Amerikamiut pissanganartuliaat igeriallaqqissoq pillugu seqersittaatikkut qaamaneq iikkami aalanguserluni, sakkutuunut qasusunut aallakaatinneqarpoq. 

Sakkutuut natermi nalarrapput ilaat kamippalerlutik sinngusartut, allat sorsuuffimmi taqussanik kissalaartunik arriitsunnguamik tamuarusaartut. Savap meqquinik atisaliat masattut igaallu akuukkat kissatat tikki naasassaapput. Nunat Avannarlerneersut sakkutuut illoqarfimminni piareersimasuusut, maani Nuummiit 50 kilometererluinnangajannik ungasitsigisumi ullorpaalunni qaqqaneereerlutik kiisami unikkallarput.

Taakkua NATO-mi iligiit arlallit ataatsimoorlutik Arctic Lightimut sakkutuut sungiusarneranni nunatsinni annerpaat ilaannittumi septembarimi sungiusarneranni peqataasuupput. Aamma Danmarkimiit, Norgemiit Sverigemiillu sakkutuut illoqarfimminni piareersimasuusut kajumissutsiminnik peqataasut Kangerluarsunnguami nakkutilliinermik ullut kingulliit sungiusarput. 

KNR-imi sulisut marluk erngup nukinganik nukissiorfimmut minnerminni qulimiguullip EH101-ip suluusaata kaavinnerata nipaa, timikkut suli malugisinnaavaat. 

Silaannarmiit sumiiffik isigalugu ataqqinarluinnangajattuuvoq, pinngortitami allamik soqanngitsumi illualuit napparussuillu kisimik takusassaapput. Tamannaqqissaarmiuna illersorneqartussaasoq sungiusarnerlu ulluni kingullerni tassunga tunngavoq. Sorujussuartut isikkoqanngikkaluarluni taamaappoq.

Qaqqap iluani kaavittut aqqutigalugit issariarnerit tamaasa 30 millionit literi kuuttarpoq, Nuuk tamakkerlugu innaallagialersorlugu. Taamaammallu attaveqaasersuutinik pingaarutilittut naatsorsuutigineqarluni – sorsuttoqarneranilu innarlerneqarsinnaasoq.

- Nuummut pilersuisuunera pissutigalugu attaveqaasersuutinik pingaarutilittut taagorparput. Taamaammallu pisariaqalissappat nakkutigisassatut toqqarneqarpoq. Taannaavorlu Arctic Lightimi maanna sungiusagarput, sungiusarnerni pilersaarusioqataasoq sakkutuuni piareersimasuusuni naalagaq Jens Christian Callesen oqarpoq.

Sakkutuut iligiikkaarlutik ulluni kingullerni qaqqani ingerlaarfigisaasa tungaanut tikkuarpoq: ataatsit illersuisut ataatsit saassussisut. Nunap ilusaa innaaqqissuullunilu manngerpoq, kajumissutsiminnillu peqataasut arlallit nunami taamaattumi ingerlaarneq sungiusimasarinngilaat. Taamaattuminguna sungiusarneq pingaaruteqartoq, Jens Christian Callesen nakkutilliinerminni sunarpiaq pineqarnersoq nassuiaajutigaluni oqarpoq.

- Tatsimut pulammagiaa, sullorsuarmut isaariaa nukissiorfittaalumi qaqqap iluani 700 meterinik ilorpasitsigisumiittoq isigineruarput. Taava kabelersuaqarpoq nukissiorfimmiit Nuummut atassusiisut taavalu kuup akuani.

Sinnakikkaluarluni misikkarissuuneq

Sakkutuut svenskit akeraasuusaarput. Taakkua qooqqup tungaanut isikkivilerlutik qaqqani toqqorsimanikuupput, qallunaat nukissiorfiup eqqaani paarsisuusut nakkutigalugit. Sungiusarnerminni ingerlatsineq akornuserniarsaraat, ilaatigut napparussuaq qaartillugu erngullu nukinganik nukissiorfiup eqqannguanut taqissorlutik apuullutik. 

Svenskit arlaleriarlutik angullutik iluatsippaat. Kisianni aamma qallunaat qaqqami ingerlaartoqarneranik takunnillutik alapernaarsuisunik naapigiaatitsipput tigusaralugillu.

Sakkutuut illoqarfimminni piareersimasuusut qallunaat dronet atorlugit akeqqatik silaannarmiit ujarsinnaasimavaat, sorsunnermik ingerlatsinermi nutaaliaanerusumi isertortumik siooranartunik teknologiilu nutaaq atorneqarneruleraluttuinnarnerinut takussutissaavoq.

