Sakkutuut qulimiguullillu illoqarfimmiittut: Eqqarsarnarpoq
Sakkutuut atisalersorsimasut sakkutuullu atortui nunatsinniittut nalinginnaasumit amerlanerupput.
Sakkutuut umiarsuaat fregati, Niels Juel sakkutuut timmisartartartut qulimiguulii marluk Merlinit Danmarkimiit sapaatip akunnerata siuliani tikipput, sakkutuullu 100-t Kangerlussuarmut sapaatiummat tikillutik.
- Isumannaallisaanermi politikikkut inissisimanerup illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni, Kalaallillu Nunaata eqqaani ingerlatsisinnaanermik sungiusartarnissaa pissutissaqartippaa, Illersornissaqarfiup qaammammi matumani nalinginnaasumi maaniinnerunissaat naalakkersuisut nalunaarutigimmassuk, Vivian Motzfeldt oqarpoq.
Naalli Issittumi Sakkutooqarfiup pisortaata, Søren Andersenip oqarnera naapertorlugu Illersornissaqarfik sakkulisarluni aqqusinerniinnavianngitsoq pisarnertullu iliuuseqaannassasoq oqaatigigaluaraa nunarsuarmi pissanganartorsiortoqarnerani sakkutooqarnikkut suliaqartoqarpoq.
Vivian Motzfeldtip aamma danskit Illersornissamut ministeriata, Troels Lund Poulsenip Issittumi sakkussiortoqaqqinnissaa oqaluusereqqippaat. Sakkutuut atortui amerlanerullutillu pitsaanerusut aamma aningaasaliingaatsiarnerit nunatsinni Savalimmiunilu isumannaallisaanerulersitsissapput, taakku oqarput.
Franskit præsidentiata, Emmanuel Macronip sapaatip akunnerata naanerani tikeraarneranut atatillugu sakkutooqarnikkut sakkussiornissaq aamma oqaluuserineqarpoq.
- Nunarsuarmi eqqissisimaffiujunnaaraluttuinnarfimmi; nunarsuarmi navianarsigaluttuinnartumi inuuvugut. Taamaattumik kunngeqarfittut immitsinnut illersornissarput pisariaqaleqqavoq. Taamaammat sumiiffinni tamani malunnaatilimmik sakkussiorpugut, ministeriuneq, Mette Frederiksen Nuummi Mittarfimmi KNR-imut oqarpoq.
Illersornissaqarfiulli takussaanerulernera innuttaasunut qanoq sunniuteqarpa?
Taamaammat KNR-ip Nuummi inuit aqqusinermi naapitani paasiniaaffigai.
Piffissaq apeqqutaaginnartoq
- Siullermik tupinnalaarpoq, ernumanalaarlunilu.
KNR-ip Camilla Mikkelsen meeqqani qulingiluanik qaammateqartoq naammaatimiitsikkaa Nuuk Centerimi naapikkamiuk taama oqarpoq.
- Maannakkut meerartaarnerup kingorna sulinngiffeqarama tusagassiortunut pisarnittulli malinnaatiginngilanga. Kisianni aapparma sungiusaannartut (Illersornissaqarfik Aaqq.) oqaatigimmagit eqqissisimanerulerpunga, taanna oqarpoq.
Taassuma Nuummi sakkutooqarnerulernera maluginiarsimallugu oqaatigaa. Taassumalu Nuummi sisamanngormat kingullermik qulimiguulimmik takutitsisoqarnerani isiginnaarsimanerarpoq.
Et optrin som Forsvaret lavede igen i Sisimiut tirsdag denne uge.
Illoqarfimmi sakkutuut, qulimiguullit sakkutuullu atortui amerlanerunerat pissutigalugu toqqissisimaneruit?
- Isumaga malillugu naamik, Camilla Mikkelsen akivoq, nangillunilu:
- Arlaatigut toqqissisimannginnermik pilersitsivoq. Aappaatigulli aamma toqqissisimanalaarluni.
- Qanoq misigisimaneq taavalu tusagassiorfitsigut piffissami matumani suut saqqummiunneqarnersut apeqqutaalaarput, taanna oqarpoq.
