Anori sakkortuvoq. Mallit qaqortut umiarsuaq aalatippaa. Erfalasoq aappaluttoq amuneqarpoq. Tamanna umiarsuup maanna ulorianarneranik takussutissiivoq.

- Immeruk! sakkutuut naalagaat suaarpoq.

Sakkutooq alapernaarsuutip Vædderenip saneraani eqqarasuartaatip oqimaatsup angisuup saani nikorfavoq. Tallini aalatillugit eqqarasuartaatip saneraani tigummivik amuaa.

- Immerpoq! Akilluni suaarpoq.

Tamatuma seqqornissamut takussutissiiffigineqarpoq. Seqqorniagaa: iluliamineq Ikersuaq Davidsimi puttalavoq, umiarsuarmiillu 800 meterinik ungasissuseqarluni. Nipaanneq qoqernartumik seqqornernik qallerneqarpoq.

<em>Eqqarasuartaammit qanngornerit akornanni aallaasip imassaasa kuultiusut umiarsuup qaanut torartut sianaarpalunnerni tusaaneqarsinnaapput.</em> Assi © : Rasmus Balle Hansen/KNR

- Eqqartut nikipput! Sakkutuut naalagaat suaarpoq.

Mai maanna tullinnguuppoq. Taanna 23-nik ukioqarpoq umiarsuarmilu inuttatut sulilluni.

- Mikinerusumik niaqorortinnaveeqqutaateqannginnatta? Taanna aperivoq.

Mai niaqorortinnaveeqqutit sukkasuumik nikinnerisa kingorna piareerpoq. Iluliamineq nalerarneqarpoq.

- Aallaagit! Sakkutuut naalagaat suaarpoq.

Sikuminertaq periarfissaqanngilaq. Sikungaatsiaq nakkaavoq. Pattaattoqarporlu. Allaasit imassaannit pujoq anorimik akuneqarpoq. Tikka soorlu ukiortaartoq.

Umiarsualivimmit umiarsualivimmut

Naak alapernaarsuutit kangerlunni angalaaraangata ilisariuminartuusaraluartut sineriatsinnik nakkutilliisut umiarsuarmi ulluinnaat qanoq innera ikittuinnaat ilisimasaqarfigaat. Qaammatikkaartumik aallaanermik sungiusarnerup saniatigut ullut aalajangersimasumik ingerlariuseqarput, tamarmillu sulerissanerlutik nalunngilaat.

- Umiarsuarmi inuttatut eqqiaaneq aserfallatsaaliunerlu suliaringaatsiartarpagut. Pisariaqartitsiviusumi ikiuuttarpugut, 23-nik ukiulik Mai umiarsuarmi ineeqqamini inunnut marlunnut naatsorsuussami oqarpoq.

Taanna umiarsuarmi inuttatut ukiuni marlunni sulivoq, taassumalu nunarput Savalimmiullu angalaffigai. Imaanili inuuneq tamanna sioqqutingaatsiarluguli aallartippoq.

- Ilaquttakka imaani angalajuaannarput. Uanga aamma Georg Stagemi atuarnikuuvunga, taanna oqarpoq.

Taassuma umiarsuarmi inaa maskiinaqarfiup quleerannguani allerpaamiippoq. Taamaammat ammalortumik igalaaqanngilaq – ineeqqalli qaamanermik amigaateqarnera nammineerluni iliuuseqarfigisimavaa.

<em>- Unnuarsioraanni pigisat sumiinneri ilisimallugit pitsaasarpoq. Maanimi taartorujussuusinnaasarpoq, Mai oqarpoq.</em> Assi © : Johansinnguaq Olsen/KNR

- Qulleeqqanik nivinngaallutalu manna nuannersalaarnikuuarput, taanna oqarpoq.

Ulluunerani qaamanermik amigaateqarneq nuannaassaqannginnermik isumaqanngilaq. Mai-immi angalalluni nutaanik misigisassarsiorsinnaanini nuannaraa.

