Nunatsinni silaannakkut angallanneq tatineqartoq – Air Greenlandilli siunissaq neriulluarfigigaa
Nuummi silagissuaq – timmisartulli suli qangattanngillat.
Angallannermut Aqutsisoqarfik nunanut allanut timmisartuussinernik mattussimmat, ilaasut illoqarfiit pingaarnersaannit toqqaannartumik timmisartortussaagaluit ulluni makkunani Kangerlussuaq Narsarsuarluunniit aqqusaarlugu angalasariaqarput.
Tamanna Air Greenlandimut timmisartuussinerit pilersaarutaasutut ingerlatsinissaannut uivernermik kinguneqarpoq – Greenland Airportsimullu politikkikkut aalassatsitsivoq, tassami IA-p siulersuisut tunuartinneqarnissaat piumasarilerpaa, naalakkersuisullu naammatsinnermikkut kingunerlutsitsingaatsiarnissamik ilimasaaruteqarmata.
Air Greenlandimili annerusumik minnerusumilluunniit nalinginnaasumik ingerlatseqqilernerup kingorna eqqissisimanerusoqartoq, pisortaq Jacob Nitter Sørensen KNR-imut oqarpoq.
Taamaakkaluartoq nunatsinni silaannakkut angallannermi ajornartorsiutaasuni, sapaatip-akunnerani uani pisoq ukiup ataatsip ingerlanerani immikkoortoq siulliinnaavoq.
- Uanga isumaga naapertorlugu unammillernarnerpaasimasoq tassaavoq timmisartunik inuppassuarnillu mittarfiup inissaqartitsineranut sanilliullugu amerlavallaartunik aallartitsisimanerput, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.
Suliffeqarfimmut kingunerluutai tigussaasuullutillu takuneqarsinnaasimapput: timmisartuussinerit taamaatiinnarneqartut, aallarfissanik allannguinerit, taarsiiffiginninnerit, timmisartunik allanik attartortariaqarnerit kiisalu ilaasunut aallaqqissinnaanngikkallartunut akunnittarfimmut nerisassanullu akiligassat.
- Ataatsimut isigalugu aningaasartuutit imaannanngitsuupput. 2025-mi kisiat eqqartorparput, silap- mittarfeqarfiullu ajornartorsiorfiuneri ilanngutissagutsigit, Air Greenlandimut pingasunik kisitsisitalinnik millionilikkaanik naleqarpoq.
Sila ingerlatsinerlu ilungersuatitsisut
Pisortap ukioq kingumut qiviarlugu suliffeqarfimmut ilungersuatitsisimasut pingaartumik pissutsit marluk tikkuarpai.
Siullertut sila – nunatsinni pissut taanna siumut oqaatigineq ajornartuaannartoq, ukioq mannali imaannaannginneruvoq.
- Sila 2025 tamakkerlugu immikkuullarissumik ajoqattaarpoq. Avannaani aalisartut piniartullu, Kujataani pissutsit, timmisartortartut sunngiffimmiluunniit angalasartut oqaloqatigigaluarutsigit, 2025-mi nunarput tamarmi silarlulluinnartarsimavoq. Tamannalu soorunami Air Greenlandimut sunniuteqarpoq.
Pissutsit aappaat tassaavoq Nuup mittarfiani ingerlatsinermut ajornartorsiutit.
Jacob Nitter Sørensen naapertorlugu aallartinnermi pissutsit allanngorartuarsimanerat isertuugaataanngilaq, tamannalu silap allanngorarnera ilutigalugu ingerlatseqatigiiffiup aningaasaataanik atuisitsisimaqaaq.
- Angalanerit allanngortinneqarnerinut malinnaaniarnernullu aningaasat katersarisartakkavut pissutsinit allanngorartuartunit immikkuullarissunit nungunneqarput, taanna oqarpoq.
Greenland Airportsip ingerlatsineq aqussinnaalerumaaraa Air Greenlandimi suli qularutiginngilaat. Tamanna ilutigalugu angallappallaarunnaarnerup qanillinera pisariaqartinneqartumik anersaartorfiussaaq.
Eqqissisimaarnerli sivikitsuinnaassaaq. Mittarfiit marluk Ilulissani Qaqortumilu ammarnissaat aappaaguinnanngorpoq, tassanilu ajornartorsiutit uteqqeratarsinnaanerat ernummatigineqarpoq.
