusuppugut. Sapinngisamik amerlanerpaanut ikiuunnissarput neriuutigaarput.

Arnanut taarsiissuteqarsinnaalernissamut Folketingimi inatsisissatut siunnersuut tuaviuussatut sapaatip akunnerata siuliani saqqummiunneqarpoq. Danskit peqqinnissamut ministeriata, Ida Aukenip inatsit septembarip aallaqqaataanni atuutilernissaa naatsorsuutigaa.

Inummut ataatsimut taarsiissutigineqartussat 300.000 koruuniupput.

Angalaqatigiit arnanut ikiuutissasut

Tamatuma saniatigut angalaqatigiit arnanut qinnuteqaasiornermut ilitsersuiartorlutik nunatsinnut angalassapput.

Angalaqatigiit sumiiffinni assigiinngitsuni saqqummiussiartorlutik Ilulissanut, Uummannamut, Aasiannut, Qeqertarsuarmut, Qasigiannguanut, Maniitsumut Nuummullu septembarip 28-annit oktobarip 22-ata tungaanut angalassasut, Patienterstatningen paasissutissiivoq.

Angalaqatigiillu nunatta kangianut, kitaanut kujataanullu aappaagu upernaakkut marloriarlutik angalanissaat aamma pilersaarutaavoq.

Angalaqatigiit Patienterstatningimit sulisunik, eqqartuussisumik, tarnip pissusianik ilisimasalimmik oqalutsimillu ilaqassapput.

- Angalaqatigiit arnat toqqissisimanissaat pissutigalugu inunnik Kalaallit Nunaannut ilisimasaqartunik ilaqarnissaat pingaartorujussuuarput.

- Taamaammat Patienterstatningimit peqataasussaq inatsisilerituutut peqqissaasutullu ilinniarsimallunilu Kalaallit Nunaanni sulisimavoq. Tarnip pissusianik ilisimasalik Kalaallit Nunaanni inunngorlunilu peroriartorpoq, taassumalu kalaallit kulturiat immikkut ilisimatusarfigisimallugu oqalutsi Kalaallit Nunaanni najugaqarpoq, Trine Berner Madsen oqarpoq.

Trine Berner Madsen Patienterstatningimi naartunaveersaasersuinermut allattoqarfimmi pisortaavoq. Assi © : KNR/Ann-Sophie Greve Møller

Tarnip pissusianik ilisimasalik angalaqatigiit sumiiffinnut assigiinngitsunut tikeraarneranni arnat kingunerluutigisimasaminnik uteqqiffiginnissagaluarpata ikiuinissamut piareersimassaaq.

Arnat tamatuma kingorna Tusaannga aamma Falck i Danmark aqqutigalugu ikiorneqarnissaat periarfissaassaaq.

Siulliit septembarimi aalajangiiffigineqassasut

Angalaqatigiit Danmarkimi Kalaallit Illuutaanni aamma saqqummiissapput, arnallu Danmarkimi najugaqartut tassani ikiorneqarsinnaassallutik.

Tamatuma septembarimi pinissaa naatsorsuutigineqartoq, Trine Berner Madsen oqarpoq.

Patienterstatningenip suliat tiguneranit qaammatit pingasut iluanni aalajangiiffigisassagai naatsorsuutigaa.

- Tamannali suliaq qanoq amerlatigisut nassiunneqarnersut apeqqutaalluni soorunami allanngorsinnaavoq, aamma septembarip aallaqqaataata kingorna, inatsit atuutilereerpat aatsaat aalajangiisinnaalissaagut. Kisianni sulianut atatillugu qaammatit pingasut iluanni aalajangiisinnaanissarput naatsorsuutigaarput, taanna oqarpoq.

Siulliit septembarimi aalajangiiffigineqarsinnaapput.

Inatsisissatut siunnersuummi taarsiiffigineqarsinnaanissamut piumasaqatit arlallit aalajangersarneqarput.

Kalaallit Nunaanni 1991 ilanngullugu najugaqarsimanissaq ilaatigut piumasaqaataavoq.

Tamatuma saniatigut qinnuteqarnermi qanoq pineqarsimaneq nassuiaatigineqassaaq.

- Tamanna misigissutsitigut ajornakusoorluinnarsinnaanera aamma ukiorpassuit matuma siorna pisimanera ilisimavarput. Taamaammat tamarmi eqqaamanissaa ajornakusoorsinnaavoq, Trine Berner Madsen oqarpoq, nangillunilu:

- Kisianni arnat eqqaamasaminnik oqaluttuarnissaat uagutsinnut pingaaruteqarpoq, pissutigalugu pisumik nassuiaaneq taarsiiffigineqarsinnaanerannik naliliinissamut atorneqassammat.

Ukiorpassuarni suliarineqartoq

Arnat spiralilersuinermi eqqugaasimasut naalagaaffimmit taarsiiffigineqarnissamik piumasaqaateqarnerat ukiunik arlalinnik sivisussuseqarpoq.

Arnat 143-t inuttut pisinnaatitaaffitik unioqqutinneqarsimanerarlugit naalagaaffik 2024-mi eqqartuussivilersuuppaat. Arnat 300.000 koruuninik taarsiiffigineqarnissartik piumasaraat.

Inatsisissatut siunnersuummi arnat arnanut taarsiissuteqartoqarsinnaalersitsisumik eqqartuussivilersuussinermi ilaasut naalagaaffimmut taarsiissuteqartoqarnissaanut aaqqissuussummi atugassarititaasut assigalugit isumaqatigiissuteqartut allassimavoq. Taakku qinnuteqaammik nassiussissanngillat.

Danskit naalakkersuisuisa arnat 4.500-t missaanniittut taarsiissuteqarfigineqarnissaat naatsorsuutigalugu siusinnerusukkut nalunaarutigaat.

Danskit ministeriunerat, Mette Frederiksen arnanut Danmark sinnerlugu siorna septembarimi utoqqatserpoq. Tamanna Nuummi Katuami malunnartitsisoqarnerani pivoq.

Danskit naalakkersuisuisa arnat eqqugaasimasut taarsiiffigineqarnissartik naatsorsuutigisinnaagaat siorna decembarimi nalunaarutigaat. Inatsisissatut siunnersuut ukioq manna siusinnerusukkut siunnersuutigineqarpoq, folketingimullu qinersineq aamma naalakkersuisoqatigiinnik pilersitsiniarneq pissutigalugu kinguartinneqarluni.

Arnat akuersissuteqaratik 1992-ip kingorna naartunaveersaaserneqarsimasut Namminersorlutik Oqartussanit taarsiiffigineqarnissamut ukiup nikinnissaata tungaanut qinnuteqarnissamut periarfissaqarput. Taakkununnga 300.000 koruunit tikillugit taarsiissuteqartoqarsinnaanera oqaatigineqarpoq. Qinnuteqaatit maannakkut suliarineqaleruttorput.