Aki-Matilda Høegh-Damip Inatsisartuni inuinnaat naalakkersuisooqataanerannut akerliusumik ineriartortoqarnera ernumassutigigaa

Aki-Matilda Høegh-Damip Inatsisartut ataatsimiititaliaanni suliaqarneq tamanut ammasuutikkusukkaa. Taassuma suleqatini ataatsimiititaliap suliaqarneranut innersuussuteqarunik politiinut unnerluutigineqarnissaminnut ullumikkut sioorasaarneqartarput.

Allattoq Markus Valentin

juunip 10-at 2026 07:30

Nutserisoq Connie Fontain

Sooruna Inatsisartut ataatsimiititaliami sulisarnerat isertuussaasariaqartoq?

Aki-Matilda Høegh-Dam Facebookikkut maajip 11-anni allakkamini aperivoq.

Inatsisartuni sulineq eqikkaanerinnaanngitsumik innuttaasunut ammanerulersinneqartariaqarpoq.

Aki-Matilda Høegh-Dam (N) taama isumaqarpoq, taassumalu Inatsisartuni tamat oqartussaaqataaffiginngisaannik kultureqarnertut isigisani maanna oqaluttuaraa.

- Oqaluttarfimmukarluni Inatsisartuni oqaluusereqqinnagu ataatsimiititaliami oqaluuserineqarnerarneqarnissaa oqaatigineqarnerusalersimasartutut ippoq.

- Innuttaasunit qinikkatut oqartussaanitsinni tamanna ajornartorsiutaasoraara. Tamat oqartussaaqataaneranni pitsaasumi politikerit qanoq tunngaveqarlutik aalajangiisarnerat innuttaasunit paasineqarsinnaasarpoq.

Aamma atuarukAtaatsimiititaliaq naalakkersuisumik isornartorsiuisoq

Naleqqamit politikerip Folketingimi misilittakkani tunngavigalugu Inatsisartut aalajangiisarnerat innuttaasunut ammanerulersikkusuppaa.

Tamannali kingunerluuteqarsinnaavoq, tamannalu Aki-Matilda Høegh-Damip KNR-imut ammasumik oqaluttuaraa.

Innuttaasut peqataassasut

Danmarkimi Folketingip ataatsimiititaliai tunngaviusumik matoqqasuupput. Tamannali ataatsimiititaliat pillugit nipangiusimasussaatitaanermik isumaqanngilaq.

Innuttaasut ataatsimiititalianit eqikkaanerit, oqaluuserisassat aamma ataatsimiititaliat ataatsimiinneranni ilanngussat, Folketingip nittartagaani atuarsinnaavaat.

Inatsisartut eqikkaanernik, oqaluuserisassanik ataatsimiititalialluunniit ataatsimiinnerannut ilanngussanik tamanut saqqummiussineq ajorput. Kisianni ataatsimiititaliani aalajangiinerit ataatsimiinnermi oqaluuserisassat ataanni takuneqarsinnaapput.

Inatsisartut ataatsimiititaliap suliaqarnerani innersuussuteqarnermut malittarisassaat

Taamaalilluni ataatsimiititaliamut ilaasortap nassuiaatit naapertorlugit allat avataaneersut oqaluttuussinnaavai suliassaq ataatsimiititaliap oqaluuserisimasaa pillugu nammineq qanoq isummersimanerminik oqaaseqarsimanerminillu.

Tassanili taamaallaat pineqarput nammineq isummat oqaaserisimasallu, taakkulu imatut oqaatigineqassallutik ersersinnagu allat qanoq isumaqarsimanersut oqaaseqarsimanersulluunniit. Tamanna immini mianersorfissaavoq.

Nipangiussisussaatitaaneq aalajangersakkap oqaasertai malillugit ataatsimiititaliami ”oqaluuserineqartunut” atuuppoq. Ataatsimiititalialli oqaluuserinninnerani (isumaqatigiinniarnerani) sammineqartoq akerlianik (aallaavittut) nipangiussisussaatitaanermut ilaatinneqanngilaq.

Tamatuma malitsigaa ataatsimiititaliap oqaluuserisassai (nassuiaatitaqanngitsut) aallaavittut isertuussassatut isigineqarsinnaanngimmata. Tamanna aamma atuuppoq atortussanut Naalakkersuisunit allanilluunniit avataaneersunit tiguneqarsimasunut.

