Aaja Chemnitzip aningaasaliinerit pillugit erseqqinnerusunik paasissutissiisoqarnissaa kissaatigaa
Katuap isaariaata eqqaani inoqanngingajattumi Aaja Chemnitz suleqatinilu suliatik pillugit oqaloqatigiipput.
Ukioq manna Future-Greenlandimi ataatsimeersuarnermi peqataasut amerlanersaat inersuarmut isaanikuupput Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuannit Torben M. Andersenimit saqqummiussineq tusarnaarniarlugu.
Aaja Chemnitz tusagassiortunik oqaloqateqallattaavoq, inuillu nunaqarfinni aningaasaqarneq pillugu saqqummiussinermik tusarnaariarsimanngitsut oqaloqatiginiarlugit angalaaqattaarluni.
IA sinnerlugu Folketingimut ukiorpassuarni ilaasortaasup immaqa siunnersortitut aamma inuussutissarsiortut, aningaasaliisartut politikerillu akornanni attaveqaatitut inissisimanini nutaaq sungiukkiartulersimavaa.
Tassami Aaja Chemnitzip maajimi nalunaarutigaa, siunnersuisartoqatigiinnut Inuvamut - Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni inuussutissarsiornikkut suleqatigiinnermik ikorfartuiniarlutik suliaqartumut - ilaalerluni.
- Politikkikkut ingerlatsinerup aamma inuussutissarsiutinik inerisaanerup akornanni attaveqaataasussamik – tigussaanerusutigut aningaasaliisartunik suliniutinillu aallarteriaannanngortunik ataqatigiissitsisinnaasumik pisariaqartitsisoqartoq isumaqarpunga, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Tassami Kalaallit Nunaanni aningaasaliinissaq piffissami sivisuumi pilerigineqarlunilu soqutigineqartaraluartoq, susoqarpiarnikuunngilaq.
‘Open for buisness’ (niueqatigiinnissamut ammasuuneq) naammanngilaq
Inuussutissarsiorneq pillugu ataatsimeersuarnermi Future Greenlandimi arlaleriaqaluni oqaatigineqartarpoq: Kalaallit Nunaat aatsaat taama periarfissarissaartigaaq, nunanit tamalaanit aningaasaliiffigisassatut soqutiginartinneqaqaluni.
Kisiannili ataatsimeersuarnermi oqallinnermi annikinnerusumi, tigussaalluinnartunik aningaasaliiffissat soqutiginnitsinik USA-meersunik, Danmarkimeersunik Kalaallit Nunaanneersunillu oqaluuserineqarfigisaanni, Aaja Chemnitz toqqaannartumik oqarpoq: susoqarnikuunngilaq.
- Ilaatigut isumaqarpunga tamatumunnga pissutaasoq, aningaasaliinissamik soqutiginninneq avataaneersuummat, taamaalillunilu Nunatsinneersunit ingerlanneqarani. Oqartuartarnikuuvugut uagut peqataaffiginngisatsinnik oqallisigineqassanngitsugut, aamma Kalaallit Nunaat siuttuujuartariaqartoq, Aaja Chemnitz oqarpoq nangillunilu:
- Politikkikkut angorusutat amerlaqaat, kisianni immaqa pingaarnersiuilluni tulleriiaarisoqarnissaa amigaatigilaarparput, assersuutigalugu aatsitassarsiornermik suliniutit suut inerisarneqarnissaat kissaatigineqarnersoq.
Naalakkersuisunit arlaleriarluni oqaatigineqartareersut ilagaat Kalaallit Nunaat ‘open for buisness, but not for sale’ (niuernernissamut ammasoq, kisiannili tuniniagaanngitsoq), tamannalu USA-mut nalunaarutitut atorsinnaavoq, kisiannili inuussutissarsiornermut periusissiaanngilaq, Aaja Chemnitz naapertorlugu:
- Tulleriiaarinissaq pisariaqarpoq, niueqatigiinnissamut ammanerput piunnaarlugu – kinguneriinnarsinnaavaami kikkut suleqatiginiarnerisa erseqqissumik nassuiarneqanngitsoornerat.
