Naalakkersuisut Frankrigilu saffiugassanut pingaarutilinnut qaninnerusumik suleqatigiilersut
Aatsitassanut naalakkersuisoq, Múte B. Egede, Frankrigimilu ministeri nunanut allanut tunngasunut kajungernartuutitsinissamillu immikkut akisussaaffilik Nicolas Forissier aatsitassanut pisariaqartinneqartunut siunertaqarnermut nalunaarummik ataasinngormat atsioqatigiipput.
- Siunnerfigineqarpoq aatsitassanut suliassaqarfimmi ilisimasat, nunamut assiliorneq akisussaassusilimmillu ineriartortitsineq pillugit Kalaallit Nunaata Frankrigillu suleqatigiinnerat nukittorsarneqassasoq, naalakkersuisut allapput.
Siunertaqaqatigiinnermik nalunaarut suleqatigiinnissamik marsip ulluisa pingajuanni isumaqatigiissummut malittaavoq.
Nunatta geologiiata paasisaqarfiginerunissaanut qaammataasiatigut misissuinissaq suleqatigiilluni suliniutini siulliussaaq. Tassanngaanniit paasisat nunatsinni aatsitassarsiornermi aalajangiisarnissamut pilersaarusiortarnissanullu tunngaviliisassapput.
Mineralit saffiugassallu pisariaqartinneqartut mingutsitsinngitsumut allanngoriartortitsinermut pingaaruteqarput. Taakku ilaatigut nukissiani nutaani, innaallagialersuinermi teknologiimilu nutaaliaasumi atorneqartarput
Aatsitassat piiarnerinit teknologiini atorneqarnissaannut malittariiaani suleqatigiinnerunissaq nunatta Frankrigillu kissaatigaat.
Aamma aatsitassarsiorfissat eqqaanni najugallit peqataatinneqarnissaannut, ammanerusumik paasissutissaqartitsinissamut ingerlatsilluarnissamullu taavalu avatangiisinik iluarseeqqittarnissamut piiaaffigineqarunnaartunillu passussinissamut misilittakkanik avitseqatigiittarniarput.
Tamatumalu saniatigut suleqatigiinneruneq aamma ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu tunngassuteqarpoq.
Suleqatigiinneq Nunatta Frankrigillu akornanni qaninnerusumik suleqatigiinneq ataqatigiinnermut aammalu atassuteqarnerup ineriartorteqqinnissaanik kissaateqarnermut takussutissaasoq naalakkersuisut allapput.
Nunanut killernut pingaaruteqartoq
Frankrigip nunatsinnik aatsitassat pisariaqartinneqartut aatsitassallu qaqutigoortut pillugit suleqateqarniarnera nunatsinnik ikiuiniarneruunnaanngitsoq Nicolas Forissierip nassuerutigaa.
- Unneqqarissagutta, taava tamatta soqutigisatsinnik oqarutta aamma Frankrigip soqutigisai pineqassapput.
- Tamatta soqutigisaqarfigisatsinni suleqatigiinnermik ineriartortitsigutta tamatta pissarsiaqarfigissavarput, franskit ministeriat oqarpoq.
Nunap ataatsip nioqquteqarfimmik piumasaqarfigineqartupilussuarmik aqutsiguni tamanna politikkikkut atorsinnaagaa, ministeri oqarpoq.
Kinap aatsitassanut qaqutigoortunut nioqquteqarfik pissaaneqarfigisorujussuuaa, taakkualu atorlugit nunanut killernut kimigiisernissaa siooranartoq, franskit ministeriat isumaqarpoq. Taamaammat nunat killiit aatsitassanik qaqutigoortunik nioqquteqarsinnaanerusariaqarsoraa.
- Kinammi aatsitassat qaqutigoortut nunarsuarmi 80 procentiisa missaat nakkutigimmagu. Taannalu sakkutut atorsinnaavaa, maannakkut taamaattoqarnissaa præsident Trumpip Kinallu præsidentiata oqaloqatigiinnerannit unitsinneqaraluartoq, Nicolas Forissier oqarpoq.
