Kalaallini assammik arsarnermi neriunaateqartoq saqqummeriartortoq, nunanut allanut unammisartuni malugineqartoq
Kalaallit angutit assammik arsartartut nunanut allanut unammisartui Parisimi qaammat kingulleq sungiusarnerini, sukorseq piginnaanilik takussaalerpoq:
Nuummeersoq Adrian Rosing Sandgreen 16-inik ukiulik.
Adrian kalaallit nunanut allanut unammisartuini pikkorinnerni unammeqataarngaartuni nukarlersaaginnanngilaq, Canadamut unamminermi, unamminerup naammassilernerani, akeqqanut ajuutsitsinaveersaartitsisoq sukorseq unamminermut aalajangiisuusumik sukkasuumik annaassivoq.
Unammineq akeqqanit akornusersorneqarani miloriussisaarnermik naammassineqarpoq.
Akeqqanit akornusersorneqarani miloriussinerit marluinnanngortut Adrian ajuuffimmiilerpoq.
Siulleq ajuuppoq.
Unammisartuni akeqqanut ajuutsitsinaveersaartitsisup aappaata Adrian ajuuffimmiitiinnarpaa, Adrian oqarnera naapertorlugu tatiginerugamiuk.
“Taannalu annaappara” Adrian Rosing Sandgreen KNR-imit apersorneqarnermini tanngassimaarluni oqaluttuarpoq.
Minik Dahl Høegh Nunatsinni aningaasarsiutigalugu assammik arsartartuni kakkannerpaat ilaata unamminerup naammassinissaanut annaassineq isiginnaarpaa, Adrianillu Parisimi naammassisaa “nunanut allanut unammisartunut kakkannerpaanut aallartilluarnertut” taavaa.
Parisimi Nunarsuarmi pissartanngorniunnissamut anngunniunnermut piareersarnermi iliuusai takoreerlugit, Adrianip ilippanarnera taassuma qularinngilaa.
Nunatsinni takuneqarnikuusuni akeqqanut ajuutsitsinaveersaartitsisuni kakkannerpaat ilaaniilernissaminut ilippanarpoq, Dahl Høegh oqaluttuarpoq, taanna nunanut allanut unammisartut taakkua unammeqatigisarpai Nunarpullu sinnerlugu Nunarsuarmi Pissartanngorniuteqataasarluni.
1,95 meteritut angitiginerata, Adrian angissutsimigut, piginnaasamigut, piumassutsimigut eqqortumillu pissuseqarnermigut pigai.
Angusassamik toraagaqarluni ukiuni tulliuttuni sungiusarluaannartussanngorpoq.
“Piukkunnaateqarluartut ilagigunarpaat, ukiorpassuarni taamaattumik takusaqarnikuunngilagut” Dahl Høegh KNR-imut oqarpoq.
“Timersornerani malinnaaffigineqarluartariaqarpoq, sungiusarluartarunilu pissanganarluinnartumik siunissami unammisartunngussaaq”.
Nuummiit Fynimi assammik arsartartut qitiuffiannut
Adrian Nuummi 2009-mi inunngorpoq, ilaquttanilu tassani ukiut arfineq-pingasut najugaqarput, Fynimullu kingorna nuullutik.
Ilaqutariit timersortuartartuupput, Adrianip arnaa Aviaaja Rosing Petersen oqaluttuarpoq. Adrian meerannguusoq aataata Nuup Timersortarfianukaqatigisarpaa, taamaalilluni meerannguunerminiilli timersornerup silarsuaa ilisimalerpaa.
Assammili arsaq siullerpaamik 13-inik ukioqarluni tiguaa, timersuullu sukkasuumik nuannarilerlugu.
Arnaata Instagramikkut saqqummiussarpassuisigut, kalaallit assammik arsartartunik soqutigisallit Adrianimik piffissap sivikitsup iluani takunnilerput, taanna oqaluttuarpoq.
Inuit soorlu nunanut allanut unammisartuusimasup Angutimmarik Kreutzmannip, Adrianip piginnaasai angissusaalu puiguikkiuppai, ineriartorneralu malinnaavigilerlugu.
Adrian aperigaanni, assammik arsarnermi ataatsimoorneq ajugaaniunnerlu nuannarinerpaavai.
“Akeqqanut ajuutsitsinaveersaartitsisuulluni kisimiinnartorujussuuvoq. Nuannersunik nuanninngitsunillu ulloqartoqartarpoq. Ullut nuannersuutillugit puigunaannerpaasarput... misigissuseq taanna anguneqarsinnaanngilaq,” Adrian oqarpoq.
“Akisussaaffilerujussuartut misiginartarpoq – ilinnullu unamminermik ajugaatitseqataalluni ajunngitsumik iliuuseqarneruvoq” taanna oqarpoq.
Adrian Nyborgimi SUS U13-ini aallarteqqaarpoq. Gudme Oure Gudbjergimut (GOG) U15-inut, Danmarkimi assammik arsartartut kakkannerpaat ilaat, piginnaasanik ineriartortitsinermik ilisimaneqartumut kingorna nuuppoq.
Efterskolen ved Nyborg (EVN) assammik arsarnermik sammisami ullumikkut atuarpoq. Tassani timimi, periaatsimi tarnikkullu ineriartortitsinissaminut, eqaarsaartarfimmut iseriaannaalluni sungiusaasoqatigiillu pikkorissut peqatigalugit, inaarsaanissamut periarfissaqarpoq.
Oure Kostgymnasiumimi kujavarluni ukiamut aallartissaaq.
