Uninngasut imminnut oqaluttaaffigisariaqartut: - Susassarinngisannut akuliunneqarpunga
Naaja Kriegel Dronning Ingridip napparsimavissuani Nuummi ukioq kingulleq aggustimi uninngatitaagami, uninngaqatigisami ilaannut oqaluttaaqquneqarpoq.
- Timimik sungiusaasumit sungiusarneqarluta oqaluttaasinnaannginnersunga toqqarlunga aperivaannga, KNR-imut oqarpoq.
Siullermik timimik sungiusaasup uninngasoq sungiusaatissaanik ilinniartippaa.
- Uninngasulli timimik sungiusaasup suna pineraa paasinngimmagu, timimik sungiusaasup qiviarpaanga aperalungalu oqaasii nutsilaarsinnaannginnerikka, Naaja Kriegel, nammineq peqqissaasutut ilinniagalik, oqarpoq.
Taamaaliorporlu.
- Nikueriarlunga tassunga takutippara qanoq sungiusassanersoq.
Peqqinnissaqarfiup nammineq kisitsisaataanni takuneqarsinnaavoq, oqalutsit 62-it missaanniittut Kalaallit Nunaata peqqinnisaaqarfiani atorfeqartut. Oqalutsitut ilinniarsimasut peqqinnissaqarfimmi oqalutsitut sulisorineqarnissaat politikkikkut anguniarneqarpoq. Tamatigulli taamaattoqarneq ajornera paasinarsivoq.
Kalaallit peqqinnissaqarfimmi sulisut suliassatik nalinginnaasut saniatigut oqalutsigineqartarnerat KNR-imiit qaammatini kingullerni allaaserineqarpoq.
Kalaallisullu oqaluttunik uninngasoqartillugu peqqinnissaqarfimmi sulisut kisimik suleqatiminnut oqaluttaasariaqarneq ajorput.
Inuit arlallit uninngatillutik uninngaqatiminnut oqaluttaasariaqartarsimanerat KNR-imit paasineqarpoq.
Qallunaatut paasinninniarsarineq nukinik atuiffiusoq
Naaja Kriegel eqqaassanngikkaanni, inuit allat marluk assingusunik misigisaqarsimasut KNR-imiit oqaloqatigineqarput.
Taakku ilagaat Lilian Høyer Jensen Qaqortumi najugalik, ulluinnarni perorsaasutut sulisoq. Taanna arlaleriarluni Nuummi Danmarkimilu uninngasarsimavoq, Kalaallit Peqqissartut Illuanni najugaqartarsimalluni.
Ilaanni singerniiarsimalluni Nuummi uninngavoq. Tassani inimi arnaq utoqqaq illuttut siffiaajarsimasoq uninngaqatigivaa.
Arnap ilaqutai peqanngikkaangata, Lilian Høyer Jensen inimilu uninngasut allat, susoqarneranik qanorlu oqartoqarsimaneranik nassuiaasarsimallutik, Lilian Høyer Jensen oqarpoq.
- Kalaallit peqqissaasut ikiortilluunniit ilaannikkut nassuiaajartorlutik isertarput. Ilaannikkut peqqissaasoq qallunaatut oqaasilik nakorsarluunniit. Taamaattoqartillugu oqalutsi ilaannikkut ilaasarpoq, ilaannikkulli oqalutseqarneq ajorput. Taamaattoqaraangallu tamatta nassuiaaqataaniarsarisarpugut, Lilian Høyer Jensen oqarpoq.
KNR-ip oqaloqatigisimasaanni pingajuusup, kinaassutsini isertuukkumammagu KNR-imiit tamanna akuerineqarpoq. Oqaluttuartup aqqa kinaassusaalu KNR-imit ilisimaneqarput. Nutaarsiassami matumani taaguuserneqarpoq Arnaq.
2021-mi Arnaq Dronning Ingridip napparsimavissuani Nuummi ernereernermi kingorna uninngavoq. Uninnganerata nalaani arnaq alla ernereernermi kingorna aamma uninngavoq.
Peqqinnissaqarfimmi sulisut, angajoqqaatut oqartussaassuseqarnermut sunniuteqartussamik atsioqqusillutik Arnap uninngaqataanut orniguteqattaarsimasut, Arnamit oqaluttuarineqarpoq,
- Uninngaqatiga paasisaqanngiivippoq, ingerlaannarlu oqalutsissarsiortoqanngilaq, Arnaq oqarpoq, ataasiaannarlunilu oqalutsi peqataasimasoq eqqaamavaa.
- Paasisaqarniarsaraluni nukippassuit atorai takuneqarsinnaavoq. Taamaattoqaraangallu ikiuunnialertarpunga, Arnaq oqarpoq.
Arnaq susassarinngisaminut akuliuttutut misigisimavoq tamannalu aliatsaatigalugulu ernummatigisimavaa, naak uninngaqataa pisumi kanngusuummeqqasimarpasingikkaluartoq.
- Dronning Ingridip napparsimavissuani uninngasutut misigisannut sunniivoq. Inunnut allanut tunngasunut akuliutiinnartassasunga uannut tunnganngikkaluarpata, Arnaq oqarpoq.
