Immikkut ilisimasalik: Kalaallit Nunaata qarasaasianut paasissutissaasivittaarnissaa ajornanngitsuinnaanngitsoq

Erik Jensenip (S) Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliaq peqatigalugu Irlandimut angalasimanini KNR-imut pingasunngornermi oqaluttuaraa.

Qarasaasianut paasissutissaasivinnut nutaanut aningaasaliissuteqarnissamut tunngatillugu Kalaallit Nunaannit tamanna qanoq ilikkagaqarfigisinnaanerlugu tassani misissorpaat.

Qarasaasianut paasissutissaasiviit aningaasaqarnermut iluaqutaasinnaanissaat neriuutigineqarpoq, aalisarnerup aningaasaqarnermut pinngitsoorsinnaannginneqarnera annikillineqarniassammat.

KNR-ip Signe Ravn-Højgaard Kalaallit Nunaanni qarasaasianut paasissutissaasivinnik sanaartornissamut suut pisariaqartinneqarnerat pillugu oqaloqatigaa.

Signe Ravn-Højgaard paasissutissanik digitaliusunik avitseqatigiinnisamut atortulersuutit pillugit immikkut ilisimasallit katersuuffiata, Tænketanken Digital Infrastrukturip, pisortaraa, aamma qarasaasianik suliffeqarfissuit nunantsinni oqartusssaaqatigiinermut qanoq sunniuteqartiginerannik ilisimatusartuulluni Ilisimatusarfimmi adjunktiusimavoq.

Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliami ilaasortat qarasaasianut paasissutissaasivinnut tunngasunik ilisimasaqarnerulerniarlutik Kalaallit Nunaanniillu aningaasaliisussanut qanoq pilerisaarisoqarsinnaanera paasisaqarfigiumallugu Irlandimut decembarimi angalapput. Jørgen Rosbachip (D), (saamerlermiittup) tamanna pillugu nalunaarusiortoqarnissaanik siunnersuuteqarnera angalanermut ilaatigut pissutaavoq. Siunnersuut ataatsimiititaliamit maanna suliarineqarpoq Inatsisartunilu februaarip pingajuanni oqaluuserineqaqqissalluni. Assi © : Inatsisartut

Naak erngup nukinganik nukissiorfiit mingutsitsinatik innaallagiamik pilersuisinnaagaluartut, silallu nillernera qarasaasianut paasissutissaasiviliortoqarnissaanut tulluarluinnaraluartoq, aningaasaliisartunit nunanit allaneersunit qanoq soqutiginnittoqartiginissaa nalorninarpoq.

- Kalaallit Nunaanni pisuussutinik qarasaasianut paasissutissaasiviliornissamut naleqangaartunik peqarpoq. Tamanna soqutiginnittoqarsinnaaneranut tikkuussisuusinnaavoq. Piviusumilli qanoq soqutiginnittoqartiginera naluara, taanna oqarpoq.

Aningaasatigut isertitassat annertussusilerneqanngitsut

Qarasaasianut paasissutissaasiviit pillugit nassuiaasiortoqarnissaa pillugu siunnersuut Inatsisartunit siullermik taasissutigineqarmat, Tasersiami aamma Tarsartuup Tasersuani erngup nukinganik nukissiorfissat eqqaaneqarput.

Tassani mingutsitsinngitsumik innaallagissiornermit innaallagiamik sinneqartooruteqarnissaq naatsorsuutigineqarpoq, nunattalu innaallagiaq atorneqanngitsoq qarasaasianut paasissutissaasivinnut tuniniarsinnaavaa.

Qarasaasianulli paasissutissaasiviit nunatsinnut qanoq aningaasarsiorfigineqarsinnaatiginerat oqaatigiuminaappoq. 

- Aningaasarsiassat innaallagiamik tuniniaanermit suliffeqarfiillu akileraartarnerannit annerusumik pissarsiarineqassapput, Signe Ravn-Højgaard oqarpoq.

- Norgemi Danmarkimilu suliffissaqartitsinerup tungaatigut sulisullu akileraaruteqartarnerisigut inuiaqatigiinnut iluaqutaanera, suliffeqarfiit taakkua neriorsuutigisaannit naatsorsuutigisamiillu annikinnerujussuunera takusinnaavarput.

Kabelit immap naqqatigoortut amigaataasut 

Irlandi Europami suliffeqarfinnut akileraarutaasartut appasissumi inissisimanerata, suliffeqarfissuarnit qarasaasianut tunngasunik sulialinnit EU-mi inissisimaffissatut toqqarneqarneranut pissutaasoq, Signe Ravn-Højgaard oqaluttuarpoq. 

Tamatuma kingunerisaanik qarasaasiatigut paasissutissaasivippassualiortoqarpoq immallu naqqatigut kabeliliortoqarluni. Aamma Irland nillataartumi inissisimavoq Europallu sinneranut, paasissutissanik atuiffiusussamut, Atlantikullu imartaanut  USA-miit immap naqqatigut kabelit tikiuffiannut qanittumiilluni.

- Kisianni suliffeqarfissuit qarasaasianut tunngasunik suliallit kabelinik imaatigoortunik Kalaallit Nunaannut attaveqaasersuutiliornissaminnut soqutiginninnerat takussutissaqanngilaq, Signe Ravn-Højgaard oqaluttuarpoq.

LÆS OGSÅ: ERIK JENSEN: Datacentre kan blive Grønlands næste satsning

Immikkut ilisimasalik naapertorlugu paasissutissaasiveqarnissamut attaviit immikkoortut pingasut pisariaqartinneqarput. Kalaallit Nunaat marluinnarnik kabeleqartilluni unamminiarnartumiippoq.

Kabelit Nuup tungaanut siaaqqasut pisoqaanerat illoqarfiillu allat ataasiinnarmik kabeleqarnerat imaluunniit kabeleqannginnerat oqaluttuaraa.  

- Niuernerup iluani atugassarititaasut tunngavigalugit Kalaallit Nunaat immap naqqatigoortumik kabelimik attavilerneqarumanngilaq. Taamaattumik Tusass pisortanit pigineqartoq tamatuminnga isumaginnittuuvoq, taamaattumik Kalaallit Nunaanni pissutsit allaanerulaarput.

Kabelinulli tunngatillugu ineriartortitsisoqalaalereerpoq.

Danmarkip nutaamik imaatigut kabeliliornissamut 3 milliardit koruunit oktobarimi immikkoortippai. Tusass Aasiaat Qaqortullu akornanni immap naqqatigut kabeliliortoqarnissaanut 255 millionit koruuninik Europap ataatsimiititaliaanit novembarimi aningaasaliiffigineqarpoq.

Irland Erik Jensenip oqaluttuarnera naapertorlugu 2035-mi innaallagiassaaleqilissappat, tamanna niuernerup iluani atugassarititaasunik ima allannguuteqartitsisinnaanerluni, Kalaallit Nunaanni paasissutissaasivinnut aningaasaliiumasut amerlanerulersillugit; immaqalu aamma imaatigut kabelinut?

- Siulittuutigineqartut tamarmik naapertorlugit, paasissutissanik pisariaqartitsinerput annertunerulertorujussuussaaq, taamaattumik qarasaasianut paasissutissaasiviit nunarsuarmi pisariaqartinneqarnerulissapput, Signe Ravn-Højgaard oqarpoq.