Issittumi Sakkutooqarfik: Tunngaviusumik Ilinniarfiup misilittakkaminik sakkutuunut ingerlatitseqqinnissaa piumasarigaa

Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortaq, generalmajor Søren Andersen, KNR-imit kingullermik oqaloqatigineqarami, tamanna umiarsuup Knud Rasmussenip qaavani pivoq.

KNR-ip generalmajori januaarimili qanoq pisoqarsimanera pilllugu innuttaasullu Issittumi Sakkutooqarfimmit ukiup sinnerani suut suliarineqarnissaannik naatsorsuuteqarsinnaanerat pillugu sivisunerusumik maanna apersorpaa.

Matumani allaaserisaq, Issittumi Sakkutooqarfik pillugu allaaserisat sisamaasut siullersaraat.

Januaarimili pisimasut uterfigeriartigit.

Natop sulissutaa

Illersornissaqarfiummi  sakkutuut illersornissamut suliniutaat Operation Arctic Endurance, USA-p januaarimi sakkortuumik ilungersortitsinerani, nalunaarutigaa. Arctic Lightimik taallugu ukup siuliani sungiusaanermik nangitsinertut isigineqarpoq.

Arctic Endurance Danmarkimit Kalaallit Nunaannillu aallartinneqarpoq. Kalaallit Nunaanni ukiup ingerlanerani ataavartumik najuunnissaq pisortatigoortumik siunertaavoq.

USA-p nunamut isernissaanut illersorniarluni sungiusarnertut pisortatigoortumik nalilerneqanngilaq.

Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortap Issittumi Tunngaviusumik Ilinniartitaanermi ilinniartut danskit iligisallu sakkutuuinik sungiusariartunik ikiuisinnaatikkusuppai. Ilinniartut sakkutuunit Issittumi misilittagaqarnerunerat tassunga pissutaavoq. Ukiup qaangiutinnginnerani tamanna pisinnaanissaa neriuutigaa.  Assi © : KNR / Markus Valentin

Mikkel Runge Olesenilli, Danmarks Institut for Internationale Studierimi Issittoq sammillugu nunani allani politikki pillugu ilisimatusartup tamanna USA-mit aalassatsitsiniaanertut isigineqarnera, KNR-imut oqaatigaa. 

Natop nammineq sulissutertik Arctic Sentrymik taaguutilik, Alaskamit Finlandimut sumiiffinni assigiinngitsuni ingerlanneqartoq tamatuma kingorna pilersippaat. Amerikamiut Natop sulissutaanni, Operation Arctic Endurancep maanna peqataaffigisaani aqutsipput.

Søren Andersen, sungiusarnerit maani pisut Arctic Sentrymut ilanngunneqarnerat qanoq isumaqarpa? Aqutseriaatsikkut imaluunniit iligisanut qanoq saaffiginninnissap tungaatigut assigiinngissuteqarpat?

-  Arctic Sentry Natop avannamut sammisuata saassukkuminaannerunissaa anguniarlugu pilersinneqarpoq; imaluunniit maanna pingaarnerutitsilernikkut siornatigornit saassukkuminaannerulersikkumallugu.

- Nato avannamut sammisoq tamaat nakkutigisinnaassaguniuk maani sungiusartoqartariaqarpoq. Natop sulissummik imaattumik aallarniinera nuannaarutigeqaarput. 

- Nato kattuffittut tamaani suliaqallaqqinnerulernissaannik qulakkeerinneqataavoq, kisiannili danskit immikkoortortaasa Natop immikkoortortaannik sungiusaqateqarsinnaanerannik kignuneqarpoq, tamaani siornatigut taamaaliortoqarsinnaasimanngikkaluartoq. Tamanna pitsaalluinnartuusoraara. 

Issittumi Sakkutooqarfiup pisortaata silaannakkut, imaatigut nunakkullu sakkutuulersuineq ukiup sinnerani piffissaq eqqorlugu aallartinneqartuarumaarnerat, oqaatigaa.

Sungiusaanerilli amerlanerpaartaat innuttaasunut amerlanernut saqquminavianngillat.  

- Issittumiinnerup qanoq innera sungiusassavarput. Aamma danskit sakkutuuinut, qaqqani kalaallit Nunaannilu nunami sulinissaminnik sungiussisimanngitsunut, Søren Andersen oqaluttuarpoq.

Imaatigut silaannakkullu sungiusarnerit kilisaatinit takuneqarsinnaanerussapput.

Issittumi Tunngaviusumik Ilinniarneq

Søren Andersenilli issittumi pissutsit pillugit ilisimasat avitseqatigiissutigineqarnissaannik periarfissaqarnerulissasoq neriuutigaa. Taamatut ilisimasaqarneq naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui suleqatiginerisigut politikkikkut aalajangerneqarpat Issittumi tunngaviusumik ilinniarfimmut iluaqutaasinnaavoq.

- Inuusuttut Issittumi tunngaviusumik ilinniarfimmeersut sakkutuunit avataanersunit amerlanerniit issittumi allatorluinnaq misilittagaqarput. Taamaattumik taamaaliorusuttorujussuuvugut.

Issittumi Sakkutooqarfiup pisortaata Issittumi tunngaviusumik ilinniarfimmiit danskit ilillu sakkutuut ilaannik ikiuisoqarsinnaanissaa kissaatigaa. Ilinniartut sakkutuunit issittumi misilittagaqarnerunerat pissutaavoq. Ukiup naannginnerani taamaaliortoqarnissaa neriuutigaa. Assi © : Markus Valentin / KNR

- Ilinniartut nutaat juulip 15-ianni aallartissapput. Inuusuttut Issittumi tunngaviusumik ilinniarfimmiit danskit sakkutuui issittumi misilittagaqalernissaat anguniarlugu ukiup naanerani suleqatigiisilersinnaallugit eqqarsarpunga. 

- Avataanit sakkutuut piffissami tassani maaniissappata pissarsiaqaatigilluarsinnaallugu eqqarsarpugut. Sungiusaqatigiissinnaassapput aamma.  

Sakkutuujusussaatitaasut

Danmarkimi illersornissamut ministerinngortup Jeppe Bruusip (Socialdemokratiet) sakkutuujusussaatitaasut sakkutuullu allat peqatigalugit siunissami nunatsinnukartinneqartalernissaat qaammat una oqaatigaa. 

Arktisk Kommandop pisortaata oqarnera naapertorlugu sakkutuujusussaatitaasut Danmarkimi tunngaviusumik ilinniarnertik naammassereeraangamikku piffissami aalajangersimasumi issittumiissinnaanerminnik periarfissaqartassapput. 

- Issittumi misilittagalinnik sakkutooqalernissaq anguniarlugu ukiut ingerlanerini taamaaliussaagut taamaalillutik sakkutuut maani ilinniarsimasut Danmarkimi sakkutuutut pisariaqartillugu aggersarneqarsinnaalissapput, maaneereersimanerat pissutigalugu, Søren Andersen oqarpoq.  

- Danmarkimi siornatigornit amerlanernik sakkutujuusussaatitaasunik maani ilinniartitsineq nukittunerulersitsivoq. Piviusunngortinneqarnissaa tamanna qilanaareqaara. 

Sakkutuujusussaatitaasut sakkutuut ilinniarsimasut assigalugit sungiusartalissapput.