Kukkusumik oqaluttaasoqarsinnaasoq
Nutserisariaqarnerup killissarisanik qaangiinertut misinnarnerata saniatigut paatsoornartoqarsinnaanera Arnap oqaatigaa.
- Kalaallisummi pikkorinnerpaajunngilanga. Nutserisarninni paatsoortoqarsinnaavoq, Arnaq oqarpoq nangillunilu:
- Taamatulli ikiuineq ikiuisimannginnermit pitsaaneruvoq.
Naaja Kriegel, qallunaamut timimik sungiusaasumut nutserisariaqarsimasoq, eqqortumik nutserinngikkaanni napparsimasup isumannaatsuunera peqqissusaalu eqqorneqarsinnaasut oqarpoq.
-Napparsimasut sukkut anniarnerlutik oqaluttuaraangata peqqissaasullu kalaallisut paasisinnaanngikkaangata paasissutissat ilaat annaaneqartarput, taanna oqarpoq.
Qaqortumeersup Lilian Høyer Jensenip annikitsutigut, soorlu napparsimasoq nereqquneqartillugu, iisartagartoqquneqartillugu assigisaanilluunniit oqarfigineqassatillugu oqaluttaanissaq ajorinngilaa.
- Annikitsutigut oqaluttaassatillunga naammagisimaartarpara. Annertunerusunili oqarusunneruvunga oqalutseqartariaqartoq – assersuutigalugu nakorsat pilatsinnerup qanoq ingerlasimaneranik nassuiaassappata, taanna oqarpoq.
Peqqinnissaqarfimmi oqalutsit amerlanerusut atorneqartalernissaat neriuutigaa.
Aamma oqaloqatigiinnernut annikinnerusunut. Oqalutseqartillugu napparsimasunut toqqissisimanarnerussaaq.
Naaja Kriegel aamma taama isumaqarpoq:
- Pitsanngoriartorpoq, kisianni napparsimasoq kalaallisuinnaq oqaluttoq qallunaamut peqqissaasumut nakorsiartillugu – nakorsiarnerlu qallunaatut ingerlatillugu, suli oqartussaasutut misigineq atuuppoq.
Wangenheim: Eqqasunnarpoq
KNR-ip isornartorsiut peqqinnissaqarfiup aqutsisuinut saqqummiuppaa.
Paasissutissiissutit ingerlateqqinneqartut nakorsiap paasinninnissaa tamatigut nakorsap, peqqissaasup passussisulluunniit qulakkiissallugu akisussaaffigigaa, Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfiup qullersaqarfia allakkatigut takkajaamik akissummi ilaatigut allappoq.
Inuit uninngatillutik uninngaqatiminnut akulikitsumik oqaluttaasariaqartarsimaneraanerat ilisarinnginnerarpaat.
Pinasuartoqartilluguli imaaliallaannarlu oqalutsimik pissarsisinnaannginnikkut, allat oqaluttaanermi ikiuussinnaanerat pisariaqarsinnaasarpoq, taamaalilluni nakorsartittumut paasissutissat pingaarutillit apuunneqarasuarsinnaaniassammata.
- Tamannami tulluanngikkaluarpoq kissaatiginarnaniluunniit. Taamaattumik oqalutsit amerlassusianut oqalutseqarnermilu naammattunik isumaginnittoqarnissaata qulakkeerneqarnissaanut Peqqinnissaqarfiup aallussaasa ilagigaat, qullersaqarfik allappoq.
Kalaallit Nunaanni Peqqinnissaqarfimmi nakorsiartitsinermi oqaatsit qallunaatuujummata, kalaallisut qallunaatullu oqalutseqarnissaq pisariaqaleraluttuinnartoq, allakkatigut akissummi aamma uparuarpaat.
Peqqinnissaqarfimmili oqalutsinik ilinniarsimasunik atorfinitsitsinissamut periarfissaqannginnertik, naak pissarserusuikkaluaqalutik, ilanngullugu uparuarpaat.
- Tamanna oqalutsit ilinniarsimasut amerlanerit Peqqinnissaqarfinnut atorfininnissamik qinnuteqartalernissaannik pisariaqassaaq, taakku allapput.
Uninngasut KNR-imit oqaloqatigineqartut misigisimasaat pillugit, KNR-ip aamma Peqqissutsimut Inunnullu Innarluutilinnut Naalakkersuisoq, Anna Wangenheim (D) oqaaseqaqquaa.
Allaatigisat saqqummiuneqartut pimoorullugit Anna Wangenheimip (D) tigugini, allakkatigut akissummini erseqqissaatigaa. Taannalu oqaaseqarpoq:
- Uninngasut uninngaqatiminnut oqalutsitut atorneqartarsimanerat ilumoorpat, soorunami ernumanartoqarpoq. Peqqinnissaqarfik oqalutseqarniarnermi qanoq annertutigisumik ajornartorsiuteqarnera pillugu nassuiarneqarnissaanut oqaloqatigissavakka, taanna allappoq naggasiillunilu:
- Oqaatigineqartoq taanna napparsimasut isumannaatsuunissaannut, peqqissaanerup pitsaassusianik oqalutseqarniarnermilu iliuuserineqartartut pillugit apeqquterujussuaqalersitsivoq.
