Eqqaaniut: Hans Enoksen Nunatsinnut sunniuteqaqaaq

Politikkikkut suliat annertuut arlallit aallartiffissioraanni politikerimut Hans Enoksenimut killittariaqarpoq taassumalu tulluusimaarutigingaarlugu Itillermiuunini tusartikkusuttarpaa.

Hans Enoksen sivisuumik napparsimareerluni Nuummi Dronning Ingridip napparsimmavissuani pingasunngornermi unnuaruleraa toquvoq.

Politikkimi ingerlaarfinni ilagiit sinniisaanni kingornalu 1989-mi siornatigut Sisimiut Kommuneani kommunalbestyrelsemi ilaasortaalluni, sivikitsumik borgmesteriuffigisamini taamani borgmesteriusoq Simon Olsen sulinngiffeqarmat.

Hans Enoksen Inatsisartunut siullerpaamik 1995-mi qinigaavoq Siumumilu 2001 siulittaasunngorpoq siulittaasunngorniunnermi Jonathan Motzfeldt taasinermik ataatsimik ajugaaffigalugu.

Tamatuma kingorna Hans Enoksen aalisarnermut naalakkersuisunngorpoq 2002-milu Inatsisartunut qinersinerup kingorna Naalakkersuisuni siulittaasunngorpoq 2009 tikillugu atuuffigisaminik.

Siumumi Naalakkersuisunilu siulittaasuunermini sakkortuumik isornartorsiorneqartarpoq, isornartorsiuisunili uteriissusermik takutitsivigisarlugit.

- Malersorneqaraangama illersortikka amerleriaannartarput, isornartorsiorneqarnermi nalaani Sermitsiamut oqarpoq.

2009-mi Inatsiartunut qinersinermi Inuit Ataqatigiinnut ajorsarnertik pissutigalugu Siumumi siulittaasutut ukioq taanna tunuarpoq.

Hans Enoksenili taannaavoq 2008-mi januarip aallaqqaataani Naalakkersuisut siulittaasuattut oqalugiaammini nalunaartoq namminersorneq pillugu innuttaasut taasitinneqassasut. Namminersorneq pillugu akuersillutik taasisut 76 procentiupput namminersornerlu pillugu inatsit Inatsisartut novemberimi 2008-mi akuersissutigaat.

Politikkikkut suliat annertuut

Tamanna sioqqullugu kommunerujussuit atulernissaat pillugu isumaqatigiinniarnerni Hans Enoksen siuttuuvoq kommunerujussuillu pillugit inatsit 2009-mi januarip aallaqqaataani atuutilerpoq.

Siumup Naalakkersuisullu aqunneqarnerannut akerliulluni 2014-mi Hans Enoksen Siumumi ilaasortaajunnaarpoq partiilu Naleraq pilersillugu.

Politikkikkut pingaartitarai pisortat qullersaasa akornanni kalaalinngorsaaneq aammalu namminiilivinnissaq, nunaqarfiit ineriartortinnerat kiisalu aalisartut piniartullu atugaat. Anguniakkat taakku ullumikkut Naleqqap anguniagaani sallersaapput.

Hans Enoksen aamma aalisarnermut naalakkersuisuutilluni aalisarnermut inatsisip allanngortinnissaanik aallartitsisuuvoq. Oqariartutaa pingaarneq tassaavoq Nunatsinni pisuussutit uumassusillit inunnut amerlanerusunut agguaanneqassasut.

Politikkikkut inissisimaffia annertooq kingulleq tassaavoq Inatsisartuni siulittaasuuneq 2018-miit 2022-mut atuuffigalugu. 2022-mi Naleqqami siulittaasutut inuttut atukkani pissutigalugit tunuarpoq ukioq mannalu martsip aqqarnani Inatsisartunut qinersinermi qinigaaqqilluni.

Hans Enoksen Naalakkersuisuni siulittaasuunermini naapertuilluarnissamik paasinittaatsini qaangerneqartutut misigigaangamiuk Naalakkersuisuni ilaasortanik soraarsitsinissamut tunuarsimaartanngilaq.

- Allat iluaqutigalugit pissaaneq inissiffigisimavaanni tamanna mianeralugu aqunneqartussaavoq, Naalakkersuisuni ilaasortani soraarsitsinerit ilaanni oqarpoq.

Hans Enoksen Danebrogimik ridderitut Nersornaammillu kultiusumik saqqarmioqarpoq.

Hans Enoksenip qimatarai nuliani, qitornani, ernuttani ernutaqqiutinilu.