- Tamanna sakkutuutut qanoq pissusilersornissap ingerlannissaanut arlalitsigut allannguinikuuvoq, Jens Christian Callesen oqarpoq.

Nunap asserpassui qaammataasiakkullu assilisarpassuit misissorneqarsinnaapput – nunap ilaaniitilluni pissutsit sukkasuumik allanngorsinnaapput, sakkutuuni piareersimasuusuni naalagaq oqarpoq.

- Dronit qangattartillugit tappavanngaanniillu misissuinermut atortarpavut. Taamaaliorsinnaanerlu iluaquterujussuuvoq, maanimi nunap ilusaa pisuffigalugu sakkortuvoq. Dronit qangattarteriarlugit nunap sinarsuini uagutsinnut isiginnittunik inoqarnersut isiginnaaruteeqqakkut takusinnaasarpagut.

Taakkua ilaat ataaseq sungiusarnerup timimik qasutitsineranik suli malugisaqartoq tassaavoq Jonas Hau Aarhusimeersoq. Taanna ilinniarnerminit unikkallariarluni sakkutuut illoqarfimminni piareersimasuusut kajumissutsiminnik peqataasutut ulluni qulini nunatsinniikkiartorpoq.

- Immap killingani unnuaq innangavunga, illersugassatsinnik nakkutilliilluta. Akunnerit pingasukkaarlugit paarlakaajaappugut, akunnerit pingasut takananeeriarluta uteqqittarluta ammukaqqittarlutalu, taanna oqaluttuarpoq. Qasorpasilluni qungujuppoq. Siniffiuallaarsimannginnera isaata takutippaat.

- Maani misigisaqartitaaqaagut. Tarnikkut timikkullu. Akunnerilluunniit marluinnaat sinissimagaluaraanni eqqummaariinnaavittariaqarpoq. Taama iliorneq imminut killissamik qaangiiffigisinnaanermut iluaqutaavoq, Jonas Hau oqarpoq.

Nunat killeqarfiisa avataanni misigisat

Jonas Hau pinngortitami peqqarniitsumi angalaarluni siullermiilinngilaq. Svenskit norskillu qaqqaanni pisungaatsiartarnikuuvoq, aamma Nuummi Donnas Dyreklinikimi najaa suligallarmat nunatsinnut arlaleriarluni tikeraarnikuuvoq. Taamaakkaluartoq Kangerluarsuannguup nalaani nunap ilusaa nutaanik unammisassaqartitsivoq.

- Svenskit qaqqaniissinnaanissaminnut misilittagartunerujussuupput. Ilioriasaallaqqissuupput imminullu qanoq pitsaanerusumik illersorsinnaanissatsinnut ilisimasaqarnerulersippaatigut. Misigisaq nuannerluinnartuuvoq, tassami kikkut tamarmik assigiinngitsunik misilittagaqamik ilinniarfigisinnaasatsinnik.

Naak tamarmik kajumissutsiminnik peqataagaluarlutik atugassarititaasut imaannaanngillat. Nillernera, sinnakinneq qaqqallu innaaqqissut sakkutuunut tamaviaartitseqaat. Taamaammammiuna misigisaq immikkuullareqqissaartuusoq, Jonas Hau isumaqarpoq.

- Inuunermi ingerlariaqqqinnermi sorpassuarnik sakkussaqalerluta isumaqarpunga. Namminerluunniit killissamik qaangiineriinnaq. Inuttut ineriartornissamut inuiaqatigiinnullu tapersiisinnaanermut periarfissatsialarujussuuvoq. Ataatsikkut pigisat marluk tassaniilereerput, taanna oqarpoq. 

Sakkutuut arlallit ukioru silap pissusia allanik unammilligassaqartitsinerani tikeqqikkusupput. Soorlu Jens Christian Callesen oqartoq, nuna illersussagaanni kalaallit kulturiannut pinngortitaanullu ilisimasaqalersimanissaq pisariaqarpoq.

- Tassami oqartariaqarluinnarpunga siku tummarnikuusimasariaqarpoq, qulimiguulimmut ilaasimasinnaasariaqarpoq soorlu tamatta taamaalioqqammertugut. Aamma imarsiornikuusimanissaat imarlu takullugu kissaatigaarattaaq, Kalaallit Nunaammi imaatigut angallaffiusorujussuuvoq.

Jonas Hauimulli sakkutuunullu allanut Nuummut Timersortarfimmut, allamut ingerlaqqinnissamik tungaanut ineqarfigigallakkaminnut uteqqeqqaarallassapput. Sakkutuummi ilai Kangerlussuarmut ingerlaqqissapput sungiusaatinik allanik sungiusariartorlutik, ilaili angerlassapput. Danmarkimut, Norgemut Sverigemullu.