Kalaallit meerartaannik inissiinerit pillugit suliat tamarmik saqqummiunneqartariaqartut

Danmarkimi inunnik isumaginninnermut ministerinngorlaap Monika Rubinip kalaallit ilaqutariit Danmarkimi najugallit toqqissisimanngitsutut misigisariaqannginnerat erseqqissaassutigaa.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

juunip 24-at 2026 09:10

Nutserisoq Ivalu Thorleifsen, Connie Fontain

Danmarkimi kalaallit meerartaasa inissinneqartarnerannut tunngatillugu suliat tamakkerlugit paasiniarnerinut suliniuteqartoqarnerusariaqarpoq. Danmarkimi inunnik isumaginninnermut ministeri Monika Rubin Moderaterneersoq, oqarpoq.

Danmarkimi inatsit nutaaq VISO-mi immikkut sulisoqatigiit kalaallit meerartaat pinngitsaaliissummik inissinneqarsimasut pillugit sulianik misissueqqittussanngorlugit ukioq ataaseq sinnilaarlugu qaangiummat pilersinneqarpoq.

Misissuutit kalaallinut tulluannginneri isornartorsiorneqarsimavoq. Tamanna danskit piorsarsimassusaat oqaasiilu tunngavigalugit suliaasimanerannik pissuteqarpoq.

- Kalaallit ilaqutariit Danmarkimi najugallit toqqissisimanngitsutut misigisariaqannginnerat erseqqissassallugu pingaaruteqartorujussuuvoq. Tamannarpiaruna pillugu suliat taakku pingaartilluinnarlugit tamaasa misissorusukkivut, Monika Rubin qaammatip aallartinnerani ministerinngortoq oqarpoq.

ANGAJOQQAAT KALAALLIT MEERARTAASA ALLAMUT INISSINNEQARATARSINNAANERANNIK DANMARKIMI KOMMUNIT NALILEERIAASIISA ISORNARTORSIORNEQARNERAT NAATSUMIK

Ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut meerartaat allamut inissitat ilaqutariit qallunaat meerartaasa allamut inissitaasut tallimariaatigaat, VIVE (Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærd i Danmark) nalunaarusiamini 2022-meersumi allappoq.
Danmarkimi kommunit isumaginnittoqarfiini kalaallit meerartaasa allammut inissinneqaratarsinnaanerannik suliat kalaallit kulturiannik oqaasiinillu eqqarsaatiginninnani suliaasut taamaannerallu kalaallit angajoqqaat paatsoorneqarnerannik taakkualu pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqarnerannik kinguneqarsinnaasut, VIVE-p nalunaarusiamini 2023-meersumi allappoq.
Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaannik nalileeriaasii (FKU) aamma isornartorsiorneqarput. Nalileeriaatsit taakkua nunani killerneersut kulturiannut ileqquinullu naleqqussaagaanerat isornartorsiorneqarnerinut tunngavilersuutigineqarpoq.
Inatsit naammagittaalliuutigisaat maajip aallaqqaataani 2025-mi atuutilerpoq, kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiinerni suliani, kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasalimmit, immikkoortortaqarfimmit immikkut ittumit VISO-meersumit suliarineqartartussanngorlugit qallunaat kommunii pisussanngortinneqarput. Taakku FKU-mik isornartorsiorneqartunik taarsiisuussapput.
Tamatumunnga ilanngullugu FKU atorlugu angerlarsimaffiup avataanut inissiinerit suli ingerlanneqartut immikkoortup misissuiffigissavai.

Allisiguk

VISO kommuniniit sulianik 47-nik qaammatip siuliani tigusaqarluni, suliallu 16-it naammassillugit taamani paasissutissiivoq.

Immikkut sulisoqatigiit misissuutit suliani marlunni eqqunngitsunik paasissutissiisimanerat nalilerpaat.

Monika Rubinip oqarnera naapertorlugu VISO-p immikkut sulisoqatigiit ‘suliat tamarmik pissarsiariniarlugit suliniuteqarnerulersimanerat’ ministereqarfimmut paasissutissiissutigaa.

- Tamanna qanimut malinnaaffigissavara, oqarpoq.

Suliat pissarsiarinissaannut iliuuseqarnerorusuttoq

Nunatsinnit folketingimi ilaasortat Naaja H. Nathanielsenip (IA) aamma Qarsoq Høegh-Damip (N) suliareqqitassanngortitsinerit amerlassusaat aalassassutigaat.