Paasissutissarsiffik: Inatsisartunut ilitsersuut 2025-mi saqqummersitaq.

Allisiguk

Taamaammat Aki-Matilda Høegh-Damip Inatsisartut danskit ammasuunermut suleriusaanik minnerpaamik atulersitsinissaat neriuutigaa.

Kalaallinulli tulluarsakkamik Danmarkimi innuttaasunut ammasuunermit suli ammanerutitsinissamik qulakkeerisumik peqalernissaa kissaatigineruaa.

- Innuttaasut iserlutik ataatsimiititaliani ataatsimiinnermut malinnaanissaat qulakkeersinnaavarput. Ammanerulersinneqarnissaa periarfissaasinnaavoq.

- Inatsisartut matoqqasumik ataatsimiiginnartarniarunik danskit malittarisassaat naleqqunnerussaaq. Taanna atorlugu oqaluuserisassat aamma kikkut qanoq oqarnersut qanorlu aalajangiisoqarnersoq takuneqarsinnaassaaq.

Aki-Matilda Høegh-Dam taamaallaat ataatsimiititaliap suliaqarnera pillugu tamanut ammasuutitsisoqalissanngitsoq isumaqarpoq. Inatsisartut siulittaasoqarfia ammanerusinnaalluartoq taanna isumaqarpoq.

Politikerit matoqqasumik, kiffaanngissuseqarlutik oqaloqatigiittarfeqarnissaa pitsaasuunngila?

- Taava sutortarfimmi oqaloqatigiittoqarsinnaavoq. Aalajangiiffinni inatsisissanillu suliaqarnermi qanoq suliaqartoqarnerani qanoq aalajangiisoqarsimanera sooq eqikkaanermi minnerpaamilluunniit atuarneqarsinnaassanngila?

- Qanoq isumaqarnertik pillugu innersuunneqarnissartik nuannarinngikkunikku taava immaqa taama isumaqassanngikkaluarput. Politikkersi ammasuuffigisiuk, Aki-Matilda Høegh-Dam oqarpoq.

Folketingimi ataatsimiititaliat ammasuunerat

Folketingimi ataatsimiinnerit ammasuugaluartut Folketingimi ataatsimiititaliat nalinginnaasumik matoqqasuusarput. Innuttaasut isersinnaanngillat. Ataatsimiititalialli suliaqarnera pisut ilaanni ammasuutinneqarsinnaapput, tamannalu ataatsimiititaliat naalakkersuisunik nakkutiginninnerannut atatillugu atorneqartarluni. Ministerinik siunersiuineq assersuutigalu ammasuutinneqartarpoq.

Ataatsimiititaliat ataatsimiititaliani suliassaqarfiit pingaarnerpaat pillugit ministerimik peqateqarlutik sammisaq pillugu ammasumik aamma ataatsimiissinnaapput. Imaluunniit ataatsimiinnerit, sammisaq ataaseq arlallilluunniit immikkut ilisimasalinnik atorfilinnillu aggersarneqartunik peqataaffigineqarlutik oqaluuserineqarlutillu saqqummiunneqarsinnaapput. Ataatsimiititalianilu tamanut aamma tusarniaasoqarsinnaavoq, tassani immikkut ilisimasallit arlallit peqataallutik politikkikkut apeqqut sammivinnit tamanit saqqummiunneqarsinnaavoq. Aammattaaq ataatsimiititaliap suliaq pingaaruteqartoq Folketingip ataatsimiittarfiani ataatsimiinnermi nassuiaammik tunngaveqartumik aamma oqaluuseritissinnaavaa.

Paasissutissarsiffik: Folketinget.dk

Allisiguk

Politiinut unnerluutiginninnissamut sioorasaarineq

Aki-Matilda Høegh-Damip Danmarkimi politikerit ataatsimiititaliani ataatsimiinnermi qanoq isumaqarsimanerat imaqarniliami aamma allassimasimagaangata innersuussutigisarsinnaasimallugu oqaatigaa.

Nunatsinnili taamaattoqanngilaq. Inatsisartunut ilitsersuut 2025-meersoq naapertorlugu ataatsimiititaliami ilaasortap nammineq oqaatigisani taamaallaat innersuussutigisinnaavai.

- Akerlinganik qanoq oqartoqarsimaneranik issuaasinnaatitaanngilagut, taanna oqarpoq.

