Umiatsiamik kangerlunni angalaannginnermi imaluunniit qaqqani pisuttuannginnermi piareersaateqarnissaq kisimi isumatusaarnerunngilaq.

- Piareersarneq assut pingaaruteqarpoq.

Issittumi Sakkutooqarfimmi aqutsisuni tullersorti nunatsinnilu annaassiniartarfimmik (JRCC)-mik aqutsisuusoq, Flemming Hybel Madsen taama oqarpoq.

Ujaasinermi annaassiniarnermilu sullissivik (SAR) Kalaallit Nunaanni Politiit Issittumilu Sakkutooqarfiup aqutaralugulu ataqatigiissaartarpaat.

Flemming Hybel Madsenip oqarnera naapertorlugu, ukiut tamaasa 150-it 200-llu akornanni annaassiniartoqartarpoq, takkunani inuit arlaatigut ajutoorsimasarput.

SAR-imi annaassiniartartut sulinerat malinnaavigalugu DR-ip piviusulersaarutaa Arktiske Reddere, upernaaq manna malinnaavigineqarluarpoq.

Pinngortitami ajutoorneq qaqugukkulluunniit pisinnaasarmat isumannaannerusumik pinngortitamiinnissaq inuup nammineq imminut ikiorsinnaanissani iliuuseqarfigilluarsinnaagaa, Flemming Hybel Madsen isumaqarpoq

Minnerunngitsumillu ujarneqartoq nammineq SAR-imi annaassiniartartut, politiit allallu ujaasineranni oqilisaaqataasinnaavoq.

- Nuna qanoq isorartutiginersoq, qanoq inoqannginnersaqartiginersoq aammalu qanoq tikitaqarniarneq ajornartigisinnaanersoq, inuit namminneq nalunngilaat.

Taamaattumik KNR-ip Flemming Hybel Madsen pinngortitami isumannaatsumik toqqissisimanartumillu angalanissamut siunnersuuteqartippaa.

Siullertut: Sumukanerit oqaatigiuk

Naak Flemming Hybel Madsen pinngortitami kisimiilluni angalaarnissamut innersuussinngikkaluartoq, ilaannikkut imminut piffissaqarfigaluni kisimiilaarnissaq nuannarineqartarpoq.

Kisimiillutit pinngortitamiinniaruit sumukarnerpit ilisimatitsissutiginissaa pingaaruteqarpoq.

Flemming Hybel Madsen, maanna Issittumi Sakkutooqarfimmi tullersortitut kommandandiusoq, siornatigut Danmarkimi annaassiniarnermut qulimiguulinnik timmisartuussisarsimavoq. Assi © : Johansinnguaq Olsen/ KNR

- Tassa angerlarsimaffinniit aniguit sukkut ingerlaarnissat qaqugulu angerlaqqinnissat naatsorsuutiginerlugu oqaatigisassavat.

Taamaalilluni uteqqissimanngikkuit kalerriisinnaasumik peqartuaannassaaq.

Aappaattut: Atortut isumagilluakkit

Atisaasivimmik misissuataarinissaq siunnersuuutit aapparaat.

Piniarnermi atisat umiatsiaararsornermilu atisat kajortut, qasertut imaluunniit taartunik qalipaatillit kisiisa takusinnaagukkit, taava atisanik allannguinissamut piffissanngorsimassasoq, Flemming Hybel Madsen oqarpoq.

- Nunamut avatagiisinullu ilassuuttut atisat atorneqaraangata, inunnik ujaasinermi piffissaq annertooq atorneqarsinnaasarpoq, taanna oqarpoq.

- Imaq taartuuvoq, taamaattumik imarmut nakkarsimaguit, ersarissumillu qalipaatilimmik qaavatigut atortoqanngikkuit imammut ilassuuttorujussuanngupallassaatit.

Atisanik qalipaatigissunik silami atorsinnaasannik peqanngikkuit, soorlu nammattakkamik takuneqapallassinnaasumik atorsinnaavutit.

- Imaassinnaavoq aaqanngitsumik sungaartumik allamilluuniit qalipaatigissumik biiliniittuuteqartutit. Taakku ujaasinermut iluaqutaalluassapput.

