Franskit niuernermut ministeriat: - Siunissarput nammineq pilersissavarput
Nicolas Forissier, Frankrigimi nunanik allanik niueqateqarnermut aningaasaliinermullu ministeriusoq Future Greenlandimut qaaqqusatut peqataavoq.
Frankrigip Kalaallit Nunaatalu suleqatigiinnerat eqqartorniarlugu, KNR-imi sulisut aaqqissuussinerup ulluisa aallaqqaataanni ataatsimeeqatigai.
Nicolas Forissierip suleqatigiinnerup oqaloqatigiinnerinnartut nipeqalipallassinnaanera arlaleriarluni eqqaavaa.
Múte B. Egedelli (IA) oqarneratut, oqaatsit iliuuseqarnikkut piviusunngortinneqassasut, Nicolas Forissieri assinganik oqariartuuteqarpoq.
- Uagut aamma uanga oqaatsit kusanartut kisiisa pinnagit iliuuseqarnissarput takutinniarlugu maaniippugut!
Frankrigimi naalakkersuisut sinniisaat Kalaallit Nunaannut siullermeerluni tikikkaluarluni nuna alutorilluinnalereerpaa.
- Nuna alutorilluinnarpara. Nunavik. Innuttaasut tulluusimaarput.
Ilinniarnertuunngorniat Uiloq Bak, Veronica Geisler aamma Aviaaja Hansen immikkut ittumik eqqaavai, oqalugiaataat attortissutigigamigit.
- Arnaq inuusuttoq attortissutigaara. Misigissuseqaqaaq. Taanna oqarpoq namminiuinnassasugut sioorasaarisoqarnani nunalluunniit pisiarineqarnissaannik neqeroortoqarnani inuussasugut.
- Arnat inuusuttut ullaaq takusagut iliuuseqarnissatsinnut peqqutaapput. Qimagukkutta nunarsuaq qanoq ittoq taakkununnga ingerlateqqissavarput? Tassa apeqqut taannarpiaq apeqqutigisassarput. Naluara sinnattuaqinerlunga, kisianni tassa tamanna pimoorullugu upperaara.
Suleqatigiissuteqarujussuarneq
Frankrigimi ministeriunerup tulliata Kalaallit Nunaata Frankrigillu aatsitassat pillugit nutaamik qanittukkut suleqatigiilernissaat oqaluttuaraa.
- Tamanna piviusorsiornerujussuuvoq. Kalaallit Nunaanni pisuussutit qaammataasat atorlugit nunap assingani allattorsimalernissaat aningaasaliiffigaarput. Tamanna alloriarnissatta tulleraa.
- Ilisimatusarnermut kulturimullu tunngasunik aamma suliffeqarfiuteqarpugut. Tamanna pillugu naalakkersuisut siulittaasuat oqaloqatigereerparput. Iliniartitaaneq suleqatigiinnerlu ukkatarerusupparput.
Nicolas Forissierip oqarpoq Frankrigimi suliffeqarfik Eutelsat qaammataasakkut Tasiilamut internetikkut ilaatigut attaveqartitsisuusoq.
Franskit nukissiuutinik ingerlatseqatigiiffiat, Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik nukissiorfiliornissaminnut, soorlu Tasersiami aamma Tarsartuup Tasersuani erngup nukinga atorlugu 900 megawattit tungaannut nukissiorsinnaasussamik nukissiorfiliornissaminnut aamma soqutiginnipput.
Siunissarput nammineq pilersissavarput
Kuannersuarni aatsitassarsiortut naalakkersuisut, inatsisartut uranimut inatsimmik akuersinerisa kingorna, eqqartuussivimmut suliassanngortippai.
Tamatuma saniatigut uuliasiornissamut inerteqquteqarput. Politikerit avatangiisinut, matusinermut, marloqiusamik atuinermut aatsitassarsiortoqartussanngortillugulu inuiaqatigiinnut akisussaaffimmut tunngatillugu piumasaqaatinik atuutsitsilerput.
Tamanna suliffeqarfinnit aalajangersimasunit, nunap iluani politikki pissutigalugu Kalaallit Nunaat aningaasaliiffissatut qularnarnerarlugu isornartorsiorneqarpoq isornartorsiorneqarpoq.
Oqaatigineqartorli tamanna Nicolas Forissierip pingaartippallaanngilaa.
