Spiralilersuisoqarnera pillugu suliaq isornarluinnarlunilu ilungersunarluinnarpoq. Kisianni inuiannik nungusaanerunngilaq. Det Konservative Folkepartimit Kalaallit Nunaannut tunngatillugu oqaaseqartartoq, Rasmus Jarlov oqarpoq.

- Pasilliut sakkortuallaartoq isumaqarpunga. Taama peqqarniitsigisumik oqartoqarsinnaanera pillugu suli tupaqqalaarpunga.

Naalakkersuisut siulittaasuata, Múte B. Egedep (IA) DR-ip tv-kkut aallakaatittagaani Deadlinemi apersorneqarnermini spiralilersuineq inuiannik nungusaanerunerarpaa.

- Danskit naalagaaffiata tungaaniit kalaallit inuiaqatigiivinik toqqaannartumik inuiannik nungusaaneruvoq. Taama oqarnissamut maanna tunngavissaqarpoq, Múte B. Egede aallakaatitami oqarpoq.

Spiralilersuinerli pisussaanngilluinnaraluartoq tamatuma inuiannik nungusaanertut taanissaa kukkunerusoq, Rasmus Jarlov oqarpoq.

- Tassanngaanniit inuiannillu nungusaanertut taanissaanut ungasissorujussuuvoq. Tamanna pasilliutigisinnaasami ajornerpaavoq, tassungalu tunngavissaqanngilaq. Kalaallinimmi nungusaaniartoqanngilaq.

Radikale Venstremit Issittoq pillugu oqaaseqartartup, Martin Lidegaardip Múte B. Egedep oqaaserisai aamma immikkut maluginiarpai.

- Oqaaserisai soorunami sakkortupput. Danskit oqartussaanit kalaallit inuiaqatigiivinik nungusaanissamik siunertaqartoqarnissaa ilimaginngilara. Kisianni tamanna tatiginninnermi ajornartooruteqarnermut takussutissaavoq. Spiralilersuisoqarnera pillugu suliaq tataannartuuvoq, tamannalu illersornianngiivippara.

Folketingimi Enhedslistenip tamanna allaanerusumik isigaa. Partiip Issittumut tunngasunik oqaaseqartartuata, Trine Pertou Machip taaguut 'inuiannik nungusaaneq' spiralilersuisoqarsimanerani iliuutsinut naleqqunnersoq aalajangiiffigerusunngilaa.

Taassumali Múte B. Egedep oqaaseqaatai danskit naalakkersuisuisa suliamut atatillugu eqeersimaartumik iliuuseqannginnerannut takussutissaasutut isigai.

- Uanni suliaq taannarpiaq ima ilungersunartigaaq, naggataatigut qanorluunniit taagaluaraanni, Danmarkimi naalakkersuinikkut ilumoorullugu isummerfigineqartariaqarluni, Trine Pertou Mach oqarpoq.

Danskit naalakkersuisui maanna utoqqatsertariaqartut

Enhedslistenip danskit naalakkersuisui suliamut atillugu arriippallaamik iliuuseqarsorai.

Naatsumik oqaatigalugu naalakkersuisut utoqqatsissuteqartariaqarput. Aamma oqaluttuarisaanermik qulaajaanerup aappaagu naassinnginnerani, Trine Pertou Mach oqarpoq.

- Qulaajaaneq aamma ajunngilaq, pissutigalugu oqaluttuarisaaneq taamaaliornikkut paasisimasaqarnerulerfigineqarsinnaavoq. Kisianni aamma isumaqarpunga maannakkut utoqqatsertoqareersinnaalluartoq. Taamaaliortoqartariaqartorlu isumaqarpunga.

Spiralilersuisoqarnerani misissuiffigineqarpoq, aammattaaq arnat 143-t danskit naalagaaffiat eqqartuutitinniarpaat.

Arnat inuttut pisinnaatitaaffimminnik eqqunngitsuliorfigineqarnerti pissutigalugu naalagaaffimmit ataatsimut 43 millionit koruuninik taarsiiffigineqarnissartik piumasaraat.

Radikale Venstremit Martin Lidegaardip Danmarkip Kalaallit Nunaannut pitsaanerusumik suleqateqarnissani taamaallaat kissaatigigai misigisimallugu oqaatigaa. Taamaammat Kalaallit Nunaat danskit ministereqarfiini pingaarnerutinneqartariaqaraluartoq aamma isumaqarpoq.