- Tamanna ernummaterujussuuvoq. Aamma Ilulissani Qaqortumilu mittarfiit aappaagu ammarneqarneri Nuummi mittarfiup ammarneqarneratulli uivernartuunnginnissaat pillugu Nuup mittarfia qanimut oqaloqatigereerparput. Aamma tamanna Greenland Airportsip akuersorpaa, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.
Tamatumunnga ilanngullugu mittarfiit taakkua marluk ammarneqarnerat ajornartorsiutinut aaqqiissutaaqataasinnaanerat erseqqissarpaa.
Pingaartumik Ilulissani mittarfik ammarpat, ullumikkut Avannaanut ilaasut tamarmik Nuuk aqqusaarlugu angalasariaqartarnerisa angallannermi ajornartorsiutaaneranut oqilisaaqataassaaq. Tamatuma saniatigut mitsitsinermi atortorissaarutip nutaap sila ajoraluarpalluunniit mitsitsisinnaanngussaaq, taamaalilluni taamaatiinnartarnerit annikillisinneqarsinnaallutik.
Greenland Airports politikkikkut tatineqartoq
Nuummi mittarfimmi ajornartorsiutit Air Greenlandimut ajornartorsiutaannaanngillat, aammali angalasut nunaqavissullu akornanni politikkikkullu isornartorsiuinermik naammaginninnginnermillu pilersitsipput.
Greenland Airportsip siulersuisuisa taarserneqarnissaat Inuit Ataqatigiit piumasaraat.
Partiip politikkikkut oqaaseqartartua Mariane Paviasen Jensen naapertorlugu ingerlatseqatigiiffik piareersarnissamut piffissaqarluarsimagaluarluni suliassaq naammassisinnaasimanngilaa. „Pissutsit naammaginanngilluinnartutut“ oqaatigai, ajornartorsiutillu ilaasunut sulisunullu eqquinerat erseqqissarlugu.
Naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip KNR-imit apersorneqarnermini pissutsit “akuerineqarsinnaanngitsutut” oqaatigai, mittarfiillu kukkussutaat piffissami sivisuumi inuiaqatigiinnut tamanut sunniuteqarsimanerat tikkuarlugu.
Taamaattumik Naalakkersuisut Greenland Airportsimi siulersuisut siunissaat oqaluuseriniarlugu immikkut ittumik ataatsimiisitsinissamik sulissuteqarput.
Sapaatip-akunnerani matumani Nuummi nunanut allanut angalasut isumannaallisaanikkut misissuiffigineqartarnerata unitsikkallarneqarnera tunuliaqutaralugu taama oqaaseqartoqarpoq.
Naallu Greenland Airportsip ajornartorsiutinik aaqqiiumaarnera Air Greenlandimit qularutigineqanngikkaluartoq, sapaatip-akunnerata siuliani unammilligassat aamma "uiallatsitsisussatut" isigineqartut, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.
Greenland Airports oqaloqatigilluarparput, unammillernartullu siulersuisut maannamut ilisimasimasaannit annerusinnaasimanissaat pisut kingulliit takutikkaat isumaqarpunga.
Inissanut killigititaq anguneqartoq
Naak ukioq manna timmisartuussinerit taamaatiinnarneqartaraluartut, aningaasartuutit millionilikkuutaajugaluartut sulisullu tatineqangaaraluartut, unammillernartut aaqqinneqarsinnaanerat Air Greenlandip aalajangiusimavaa.
Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu mittarfiit patajaatsumik ingerlanneqalerpata, allanngorarnerit akiorluarneqarnerusinnaanissaat timmisartuutileqatigiiffiup naatsorsuutigaa.
2025-lu unammillernartuinnaanngilaq – aammali alliartorfiuvoq, allanngorfiuvoq ineriartorfiullunilu.
- 2025 tamaat eqqarsaatigissagaanni, nunatsinni attaveqaasersuutinut tunngatillugu allannguuterpassuaqarsimavoq. Nuummi nutaamik mittarfittaarpugut, nunami angallannermut pilersaarut nutaaq, nunanut allanut angallannermut pilersaarut nutaaq, ingerlatsisut nutaat sullitallu nutaarluinnaat, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.
