ICC naggueqatigiit arnartaannut siullermeertumik ataatsimeersuartitsissasoq

Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiat (ICC) naggueqatigiit arnartaannut Sisimiuni nunatta oqaluttuarisaanerani siullermeertumik ataatsimeersuartitsilerpoq, taannalu ‘Inuit Women’s Summit’-imik taaguuserneqarpoq.

Ataatsimeersuarneq oktobarip 27-annit 29-annut aaqqissuunneqassaaq, naggueqatigiillu arnartaat 50-it nunatsinnit, Alaskamit Canadamiillu peqataassapput. Arnat anguniakkanik sorsuutiginninnermik, allannguinernik aqqutissiuussinermik, pisinnaatitaaffinnik attassinermik siuttuunermillu ilaatigut suliaqartuusut, ICC tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

ICC-p siulittaasuata, Sara Olsvigip ataatsimeersuarnerup piviusunngulernera nuannaarutigaa.

- Inuit arnartaasa niviarsiarartaasalu inuttut kiisalu ataatsimoorlutik pisinnaatitaaffii qanga massakkullu aqutsinermi periaaserineqartarsimasunit, suliniutaasarsimasunit pisarsimasunillu pitsaanngitsumik sunnigaasarput, taamaammat Inuit arnartaasa niviarsiarartaasalu pisinnaatitaaffiinik siuarsaaniarluta illersuiniarlutalu ataatsimoortariaqarpugut, Sara Olsvig tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Ulluni pingasuni ataatsimeersuarnermi misilittakkanik avitseqatigiinneq aamma arnat killeqarfiit akimorlugit qaninnerusumik attaveqatigiilernissaat siunertaavoq. Ataatsimeersuarnerup ingerlanerani naggueqatigiit arnat pisinnaatitaaffii aamma nakuusernermik pinaveersaartitsineq sammineqarumaarput. Tamatuma saniatigut ataatsimeersuarnermi kulturi, atugarissaarneq imminullu paarineq sammineqassapput.

Nukittorsaqatigiittoqarlunilu tapersersoqatigiittoqartariaqartoq

Danskit ministeriunerata Mette Frederiksenip arnanut spiralilersuinermi eqqugaasimasunut utoqqatsissuteqarneranit qaammat ataaseq qaangiuttoq ataatsimeersuartoqassaaq.

Sara Olsvigip oqarnera naapertorlugu spiralilersuineq nunasiaatillillu politikerisimasaat naggueqatigiinnut inuit ullumikkut inuiaqatigiinnerannut sunniuteqangaatsiarsimapput:

- Inuit arnartaat niviarsiarartaallu pillugit nunasiaatillit politikkerisimasaannit assorujussuaq eqqugaasimavugut, assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni naartunaveersaasersuinerit, Inuit meerartaannik pinngitsaalillugit meerarsianngortitsisarneq, kiisalu Canadami Alaskamilu nunat inoqqaavi periarfeerunneqartartut inuartarineqartartullu eqqaaginnarsinnaavagut, Sara Olsvig tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq, nangillunilu:

- Piffissami pingaarutilimmi matumani nukittorsaqatigiittariaqarpugut tapersersoqatigiillutalu, taamalu qaangiinissamut saammaateqatigiinnissamullu alloriaqqittariaqarluta.

Arnat sammineqarnerat

Nunatsinni 1960-imit 1991-imut spiralilersuinermi allatigullu naartunaveersaasersuinermi periuserineqarsimasumik nakerisarsiunngitsumik misissuineq septembarimi saqqummiunneqarpoq. Nalunaarusiami arnat 354-it oqaluttuarisaat pisimasullu 488-it tunngavigineqarput. Spiraliliinerit amerlanerpaartaat akuersissuteqartoqannginneratigut ikkunneqarsimapput.

Spiralilersuinermi eqqugaasimasunit arnat 43-t danskit naalagaaffiannit ataatsimut 43 millionit koruuninik taarsiiffigineqarnissamik piumasaqaateqarput. Naak danskit utoqqatsissuteqareeraluartut piumasaqaat tamanna akuerineqanngilaq.

Nunap inoqqaavisa niviarsiarartaasa arnartaasalu ukiut ingerlaneranni periarfeerunneqartarsimanerat imaluunnit toqutaasimasut nassaarineqartarnerat pillugu Canadami nunap inoqqaavi ukiut qulikkaat ingerlaneranni suaartaatiginninniartarsimapput. Periarfeerunneqarsimasorpassuit toqutsinerillu “ammip qalipaataa aallaavigalugu inuiannik nungusaanerusoq” pisortatigoortumik 2019-imi nalunaarusiap inerniliuppaa.

Saamit siunnersuisoqatigiivi, Inuit pisinnaatitaaffii pillugit insitutti, Tilioq, Nunanut allanut naalakkersuisoqarfik, Issittumi Siunnersuisoqatigiit siulittaasoqarfia aamma immikkut ilisimasallit nammineq piumassuserinngisamik naartunaveersaaserneqarsimasut pillugit nakerisarsiunngitsumik qulaajaasut ataatsimeersuarnermi aamma peqataassapput.

Tamatuma saniatigut immikkut ittumik aaqqissuussisoqassaaq, tassanilu ataatsimeersuarnermi peqataasut Sisimiunilu innuttaasut naapissinnaassallutik.