Tikkuarpaa Danmarkip Kalaallit Nunaanni aningaasaliinissami pissusissamisuuginnartumik soqutigisaqarfigimmagu, nammineq aningaasaliissutit amerlanerit iluanaarutigineqarsinnaammata.
Aammattaaq Nunat Avannarliit EU-lu suleqatissatsialaapput.
- Taamaalilluni USA sisamaattut inississinnaavoq, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Amerlasuunik aningaasaliinerit ilungersunarsinnaasorujussuillu
Dansk Industrip pisortaata, Lars Sandahl Sørensenip, Future Greenlandimi ippassaq oqallitsitsinermi Kalaallit Nunaat uparuarpaa oqarluni nunanit allanit aningaasaliiffigineqarnissaq maannakkorpiaq naliitsumik periarfissaqartoq.
Aammalumi EU-p pilersaarutigaa Kalaallit Nunaanni aningaasaliisarnitik marloriaatinngortinniarlugit. Aamma atuagassiami Finansimi apersuisoqarnerani Danmarkip naalagaaffiata aningaasaliisarnermut aningaasaateqarfia, Eifo, oqarpoq, Kalaallit Nunaanni milliardikkaanik aningaasaliinissamut piareersimasoqartoq.
Kisianni igalaaq pilertortumik matoqqittarpoq, Lars Sandahl Sørensen oqaluttuarpoq.
- Eqqummaariffiginnittoqartillugu, piviusumillu oqassagaanni avataaniit tatisimannittoqartillugu, uagutsinnut Kalaallit Nunaanni periarfissaqarpoq. Kisianni tamatumani pisariaqarpoq inuussutissarsiutinik inerisaanermut tunngatillugu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit erseqqissaavigineqarnissaat, Aaja Chemnitz oqarpoq:
- Danmark aamma Kalaallit Nunaat arlaatigut allanut tamanut aallarnisaasuupput – aningaasat soqutiginninnermik malitseqartarput.
Ilimagisanik naleqqussaaqatigiinnissaq pingaartuuvoq
Aammattaarli Kalaallit Nunaanni politikki ineriartornermut tamatigut malinnaanikuunngilaq, Aaja Chemnitz isumaqarpoq.
Qinigaaffinni pingasuni Naalakkersuisut taarseraannerisa sangujoraarnernik kinguneqartut saniatigut, Aaja Chemnitzip aamma tikkuarpaa nunanit allanit aningaasaliisarnermut malittarisassat pisariillisarneqarnerunissaat pisariaqartoq.
- Apeqquserneqarsinnaavoq eqqarsariaaserput Nunatsinnuinnaq sammivallaannginnersoq, suliffeqarfitta nunarsuarmut tamarmut sammisuunerannut naleqqiullugu. Taakkualu marluk ilaanni imminnut aporaatilersarput, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Aaja Chemnitzip politikerit, aningaasaliisarnerit inuussutissarsiornermillu ingerlatsisut akornanni attaveqaatitut maanna inissisimanera nutaaq uterfigeqqipparput.
Tassami aningaasaliinissamik kissaateqarnermi periutsit ilaat pitsaanerpaajunikuunngillat.
- Suliniutitta ilaasa aallarteriaannanngorlugit piareersarnissaat pisariaqartipparput, aammali aningaasaliisartut ilarpassuisa piareersarnissaat pisariaqartillutigu, Aaja Chemnitz oqarpoq nangillunilu:
Imaaqqajaasarpoq, aningaasaliisartutut sorpassuit Kalaallit Nunaanni aallartinniarlugit takkukkaanni, Kalaallit Nunaanni najugaqartut qulaatiinnaqqajaaneqartartut, ilimagisaasut naleqqusaqatigiinneqartannginnerat pissutigalugu. Tamannalu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutinik ingerlatsisuni aningaasaliiniartunilu puullaaqilernermik kinguneqartarpoq.