Alliartornerulli aamma timmisartuussinermiinnaanngitsoq aammali takornariartitsinermi inissat amigaataanerat ersersippaa.
Ilaasut ingerlaqqissinnaajunnaarnerat akunnittarfinnilu inissat ikippallaarnerat pissutigalugit ilaasut mittarfimmi unnuisariaqartarsimapput, Air Greenlandillu ilaasut illoqarfiup pinnguartarfiani unnuisittariaqarsimavai.
- Inissaqassutsip killeqarneranit eqqugaasimanerput ajornartorsiutaavoq. Taava immitsinnut aalleqattaaffigilertarpugut, tamannalu aningaasaqarnikkut imminut akilersinnaanngilaq, ernummatigaaralu, Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.
Taamaattumik akunnittarfinnut amerlanerusunut aningaasaliisoqarnissaa neriuutigaa, tamannalu timmisartunut inissaqarnerulersitsissallunilu akunnittarfinnik alliliissaaq.
Taamaattumik SAS, United Airlines aamma Icelandair suleqatigilerpavut, tikeraat nunatsinnut tikittut Kujataanut, Kangianut, Avannaanut Nunattalu Qeqqanut timmisartuunneqarsinnaaniassammata. Taamaalilluta nunap iluani attaveqaativut nukittorsaannanngilavut aammali nunami tamarmi inuiaqatigiinnut aningaasatigut tunniussaqartarpugut.
Silaannakkut nunakkullu angallannermi inissaaleqineq kisimi ajornartorsiutaanngilaq, aammali umiarsuarnik takornariartaatinik takornariartitsisartut amerliartupiloorneranni ajornartorsiutaavoq.
Umiarsuit angisuut tusindilinnik ilaasullit neriniartarfeqarlutillu akunnittarfeqartarput, tamannalu pissutigalugu nunatsinnut aningaasatigut qanoq iluanaartitsisarnersut oqallisaavoq. Tamannalu Air Greenlandimi eqqumaffigineqarpoq.
- Taamaattumik umiarsuarnik takornariartaatinik minnerusunik – umiarsuarnik ilisimasassarsiortunik – suleqateqarnerusarpugut, taakkuami ornigassaminni piffissaq sivisunerusoq atortarpaat, aningaasanik amerlanerusunik atuisarput amerlanertigullu umiarsuarmut ikitinnatik nioreeraangamilluunniit unnuisarlutik.
- Tamanna uagutsinnut inuiaqatigiinnullu pilerinartorujussuuvoq, niuernermimi annertunerusumik iluanaartitsimmat, taamaattumik taamaattunik amerlanerusunik takorusuppugut, taamaalillutalu inissaaleqinikkut ajornartorsiut qaangersinnaavarput.
Pissutsit pitsaanerulissasut
Naak unammillernartorpassuaqaraluarlunilu aningaasatigut kingunerlutsitsinerit piugaluartut, Air Greenlandimilu sulisut ukioq naallugu immikkut sulisariaqarsimagaluartut, siunissaq qaamasuusoq Jacob Nitter Sørensenip erseqqissarpaa.
Pissutsit inissivinnginnerini maanna ukiut ilungersunartut aqqusaarpavut.
Nuummi, Ilulissani Qaqortumilu mittarfiit ingerlallualerpata inissat amerlissapput, tamannalu ingerlalluarnissamut iluaqutaassaaq.
- 2025 2026-lu ukiutut ilungersunartutut aqqusaagassatsitut isigaakka, taakkulu qaangiuppata siunissaq qaamanerussaaq. Taamaattumik qaamaneqarpoq, taanna oqarpoq.
Maanna piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigerusunneruaa.
Ukiuni tulliuttuni qulini-20-ni ineriartorneqarumaarpoq – taamaattumik piffissaq sivikitsoq eqqarsaatigalugu aaqqiissutissat ingalassimasariaqarput piumasaqarnerlu silatusaartumik aqunneqartariaqarluni.
- Atuisorpassuit nuanninngitsumik misigisaqartinnissaannit atuisut ikittuinnaat nuannersumik misigisaqartikkusunneruavut, pisortaq Jacob Nitter Sørensen oqarpoq.
