Oqaluttuarisaanermik ilisimatooq: Nunanit allanit soqutiginninneq eqqarsartariaatsimik allannguivoq
Oqaluttuarisaanerup ingerlanerani pisoqartarpoq nutaarsiassakkoorunneqaannarnatik aammali kulturimut inuiannullu attuumassuteqalersartunik.
Kalaallit Nunaat Danmarkimi 1953-imi amtinngortinneqarpoq, Namminersorlutik Oqartussat 1979-imi pilersinneqarlutik, Namminersorlutik Oqartussallu 2009-mi pilersinneqarlutik.
USA nutaarsiassani decembari 2024-mili pingaarnersaavoq.
Tamanna Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut ataatsimeersuartitsinerat, Future Greenland, Katuami sapaatip-akunnerani kingullermi aallartimmat erserpoq.
EU-mit, Canadamit, Frankrigimit Nunanillu Avannarlerneersunit aallartitat saniatigut Donald Trumpip immikkut aallartitaa Jeff Landry aamma najuuppoq.
Aammattaaq Amerikamiut konsuuleqarfiat nutaamik allaffeqarfittaarpoq, ambassadørilu tassani tikilluaqqusivoq.
Oqaluttuarisaanermik ilisimatooq Ujammiugaq Engell Nuutoqqami - Nuup katersugaasivianiippoq. Taanna KNR-ip Nuup inunnik nunanit tamalaaneersunit tikerarneqarnera pissutsinut maanna atuuttunut qanoq sunniuteqarneranik oqaloqatiginiarlugu naapippaa.
Nunat tamalaat Issittumut isiginialeraangata, pissutsit innuttaasunut allanngoratarsinnaanerat oqaluttuarisaanermi aatsaat nalaanneqanngilaq.
- Sammisanik nutaanik soqutigisanillu nutaanik taama peqaannavitsigitillugu sunnerneqarnissarput qularutissaanngilaq.
Ukiut nutaat
Ujammiugaq Engellip oqarnera naapertorlugu ukiuni hunnorujulinni kingullerni piffissat assigiinngitsut tamarmik immikkut ilisarnaateqarput.
Kalaallit Nunaata amtiunerata nalaani, qallunaanngorsaanermik ilisarnaateqarpoq.
Politikerit qallunaajunnginnerput Namminersornerullutik Oqartussat nalaanni nassuiarniarsaraat.
- Taamaattumik piffissaq namminersulerfik kinaassutsimik nassuiaaqqinniarsarinermut uannut assersuutaavoq.
Namminersorlutik Oqartussat oqaluttuarisaanerup tungaanit isigalugu suli nutaajuvoq.
Naak politikerit Inatsisartuni sulinerat ingerlaqqikkaluartoq, nunanut allanut politikki USA-mit tatineqarneq pissutigalugu ukiuni kingullerni marlunni sammineqartorujussuuvoq.
Nunat arlallit Nuummi konsuuleqarfittaarput, EU-p aningaasatigut tapiissutitik marloriaammik amerlivaat, sakkutuut sakkulersorneqarnerulerput, nunap siunissaa pillugu Washington D.C.-mi ataatsimeersuartoqarpoq, nunanullu allanut tunngasunut naalakkersuisoq Natop ataatsimiinnerinut peqataasarpoq.
- Oqaluttuarisaanermik ilisimatuutut qanoq sukkatigisumik nutaamik ineriartortoqalersinnaanera isumakuluutigisinnaavara. Tassa inunnut soqutiginnittunut qanoq sukkatigisumik isummissanersugut.
- Ilisimasat tungaannit isigalugu, nunarsuarmit inaarutaasumik misilitsinnginnitsinni, imminut nalunnginnitta ineriartortinnissaanut piffissaqarnerunissarput kissaatigigaluarpara.
Nunasiaataanerup nalaani amtitullu inissisimanerup nalaani aaqqissuussinerit assigiinngitsut Danmarkip oqaluttuarisaanera aallaavigalugu atulersinneqarput. Taamaattumik Inuit nunarsuarmut isiginnittaasiat aallaavigineqanngilaq.
- Nunasiaataanermit ajoqutit annersaasa ilaat tassaavoq sukkavallaartumik ineriartortitaanerput, uagut nammineq naleqqussarnissatsinnut piffissaqannginnata. Aaqqissuussinerit amerlasuut uagut naleqqussarfissarfigisassagut atuutsitaalerput uagut naleqqussarfigineqarnata.
Eqqarsaatiginneqqissaarnissamut piffissaqarneq
Ujammiugaq Engellip Kalaallit Nunaanni nunanut allanut tunngasutigut politikkimi, inuit pikkorissut amerlasuut atorfinni pingaarutilinni atorfeqarnerat ukiuni marlunni kingullerni paasinarsisoq, erseqqissaatigaa.
Taamaakkaluartorli nunatut piffissaq pissanganartup tungaanukartoqarpoq.
- Tusagassiuutitigut nunarsuarmiillu ukkatarineqalinnginnitsinnit inuiaqatigiittut imminut nassuiarnissatsinnut piffissaqarnerunissarput oqaluttuarisaanermik ilisimatuutut inuinnartullu kissaatigigaluarpara.
- Pissutsini taamaattuni maanna inissisimaleqqinnitsinni, nunarsuarmi politikkikkut peqataaniarluta iliuuseqapallaqqilernissarput isumakuluutigisinnaavara.
