Ministeriunerup Mette Frederiksenip, naalakkersuisullu siulittaasuata Jens-Frederiksenip(D), spiralilersuisoqarsimaneranut atatillugu ataatsimut utoqqatsissuteqarnerat Naleqqap siulittaasuanit Pele Brobergimit assigiinngitsutigut qisuariarfigineqarpoq.

Spiralilersuisoqarsimaneranummi suliap utoqqatsertoqarneratigut naammassineqarnani suliaq aatsaat iluamik aallartittoq isumaqarpoq.

Alloriarneq siulleq, Danmarkilu akisussaatinneqarluni, Pele Broberg oqarpoq, oqaasiinnartiguunngitsorli, kisianni nunat tamalaat eqqartuussiviatigut aamma akisussaatitsisoqarnissaa.

- Arnat naapertuilluanngitsuliorfigineqarsimanerat maanna nassuerutigineqarpoq. Kalaallilli pillugit suli alloriaqqittoqanngilaq, inuiannimmi toqoraasoqarsimanera suli nassuerutigineqanngilaq. Suliaq taanna nunat tamalaat eqqartuussiviatigut suliarineqartariaqarpoq, taanna KNR-imit apersorneqarluni oqarpoq.

Utoqqatsertoqarnerali siumut alloriarnerusoq taassuma nassuerutigaa:

- Danmarkip ministeriunera utoqqatsertariaqartutut misigisimappat, allaat arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit qulaajaanerup naammassinnginnerani, taava politikkikkut ukiorpaalunni ilungersuutigisimasatsinnut tunngatillugu siumut alloriarneruvoq, taanna oqarpoq.

Utoqqatsiinnartoqarsinnaanngilaq

Utoqqatsertoqarnera siornatigut naapertuilluanngitsuliortoqarsimaneranut aaqqiissutaanngitsoq Pele Broberg isumaqarpoq. Utoqqatsertoqarpoq, pinngitsuutitsisoqanngilarli, taanna oqarpoq.

Arnammi 1960-ikkunni 1970-ikkunnilu spiralilersorneqartunut tunngaannanngilaq, taakkuali aamma meerartaanngitsoornerannut aamma tunngasoq taassuma eqqaasitsissutigaa:

- Spiralimik ippingiatortitsisinnaasunik ikkussisoqaannanngilaq, meerartaannginnissaalli anguniagaavoq. Amerlasuut ulloq manna ima ukioqqortusitiginikuupput meerartaarsinnaajunnaarsimallutik, tamannalu pissutigalugu utoqqaligunik isumassuisinnaasunik meeraqarnatik. Spiralilersuisoqarsimanerani taarsiiffigitinnissamik isumaqaannanngilaq, inuunerulli sinneranut eqqorneqarsimasutut taarsiisoqartariaqarpoq, Pele Broberg oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni innuttaasut sapinngisamik amerliartunnginnissaannut Danmarkimit politikkeqartoqarsimaneranik spiralilersuinermi takuneqarsinnaasoq Pele Broberg isumaqarpoq.

- Arnat eqqunngitsuliorfigineqarsimanerannut, Kalaallit Nunaannilu inuiannik toqoraasoqarsimaneranik utoqqatsernerup massuma takutippaa. Kalaallit Nunaani inuit 1985-imi 85.000-inngorsimanissaat Danmarkimi naalagaaffiup taamanikkut ernummatigaa, naalagaafimmummi tamanna aningaasartuutaavallaarnissaa ernummatigineqarmat. Kalaallit Nunaanni innuttaasut tamanna pillugu amerliartunnginnissaat anguniagaavoq.

- Tamanna aaqqiivigineqartariaqarpoq, arnat 4500-t taarsiivigineqarlutik, kisiannnili aamma Kalaallit Nunaanni inuiannik toqoraasoqarsimanera pillugu nunat tamalaat eqqartuussiviatigut suliassanngortitsisoqartariaqarluni, taanna oqarpoq.

Naalagaaffeqatigiinneq pillugu qularuteqarneq

Spiralilersuisoqarsimanera pillugu utoqqatsertoqarnerata Danmarkip Naalagaaffeqatigiinnerullu isigineqarnerannut pingaaruteqartoq ministeriunerup Mette Frederiksenip erseqqissaatigaa, spiralilersuisoqarsimaneralu kalaallinit kamaatigineqaqalunilu aliasuutigineqartoq aamma oqaatigalugu.

Ataatsimut oqaluttuarisaanitsinni pisimasut mamianartut pillugit utoqqatsertoqarneratigut nassuerutiginnittoqarneratigullu paaseqatigiinnermik malitseqarnissaat ministeriunerup neriuutigigaa, Pele Brobergip tamanna allatut isigaa.

Utoqqatserneq saammaateqatigiinnissamut aqqutissiuinani ukiuni qulikkuutaani amerlasuuni naalagaaffeqatigiinnermi Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni naliginngittoqarneratut isigineqartariaqartoq taanna isumaqarpoq.

- Naalagaaffeqatigiinneq qallunaat naggueqatigiinnut Inunnut eqqunngitsuliorsimanerannik toqqorteriniarneruvoq, nunasiaanerup nalaani nunatsinnik tillillutillu tiguaanertik toqqorniarsaralugu. Utoqqatserneq pissutsinik kusassaariniarneruvoq, taamaammat utoqqatserneq naammanngilaq, taanna oqarpoq.

Naalakkersuisunik isornartorsiuisoq

Jens-Frederik Nielsenillu Kalaallit Nunaat sinnerlugu utoqqatsernermut peqataanera taassuma aamma eqqumigivaa.

- Qulaajaaneq aatsaat naammassineqareerpat oqaaseqarniarluni mnisteriuneq oqarpoq. Maannakkullu utoqqatsertoqarnera ippigaara. Taava aperisariaqarpunag susoqartoq-una? Naalakkersuisut siulittaasuat ministeriuneq sanileralugu naalagaaffiup inatsisaatsuliorluni iliuuserisimasaanut akisussaaqataasutut taava sooq inissippa? Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni suleqatigiinnikkut tamanna pisimarpasippoq, inatsisartut avaqqunneqarlutik, Pele Broberg oqarpoq, nangipporlu:

- Assigiinnarpaa Ukraine nunamini sorsuttoqarneranut utoqqatsertoq, taamaammat isumaqanngilluinnarpoq. Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut Danmarkimi naalagaaffiup iliuuserisimasaanut utoqqatsertariaqanngillat.

Naallu utoqqatsertoqarnera nuannaarutigigaluarlugu, periuserineqartoq Pele Brobergip eqqumiigivaa: Arnammi pineqartut utoqqatsertoqarnissaanut kalerrinneqaqqaarnatik utoqqatsertoqartoq taanna isumaqarpoq:

- Siuttut marluk taakku misigineqatiginnerpalaanngitsumik takutitsipput. Ikeq ammaqqinneqalersoq ullaarnganiit tusaallugu amerlasuunut tupannassaqaaq. Taamaammat pineqartut utoqqatserfigineqalernermik siumut nalunaarfigineqarsimasussaagaluarput, Pele Broberg oqarpoq.