VISO-mmi suliat 315-it ukiup aappaa avillugu misissuiffigissallugit naatsorsuutigigaluarpai.

Syddansk Universitetimi Videnscenter for Psykotraumatologimi professorip, Ask Elklitip oqarnera naapertorlugu suliat qanoq amerlatigisut tarnikkut misissuutinik atuiffiusimasut pisortatigoortumik kisitsisaatigineqanngilaq.

Ask Elklitip sulianik isumaginninneq kommuninut inissiinermut atatillugu naliliinermi atortunik qanoq ittunik atuisimanermik nalunaaruteqartoqartussaatitaanngitsunut 98-inut agguataarsimasoq siusinnerusukkut nassuiaatigaa.

Inatsit qanoq oqarpa?

Inatsit nutaaq Danmarkimi 2025-mi maajimi atuutilersinneqarpoq, taanna kalaallit meerartaannik inissiinermi suliani kalaallit kulturiat oqaasiisalu eqqarsaatigineqartarnissaannik siunertaqarpoq.
Inatsit naapertorlugu Danmarkimi nuna tamakkerlugu siunnersuinermik suliaqarfiup (VISO) kalaallit kulturiannik oqaasiinillu immikkut ilisimasaqarfiusup suliat pinngitsaaliissummik inissiiffiusut, angajoqqaat piginnaasaannik misissuiffiusut misissoqqissavai.
VISO-p ilaqutariinnik pineqartunik oqaloqatiginninnissamut pisussaaffeqanngilaq, suliamili angajoqqaat piginnaasaannik misissuiffiusimasuni uppernarsaatit pioreersut naliliiffigisussaallugit.
Tamatuma saniatigut danskit kommuniisa suliani maannakkut piusuni, angajoqqaat piginnaasaannik misissuiffiusuni aamma kalaallit meerartaannik pinngitsaaliissummik inissiisoqarnialikkersaarfiusuni tarnikkut misissuutinik atuiniarunik VISO-mik peqataatitsissapput. Suliaqarfik misissuutinut isornartorsiorneqangaatsiarsimasunut taarsiissutaassaaq.

Allisiguk

- Suliat tamaasa nassaarinissaannut iliuuseqarnerusariaqarpugut. VISO kommuninut attaveqarnermini siornatigumit sukannernerusumik iliuuseqalersimasoq paasivara, Monika Rubin oqarpoq.

Taassuma suliat 315-it VISO-p misissugassatut naatsorsuutigisai missingersuutaasut ilanngullugit oqaatigai.

- Taamaattumik suliat tamaasa katersornissaat pingaaruteqartoq erseqqissassavara.

Ukiup ataatsip ingerlanerani sulianik 47-nik tigusaqartoqarneranit 315-it angunissaannut suli sivisunerungaatsiassaaq. Amerlassusaat tupaallaatigaagit?

- Suliat missingersuutigineqartunit ikinnerusut takussutissaqalerpoq. Kisianni suliat tamaasa nassaarinissaat pingaaruteqarluinnarpoq, taamaammat suleriuserineqartoq maannakkut eqqortuunersoq allatulluunniit iliuuseqassanersugut aamma takussavarput, isumaginninnermut ministeri oqarpoq.

Naalagaaffiit Peqatigiinnit tikeraartoqarnissaa qilanaarigaa

Kalaallit meerartaannik inissiisarnerit danskit naalakkersuisuisa tunngavianni nutaami aamma eqqaaneqarput.

Uanilu “kalaallit meeqqat pisariaqartitaannik aamma kalaallit ilaqutariit Danmarkimi pisinnaatitaaffiinik qulakkeerinissaq”, tassunga inissiinermi suliat pioreersut tamarmik inatsisitigut isumannaatsuunerup assigiissaartuunerata qulakkeerneqarnissaa ilanngullugu kissaatigineqartut allassimavoq.

Monika Rubin kalaallit meerartaannik nammineq piumassutsimik inissiinerit naliliiffigineqaqqissaneranik tamanna aamma isumaqarpa?

- Allatut qanoq iliuuseqartoqarsinnaanera piffissami matumani itisiliiffigisinnaanngilara. Imaassinnaasoq VISO-mut atatillugu maannakkut takusatsinnit allaanerusumik sanasariaqarsinnaasugut.