Konservative: Inuiannik nungusaasoqarneraaneq danskit naalakkersuisuinut atassuteqarnermik innarliivoq

Múte B. Egedep danskit naalakkersuisuisa naalakkersuisullu akornanni tatigeqatigiinnermut nalinginnaasumik innarliisoqarsoraa.

Spiralilersuisoqarneranut atatillugu suliaqarnermut aamma maannakkut danskit kommuniini kalaallit angajoqqaat misissuiffigineranni, angajoqqaatut piginnaasanik misissuinermut FKU-mik taaneqartartup atorneqartarneranut atatillugu tamanna uppernarsarneqartoq taanna isumaqarpoq.

Trine Pertou Machillu atassuteqarneq 'akornuteqanngitsuunngitsoq' isumaqatigaa. Tamanna spiralilersuisoqarneranut suliamut, angajoqqaatut piginnaasanik misissuinernut aamma issittoq pillugu aallartitamut tunngavoq.

- Danskit naalakkersuisui allatut Kalaallit Nunaannut atassuteqarnermi naligiimmik atassuteqarnissamik kissaateqartut misigisimavara, kisianni isumaqarpunga suliaqarnermi tamanna equngasoqalaartoq, taanna oqarpoq.

Konservativenit Rasmus Jarlov naalakkersuisut namminneerlutik spiralilersuisoqarneranut suliami inuiannik nungusaasoqarneraanikkut eqqissiviilliornermik pilersitseqataallutillu Danmarkimut suleqatigiinnerliortitsisut isumaqarpoq.

- Naalakkersuisut siulittaasuannit taama peqqarniitsigisumik pasilliuteqartoqarneratigut atassuteqarnitsinni ajornartoortitsisoqartoq isumaqarpunga. Danmarkimut inuiannik nungusaasimasutut pasilliuteqareernermi pitsaasumik atassuteqartoqarnissaanik naluara qanoq takorluuisoqarsinnaanersoq.

- Siunertaq takujuminaatsippara, tamatumalu saniatigut Danmarkimut pitsaasumik atassuteqarnissamik kissaateqarnermik oqaaseqarneq taakku marluk imminnut ataqatigiinngillat, taanna KNR-imut oqarpoq.

KNR-ip danskit ministeriunerat, Mette Frederiksen (S) apersorniarsaraa. Taassuma suli uterfiginngilaatigut.

Immikkut ilisimasallit akornanni isumaqatigiinnginneq

Suliamut tassunga atatillugu immikkut ilisimasallit akornanni spiralilersuisoqarnera inuannik nungusaanerunersoq aamma isumaqatigiinngissutaavoq.

Naalagaaffiit inunnut pisussaaffiinut professori emeritusip aamma nunat tamalaat Haagimi Sorsunnermi pinerluuteqarnermi eqqartuussivianni eqqartuussisuusimasup, Frederik Harhoffip tamanna inuannik nungusaanerunngitsoq KNR-imut oqaatiginikuuaa. Suliarli ilungersunarluinnarnerarlugu.

- Pinngitsaaliissummik spiralilersuineq inuit pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinerusutut – imaluunniit silarsuarmiunut pinerlunnerusinnaasutut nalilerneqarsinnaavoq, Frederik Harhoff KNR-imut 2022-mi oqarpoq.

Kisianni Aarhus Universitetimi ilisimatusartuuneq Danmarkimillu nunasiaataasimanitta oqaluttuarisaaneranik ilisimatusartup, Naja Graugaard Dyredomip oqarnera naapertorlugu spiralilersuisoqarnerani naapertuilluanngitsuliornerit inuannik nungusaanertulli isigisariaqarpagut.

Taassuma tamanna kalaallit niviarsiaqqat Danmarkimi nammineq piumassuserinngisaminnik aamma spiralilersorneqarsimanerat KNR-imit saqqummiutereeratsigu oqaatigaa. Spiralilersuineq taanna danskit efterskoliini 1970-ikkunni pisimavoq.

- Danmarkimit oqaluttuatigut nutaatigut suli erseqqinnerulerpoq spiralilersuinikkut innarliineq arnanut kalaallinut immikkut inuiaassusertik pissutigalugu toqqaannartumik naatsorsuussaasoq.

- Allatut oqaatigalugu naqissuserneqarpoq kalaallinik arnanik ataqatigiissillugu aaqqissuussinikkut spiraliliinikkut innarliineq tassaasoq inuiannik nungusaaneq, Institut for Kommunikation og Kultur på Aarhus Universitetimi postdoc Naja Dyrendom Graugaard, oqarpoq.