Tamanna Adrianip sivisuumik takorluugariuaannarpaa – soorlu aamma Barcelonamut GOG-lluunniit angutitaanni unammeqataasalernissani.
Piukkunnaateqarnerpaani ajuutsitsinaveersaartitsisoq
Nunanut allanut unammisartut Parisimut aallarnissaannut aqaguinnanngortoq pisinnaajunnaartoqarpoq, Adrianimullu periarfissaqaleriataarluni.
Taanna kalaallit U18-it piukkunnaatillit Danmarkimi katersorneqartut ilagalugit Frankrigip illoqarfiisa pingaarnersaanneereerpoq.
Nunanut allanut unammisartuni unammeqataanerani maannamut marloriarlutik unammereerput. Siullermik Belgiameersunut, Canadamullu ullut marluk qaangiummata unamminerminni unamminermut aalajangiisuusumik sukkasuumik annaassivoq.
Takutitsilluartorujussuusorlu, nunanut allanut unammisartut sungiusaasuat, Johannes Groth KNR-imut oqarpoq, nangillunilu Andrianip piukkunnaateqarnini qaffasissutsip tullianukartinnissaa ukiuni aggersuni nammineq aalajangertussaassagaa oqaatigalugu.
- Toqqarmannga nuannaartorujussuuvunga. Kisianni soorunami aamma pissangavunga, Adrian oqarpoq.
- Taama qaffasitsigisuni – angutini – unammeqataanikuunngilanga. Sungiusaqatigiinnarnikuuakka.
Nunanut allanut unammisartunut piukkunnaateqarnerpaat 'misilittaleruttoraat' arnaata, Aviaaja Rosing Petersenip oqaatigaa. Tassunga pissutissaqarluartoq Minik Dahl Høeghip maluginiarpaa.
- Nunanut allanut unammisartuni ilaqutariittungajak ippugut. Nunani allanitulli piginnaanilippassuartaqanngilagut. Taamaammat piginnaanillit periarfissaqartilluta isumagalugillu piukkunnaateqarnerpaanut tikilluaqqulluarniartussaavagut, taanna oqarpoq.
- Taamaammat Adrianip assammik arsarnermini ajuutsitsinaveersaartitsisutut pikkorilluinnartunngornissaa tunngavissaqarluarsoraara.
Adrianili suli inuusuppoq assigiinngitsorpassuarnillu pisoqarsinnaasoq, nunanut allanut unammisartut sungiusaasuat, Johannes Groth oqarpoq.
- Killiliussanik ikiorniarsarissavarput. Kisianni taanna suliniuteqartuussaaq.
Nunanut allanut unammeqqaartuni nukarlersaasimasoq, 17-inik ukioqarluni piukkunnaateqarnerpaani unammeqataaqqaarsimasoq, Eqalunnguaq Kristiansen aamma taama oqarpoq.
- Piginnaasaqarneq ataasiuvoq, kisianni assammik arsarnermi qaffasinnerpaamiilernissamut sukataarluni suliaqartoqartariaqarpoq. Piginnaasaqarluarnera qularutissaanngilaq, Kristiansen oqarpoq, nangillunilu Adrianip inuusuttuarannguulluni siullermeertumik unammeqataanera torraalluinnartuunerarpaa.
Tapersersorteqarluarneq
Adrian aperigaanni taassuma ilaquttami tapersersuinerat aamma ajuutsitsinaveersaartitsisutut sungiusaasuni, Bent Møller GOG-mi ajuutsitsinaveersaartitsisuulluarnerpaasimasoq aamma danskit nunanut allanut unammisartuiniissimasoq pingaartumik qujamasuutigai.
Adrianip piginnaasamik ineriartortitsinissaanut arnaa sapinngisaminik ikiuuppoq.
Ilaqutariit anaanaanik, Adrianimik aamma nukaanik qulinik ukiulimmik ilaqartut Adrianip nuannarisaminik timersorsinnaanissaa takorluugaatalu ‘tammannginnissaa’ pillugu aningaasanik sipaartartut arnaa KNR-imut allappoq. Aanaavalu sapinngisaminik aamma ikiuuppoq.
- Iluatsittarparput, taanna KNR-imut allappoq.
Adrian anguniagaqarnermini kiserliornermik akisussaaffilerneqarnermillu sunnigaarpasinngilaq.
- Eqqarsaatigivallaarneq ajorpara, taanna oqarpoq – aamma naak unammisunit allanit ukiukinnerungaatsiaraluarluni.
Adrianillu eqqarsartaatsimigut nukitunera arnaata Aviaaja Rosing Petersenip tulluusimaarutigineruaa.
Taassuma unammisut isiginnaariarsimavai, tassanilu isiginnaartut suaartarlutillu nilliasarput. Taassuma tamanna soqutiginngikkaa, taanna oqarpoq.
- Oqarnikuuvoq: Annaassigaangama (akeqqat illersuisuisa aaqq.) nipaaruttarnerat nuannarisarpara, Aviaaja Rosing Petersen oqarpoq.
Taassumalu nunarput sinnerlugu unamminera tassunga aamma isumaqangaatsiarpoq.
Adrianip arnaata 'Adrianip nunanut allanut unammisartuni unammeqataaqqaarnera puigunaalluinnartoq aamma nunarput sinnerlugu unamminera pingaartumillu inuiattut erinarsuutip atorneqarnera - attortinnangaatsiartoq' Timersoqatigiiffiit Assammik Arsartartut Kattuffiannut oqaatigeqqammerpaa.