- Suleqatikka arlallit ataatsimiinnermit innersuussuteqarunik politiinut unnerluutigineqarsinnaallutik sioorasaarneqarsimallutik oqaatigaat.

Aki-Matilda Høegh-Damip suleqatini partiinit allaneersut kikkut politiinut unnerluutigineqarsinnaanermik oqaatsitigut sioorasaarneqarsimanersut oqaatigerusunngilaa.

Tamat oqartussaaqataanerat, killiligaanani oqaaseqarsinnaaneq ammasuunerlu pillugit oqalunneq pingaarpaluttorujussuuvoq. Innuttaasutut nalinginnaasutut sooq tamanna ernumassutigineqassava?

- Tamat oqartussaaqataanerput ajorsiartorpoq. Tamanna ernumanarluinnarpoq. Qinikkat killilersugaanatik oqaaseqarsinnaatitaanerannik killilersuiniarutta taava innuttaasut akornanni qanoq amerlatigisut killilersugaanatik oqaaseqarsinnaatitaassanngillat?

- Tamanna inuiaqatigiit sinneranut sunniuteqartarpoq, qanoq amerlatigisut suliffimminni isummaminnik politikkikkulluunniit isummaminnik oqaaseqarunik qanoq kingunissaanik ernumassuteqarnertik pissutigalugu oqaaseqarsinnaanatik misigisimasarpat.

Aamma atuarukNunanut Allanut Sillimaniarnermullu ataatsimiititaliaq: Ilisimatinneqarneq ajorpugut

- Taamaammat oqaloqatigiinneq tikilluaqqunagu sioorasaaruteqassagutta inuinnaat naalakkersuisooqataaneranniikkunnaassaagut.

- Inatsisartuni siulittaasoqarfiup qinikkat ataasiakkaat illersornagit naalakkersuisut amerlanerussuteqartullu illersorusunnerugai maanna misigisimavunga. Tamanna ajornartorsiutaalluinnarpoq.

Siulittaasoqarfimmi ataatsimiinneq

Aki-Matilda Høegh-Damip Facebookikkut qaammatip siuliani saqqummiussinermi kingorna tupaallannartutut sakkortuumillu qisuariaateqarnertut misigisaminik suleqatiminit orninneqarpoq.

- Suleqatima ulloq taanna ornippaanga qunusaangajattutut ilillunga Facebookikkut taama saqqummiussiunnaaqquaanga. Kisianni uanga isummernissannut oqaaseqarnissannut pisinnaatitaaffeqarpunga. Taanna kiffaanngissuseqarfigaara.

Naleqqameersoq tamatuma kingorna oqaaseqaatigisani pillugit Inatsisartut siulittaasoqarfianni tuaviortumik aggersaasoqassasoq ilisimatinneqarpoq.

- Taamaattoqarsinnaanngitsoq eqqarsarpunga. Taamami isumaqarsinnaanngillat, Aki-Matilda Høegh-Dam ersarissumik pakatsisimasoq oqarpoq.

- Kingorna uannut killiliisoqarsimasoq isumaqartoqartoq tusarpara. Kisianni uanga paasisinnaanngilara. Isumagami tamanna oqaatigerusuppara. Tamanna kiffaanngissuseqarfigaara. Aamma qinikkatut kiffaanngissuseqarlunga oqaaseqarsinnaatitaaffeqarpunga.

Aamma atuarukPartiit: Naalakkersuisup peqataatitsinera attaveqarneralu naammanngilaq

Danmarkimi assingusumik nalaataqarnikuuit?

- Naamerluinnaq. Ammanerusoqarnera sungiusimavara.

- Ilaasortap allap oqaaseqarsinnaatitaasariaqartup killilersorneqarniarnerata naapertuutinneqarsinnaanera tupigusuutigaara.

Kim Kielsen (Attaviitsoq) Inatsisartut siulittaasoqarfianni siulittaasuuvoq. KNR Aki-Matilda Høegh-Damip sioorasaarisoqarsimaneranik saqqummiussinera pillugu tassunga saqqummiussivoq, taassumalu ammasuutitsinerulernissamut isumaqarnera taassuma qanoq isumaqarfiginerai aperalugu.

Taassuma ilanngutassiamik saqqummersitsinnginnitsinni uterfigeqqinngilaatigut.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.