Kalaallit katersugaasiviata pisortaa kulturikkut kingornussarsianut nersornaammik akimasumik nersornaaserneqartoq
Inge Bisgaard, Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu Nuummiittumi pisortaq, Europa Nostra Award 2025-mik nersornaaserneqarpoq. Taanna Europami piorsarsimassutsikkut kingornussassanut tunngatillugu nersornaatit nuimanerpaat ilagaat.
Nunatsinni illunik eriagisassanik ukiorpassuarni nalunaarsuilluni, uppernarsaallunilu aserfallatsaaliiniarnini pillugu nersornaaserneqarpoq.
Piorsarsimassutsikkut kingornussassamik illersuinini pillugu nersornaasigaasoq
Inge Bisgaard nuna tamakkerlugu illunik allanngutsaaliukkanik eriagisassanillu nalunaarsuinermi 2011-mili aqutsisuuvoq, aamma piujuartitsiniarnermi pilersaarusiortuullunilu ileqqutoqqat malillugit assassukkat pillugit innuttaasut ilisimasaannik annertusaasimalluni.
Nersonaat Europap ataatsimiititaliaanit kattuffimmiillu Europa Nostramiit inunnut suliffeqarfinnullu Europap ataatsimoorussamik piorsarsimassutsikkut kingornussassaat pillugit illersuiniarnermi siammarterinerullu tungaatigut immikkuullarissumik suliniuteqarsimasunut tunniunneqartarpoq.
Bruxellesimi nersornaasiinermi Inge Bisgaard „Heritage Champions“-itut nersorniarneqarpoq, nersornaasigaasullu Europameersut 30-t akornanni Grand Prix-imik nersornaaserneqartut tallimat ilaattut toqqarneqarluni. Tamaalilluni nersornaammik immikkut ittumik 10.000 euronik aamma tunineqarpoq.
Inge Bisgaardip qujaniutitut oqalugiaataa ataani tusarnaaruk.
Sumiiffinni suliaqartarnermi nutaaliorneq
Inge Bisgaardip ilisimatusarnermik, assassornermik najukkamilu pissutsinik ilisimasaqarnermik ataatsimoortitsinermigut suliai nutaaliaasut - minnerunngitsumillu sumiiffinni avinngarusimasuni silap pissusiata allanngoriartorneranik eqqorneqarsinnaasuni piorsarsimassutsikkut kingornussassanik uppernarsaasiiniarluni iliuuserisimasai, Europa Nostrap pingaartippai. Ileqqutoqqat malillugit qisunnik illuliornermiit 1900-kkunniit kingornussassat tassani pineqarput.
- Inge Bisgaardip inuunini tamakkerlugu Kalaallit Nunaanni illut eriagisassat, matumani avinngarusimasuni silap pissusianit eqqorneqaratarsinnaasut amerlanertigullu takunngitsoorneqartartut nalingissaasumillu illersorneqartariaqartut pillugit suliaqarsimavoq, nersornaasiinermi naliliisut oqarput, taakkulu taassuma Kalaallit Nunaanni kulturikkut kingornussassanik attassinissamut pingaaruteqassasusaa erseqqissaatigaat.
- Issittumi atugassarititaasuni sakkortuuni anguniagaqarluni suliaqartuarsimanera nunarsuarmi qeqertat annerpaartaanni eriagiassanik aarlerinartunik attassiniarnermi pingaaruteqarluinnarsimavoq.
Inge Bisgaardip suliaqarnera siusinnerusukkut aamma maluginiarneqarpoq. Taannami nunatsinni illunik eriagisassanik atassiniarnermik suliaqarnini pissutigalugu ataqqinartorsuarmit Kunngi Frederimmit Ridderkorsilerneqarpoq.