Pinngortitami atisanik qalipaatigissunik atornerup saniatigut aamma atisat pinngortitamiissutissaqqissut atorneqassapput: Soorlu kamiippaat tulluartut aamma nasaq sillimmat imaluunniit tujuulussuaq silami nillertumi qaqqanilu imaluunniit immami atorneqarsinnaasut.

Atisaasivik misissuataareeraanni nillataartitsivik tullinnguunneqassaaq. Nerisassammi imeruersaatillu "soorunami" aamma pingaaruteqartut, Flemming Hybel Madsen erseqqissaavoq.

Kiisalu atortoq pingaaruteqarluinnartoq iluaqutaalluartorlu tassaavoq: Ajunaalernermi kalerrisaarut qaammatasakkut nassiussisartoq.

- Taanna pisoqapiloornerani toortagaqarpoq. Taannalu tooraanni ajutoortoqartillugu annaassiniartarfik inuit sumiinnerinik ilisimatinneqartarpoq. Taamaalilluta ujarneqartut sukkasuumik nassaarisinnaavagut, taanna oqarpoq.

Pingajuattut: Mianersuaannaveersaarit

Atisassatit pinngortitamilu pisunnissannut angalanissannulluunnit piareersimaguit suli ataatsimik sillimaffigisassaqarputit, tassa sapiiserpallaarnaveersaarnissaq.

- Mianersuaalliornaveersaarit. Ingerlavissaq sungiusimasamiit allaaneruppat, ujaqqat kaanngariaannaappata aputilluunnit sisoornissaanik mianersoqqusisoqarsimappat tamakku eqqummaariffiginissaat pingaaruteqarpoq, Flemming Hybel Madsen oqarpoq.

Umiatsiamittaaq angalaarnermi sukkavallaamik ingerlaarnissat mianersorfigisariaqarpat. Pingaartumik sikualoqartillugu:

- Ornitamut apuutipallakkusuttoqartartoq nalunngilara - sikualoqassusaali eqqumaffigiuk avatangiisitillu eqqumaffigilluakkit.

Ajutoortoqarsimappat

Taamaattumik pinngortitami angalaalinnginninni imminut oqilisaallutit ajornanngitsumik piareersaateqarsinnaavutit.

Taamaakkaluartorli ajutoortoqarsinnaasarpoq. Taamaattoqarpallu qanoq iliortoqarsinnaava?

- Ajoqusertoqarpat qulimiguulillu atorlugu aaneqartariaqarluni, qulimiguuliup sumiiffimmut apuunniarnera nalunaaqutap akunnerata ataatsip affaaniillu sivisussuseqarsinnaasarpoq, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Taamaattumik arlaannik poortorlutit oqarsarsinnaanissat qulakkeeruk - atisat oqortut nammineq nassatatit imaluunniit angalaqatigisap nassarsimasaanik oqorsarsinnaavutit.

Tamatuma kingorna politiit oqarasuaataannut sianerfigalugit kalerrinneqarsinnaapput, tassa 70 14 48-imut sianerluni imaluunniit Issittumi Sakkutooqarfiup qitiusumik allaffeqarfiata oqarasuaataanut 36 40 10-mut sianerfigineqarsinnaapput, taamaalillutit annaassiniartartunit aaneqarsinnaanngussaatit.

SAR-illi annaassiniartartui nuannariinnarlugu kalerrinneqartassanngitsut Flemming Hybel Madsenip naqissuserpaa. Taamaalioraannimi kinguneqartinneqarsinnaavoq.

- Pinngortitami pisutsilluni ikinngutinut kakkanniaannarluni qulimiguulimmik aggertitsisimagaanni, taava pisoq politiinut suliakkiutigineqariaannaavoq, taanna oqarpoq.

- Soorunami ajornartorsiulersimagaanni toortagaq toorneqassaaq. Piaarinanili toortoorsimagaanni qulimigulimmik umiarsuarmilluunniit ujaasititsilinninnitsinni allaffigineqarsinnaavugut.