Sakkutuut maaniinnerat ataavartunngussagaluarpat qanoq igissagaluarpiuk?
- Sakkutooqarnera Danmarkimi sungiunneqarnikuuvoq, Camilla Mikkelsen oqarpoq.
- Nunatsinni taamaalinissaanut piffissaq apeqqutaaginnarpoq. Aamma nunarsuarmi politikki pillugu oqaluuserineqaannavimmat.
- Siriuspatrulje naammanngilaq.
Illersornissaqarfiulli nunatsinniinnera kikkunnit tamanit maluginiarneqanngilaq.
Assersuutigalugu Karl Davidsenip KNR-ip Nuummi aamma naapitaata maluginngilaa.
Taassumali nunatsinni sakkussiortoqarnissaanut piffissanngorsoraa.
- Ajorinngilara Danmarkip sumiginnarnikuugamik. Taava ajorinngilara, nunallu aamma allat massakkut ikiuukkumallutik neqeroorlutik, soorlu Frankrig. Ajorinngilara, maaniittut, taanna oqarpoq.
Karl Davidsenip ikiuunneq naammannersoq naluaa.
Nunarpummi isorartoqisoq taassuma oqaatigaa.
- Ajorinngilara annertusineruppat. Siriuspatrulje naammannersoq apeqqusertarakku. Taava peqarnerulerpat ajorinngilara.
Jens Steenholdt Sørensen Kangerlussuarmi najugaqarpoq, taassumalu Illersornissaqarfiup sakkutuunik amerlanerusunik atortussanillu sapaatip akunnerani kingullermi nassiussinera eqqarsaatigivallaanngilaa.
- Annertutigisumik ippiginngilara Kangerlussuarmi najugaqarama tamakku sungiusimagatsigit, taanna oqarpoq.
Jens Steenholdt Sørensen Kangerlussuarmi ulluinnarni najugaqarpoq, taannalu mittarfimmi ingerlatsinermi pisortaalluni.
Ataavartumik maaniittoqaleraluarpat qanoq igissagaluarpiuk?
- Ataavartumik ingerlanissaa ajunngilaq, ajorinngilara, Jens Steenholdt Sørensen oqarpoq.
Sorsuffiussaagut?
Pauli Thomsen Nuummi Naviairimi ulluinnarni sulisartup sakkutuut nunatsinniinnerat malugaa.
- Ingerlalaaginnarluni erseqqarissorujussuupput, taanna oqarpoq.
Taassumali sakkutuut maaniinnerat toqqissisimassutiginerunerlugu eqqarsaatiginngilaa.
- Politikkikkut tunngatillugu maaniittutut paasiinnarpara.
Sakkussiornerlu Bent Mørchip Ilulissaneersup aamma toqqissisimanartinngilaa, taassumalu sakkutuunik nunatsinnut tikerartoqarnera aamma maluginiarpaa.
- Maannakkorpiaq taanna toqqissisimananngilaq, sooq sakkutoorpassuit takussaaneruleriataarneri, sakkutuut umiarsui, timmisartui tamakkua tamarmik illoqarfimmi malunnarpoq aamma aalassatsitsisoq aamma Kalaallit Nunaat tamaat isigalugu sooruna sakkutuut taama amerlatigisut tikerartut suna peqqutaava.
- Kisianni ataatsimut isigigukku inuiaagaluarpugut sorsuttuunngitsut, eqqissisimasut.
Maani ataavartumik sakkussiortoqalissagaluarpat tamanna qanoq isumaqarfigissaviuk?
- Taanna maluginiarpara maannakkut nunatsinni sooq sakkutuut taama amerlatigisut tikerarnersut, taanna oqarpoq.
- Tassami aamma taanna ataavartumik maani sakkutooqalissappat, nunarsuarmioqatigiit eqqissisimasuuniaraluarluta, kisianni taava soorlu Ruslandikkut imaluunniit Kinakkut Kalaallit Nunaat isigilissagamikku sorsutassatut. Amerikamiut tamaani sakkutooqarfeqarnerat pissutigalugu, taavalu aamma sakkutooqarneq maani amerlissappat.