- Tamanna ammaffigaara, kisianni qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanissaa piffissami matumani akissuteqarfigisinnaanngilara, taanna oqarpoq, aatsaallu ministerinngoqqammernini oqaatigalugu.

Naalagaaffiit Peqatigiit Danmarkimi kalaallit meerartaannik pinngitsaaliissummik inissiisarnerit pillugit suliat aamma misissuiffigaat.

Naalagaaffiit Peqatigiit immikkut nalunaarusiortartuisa ernumassuteqarnertik danskit naalakkersuisuinut qaammatip siuliani allagaqaatigaat. Taakku kalaallinut angajoqqaanut pinngitsaaliinermik inissiinissamut atatillugu tarnikkut misissuutinik atuisarneq "inuiannik immikkoortitsinerusinnaasoq" isumaqarput.

Ministeritut ernumassuteqarneq taanna qanoq isumaqarfigaajuk?

- Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaarusiortartuisa inatsisit qanoq innerannik ilisimasaqarnerulerniarlutik aamma Danmarkimukarnissaat paasivara, taanna oqarpoq.

Aamma atuarukFN-ip nalunaarusiortua Danmarkimut Kalaallit Nunaannullu, pinngitsaaliissummik inissiisarneq pillugu suliap kingorna, tikeraarniartoq

Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaarusiortartuinit pingasunit ataatsip, Reem Alsalemip arnanut niviarsiaqqanullu nakuusertarneq pillugu immikkut nalunaarusiortartup isumaginninnermut ministerimit Danmarkimut tikeraaqqussuteqarneqarneq qujassuteqarfigaa.

- Suliaqartarnermut tassa Danmarkimi qanoq iliuuseqartarsimanermik qanorlu iliuuseqartarnermik ilisimasaqarnerulernissamut tunngatillugu tikeraarneruvoq. Tikeraarnerata qanoq kinguneqarnissaa qilanaaraara, Monika Rubin oqarpoq.

Suliamik ilungersuussilluinnartut

Naalagaaffiit Peqatigiit nalunaarusiortartuisa pingasut kalaallip Keira Kronvoldip meeqqaminik erninerminit akunnialuit qaangiunneranni pinngitsaaliissummik arsaarneqarnera tusagassiuutitigut eqqartugaasoq allakkaminni innersuussutigaat.

Keira Kronvoldip 2024-mi erninermi kingorna pinngitsaaliissummik arsaarneqarneranut tunngatillugu suliaq Venstre Landsretimit qaammatip siuliani tunngaviusumik aalajangiinermi ilalerneqarpoq.

Taassuma eqqartuussissuserisuata panianik arsaarinninneq inatsisinut naapertuutinngitsoq ilalerneqartoq aalajangiinerup kingorna nassuiaatigaa.

Taamaakkaluartorli pania angerlarsimaffiup avataanut suli inissinneqaqqavoq.

- Ministeritut suliat aalajangersimasut oqaaseqarfigisinnaanngilakka. Kisianni suliat tamarmik nassaaralugit misissornissaat pingaaruteqarluinnarpoq, taamaammallu VISO-p kommunit aamma attaveqarfigeqqippai, sulinerminnillu sakkortusiilluni, Monika Rubin suliamut atatillugu qanoq isumaqarnerluni aperineqarami akivoq.

Meeqqat kukkusumik tunngaveqartumik pinngitsaaliissummik inissinneqarsimasut paasineqassappat angajoqqaanut utoqqatsissuteqarsinnaassavit?

- Sulianut qassinut tunngassuteqarneranik paasisaqarnissatta pingaaruteqarluinnarneraniippugut. Pissutsit tassannga qanoq ineriartortitsiumaarnersut piffissami matumani akissuteqarfigisinnaanngilara.

- Kisianni kalaallit ilaqutariit Danmarkimiittut toqqissisimanngitsutut misiginnginnissaat pingaartittorujussuullugu erseqqissaatigerusuppara, taamaammat suliaq ilungersuulluinnarlugu suliaraara, Monika Rubin oqarpoq.

Isumaginninnermut ministerip aggustimi septembarimiluunniit nunatsinnukarnissani sulissutigalugu paasissutissiissutigaa.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.