- Oqarsinnaavugut nunarsuarmi nunani tamani pissutsit qanoq innissaat siumut oqaatigereerneqarsinnaanngitsut. Frankrigimi qinersinissatsinni susoqarnissaanut tunngatillugu aamma taamaappoq. Amerlanerussuteqanngilagut taamaattumik tamanna allanngorarnermik pilersitsivoq.
- Politikkikkut pissutsit qanoq innissaat immaqa oqaatigiuminaassinnaavoq, aaqqissuussaanikkulli pissutsit, nunarsuarmi naalakkersuisoqatigiit qanorluunniit ikkaluarpata, taamaaginnassapput.
Sulisussaaleqisoqarpoq, innuttaasut ikiliartorput aningaasaqarnerlu ilungersunartumiippoq. Kalaallit Nunaata siunissaa neriuuteqarluarfigaajuk?
- Unammillinngikkaanni ajugaasoqarsinnaanngilaq.
Ajortortaannaa tamatigut isiginiaannarukku, piviusunngortissavat. Kinamiut avaqqunneqarsinnaannginneraannavikkutsigit Ruslandilu Ukrainemi sorsunnermi ajugaasussaanerarutsigit, piviusoq taamaassaaq.
Periarfissat ilungersunartunit isiginiarnerullugit
Nunanut allanut, inuussutissarsiornermut aatsitassanullu naalakkersuisup Kalaallit Nunaannut aningaasaliinissamut piumassutsip aningaasaliiumalluni oqalunnermut naleqqiullugu pimoorunneqannginnerorpalaarnera, KNR-imut siusinnerusukkut oqaatigaa.
Aamma naalakkersuisuusimasup Naaja Nathanielsenip (IA) aatsitassarsiornermi aningaasaliisartunik kajungerilersitsiniarnerup ajornakusoornera oqaluttuaraa, aningaasaliisut ukiorpassuit qaangiukkaangata aatsaat aningaasarsiulertaramik.
Nicolas Forissierilli ilungersunartut pinnagit periarfissat samminerorusuppai.
- Suliffeqarfiit kaaviiaartitaqarnissaminnik qulakkeerinnissinnaasutut misigigunik piumassuseqarnerussapput. Taamaattumik suliffeqarfimmi aningaasarsiulernissamut aqqutit aaqqissuussaalluarnissaat qulakkeertariaqarparput.
Kalaallit Nunaannut massakkut aningaasaliinissaq imminut akilersinnaasoraajuk?
- Ikinngutit nunallu assingusumik isumallit piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu aningaasaliisariaqarput. Taamaanngippat Kinamiut sallunaveequtitut tigoratarsinnaavaatigut.
- Suleqatigiinneq nunarsuaq tamakkerlugu periusissianut ilaavoq, tassanilu Kalaallit Nunaat nammineq inissisimaffeqarpoq. Aatsitassarsiornerup iluani suliaqarneq piviusunngortillugu aaqqissuuttariaqarparput.
- Taamaattumik pitsaasunik atugassaqartitsinissaq eqqarsaatigisariaqarparput. Tamanna Kalaallit Nunaata akisussaaffigaa. Tamanna Frankrigip akisussaaffigaa. Tamanna EU-p akisussaaffigaa.
USA-p sunneeqqanerani
Kalaallit Nunaata Frankrigillu suleqatigiinnerat qanoq ingerlaqqissanersoq Nicolas Forissierimut apeqqutigineqarmat, oqaloqatigiinneq USA-mut tunngatillugu pissutsinut tunngalerpoq.
- USA-p qisuariarnera sioqqullugu nunat ikittuinnaat Frankrigitut Kalaallit Nunaannik suleqateqarluartigipput. Kalaallit Nunaata tapersersueqqulluta qinnuigimmatigut tupaqqaqaagut.
- Nammineq oqartussaassuseqarneq, inatsisit tunngavigalugit aaqqissuussaaneq EU-lu imminut napatinnerusoq aalajangiusimavagut.
- Siulliulluta iliuuseqartariaqarpugut, Kalaallit Nunaallu taamaaliorniarnitsinni tamatumunnga ilaavoq. EU-mili aamma taamaaliorpugut, uppertikkuminartuujunnaarnissarput tamaviaarluta anguniaratsigu.
USA-mut tunngatillugu pissutsit illit isummat naapertorlugu qaangiuppat?
-Pissutsit sisoortarfittut ipput. Pissutsit ammut qummullu ingerlapput.