- Gummibådimik angalalluni nuannernerpaagunarpoq, Mai qungujulalluni oqarpoq.

Umiarsuarmi suliffik pingaaruteqarnerpaaq

Mai-ip inaa aalisakkamik siatarsunnileriartorpoq. Tipi taanna – torsuusamit naatsumit saamimmullu sangunernik marlunnik ungasitsigisumit igaffimmeerpoq.

Søren 32-nik ukiulik igasutut ilinniartoq umiarsuup igaffianiippoq. Taassuma umiarsuarmi inuttat 70-it missaanniittut ullormut nerisassaat piareersaleruttorpai – suliffiit amerlanersuut pingaarnerpaatut taavaat.

- Unnugu promfrittilerlutik tatarimillu miseqqerlutik fish’n’chipsitussapput, taanna mayonnaisemik skålimut naqitsiutigaluni oqarpoq.

- Soorlu ilaquttanut nerisassiorluni, taanna oqarpoq.

<em>Søren ilinniartitsisunngorniarnikuusimallunilu meeqqerivimmi sulinikuusimavoq. Suliassat assigiinngitsorujussuupput, kisianni allanik isumaginninneq taakku ataatsimoorlutik assigiissutigaat.</em> Assi © : Birgitte Kjeldsen/KNR

Igaffimmi ilaatigut ikiuuttoq tassaavoq Natasha ”Doc”. Taanna umiarsuup nakorsaraa. Naallu taassuma inuussutissalerineq suliassaani pingaarnerunngikkaluartoq pisariaqartitsivimmi ikiuussinnaasarpoq.

- Atorfippassuaqarpunga. Nakorsiartitsinerit pinasuartumillu suliaqarnerit saniatigut imermik misissuisarpunga, eqqiluisaarnermik misissuisarpunga – piffissaqaraangamalu kuloruujunik qalipaajaasarpunga, taanna illalaarluni oqarpoq.

<em>Natasha SAR-imik suliaqaratarnissamut ikiuunnissamut piareersimajuaannarpoq. Taassuma oqarnera naapertorlugu Vædderenimi nakorsatut inuttaaniaraanni allanngortitseriataarnissamut piareersimanissaq allatullu eqqarsarsinnaanissaq pisariaqarpoq.</em> Assi © : Johansinnguaq Olsen/KNR

Umiarsuarmilu nakorsatut sulineq inimik toqqissisimanartumik pilersitsinissamut tunngavoq – tassa sumiiffimmik timikkut tarnikkulluunniit peqqissuseq pineqaraluarpalluunniit toqqissisimanartumut ornigussinnaaneq.

- Napparsimmaviit kikkut tamarmik ornigussinnaaffigaat, aamma uummammiunut tunngagaluarpata. Taamaammat inuit ilinniarnissaannut piffissamik atuingaatsiartarpunga, taanna oqarpoq.

Taassuma ualikkut umiarsuarmi inuttanik oqaloqateqallattaalluni angalaarujoortarpoq. Taassumami oqarnera naapertorlugu tatiginnittoqanngikkuni taava takkuttoqarnavianngilaq.

Ilaqutarigallakkat

Vædderenimi inuttat angerlarsimaffimminnit ungasissumiipput, kisianni kisimiinngillat. Inuttat tamarmik aalajangersimasunik suliassaqartarput, akisussaaffeqarput aamma umiarsuup ataatsimoornerullu ajunngitsumik ingerlanissaannut ataatsimut anguniagaqarput.

Inuttat sapaatini akunnerni arfineq-pingasuni – suliassat atuuffiillu akimorlugit qanimut suleqatigiittarput. Ulluinnarni nikerarsinnaanissaq suleqatigiinnissarlu pisariaqarput. Sørenip nerisassat isumagisarpai, Natashap inuit atortullu kissarnersiortarpai Mai-illu pituutanit gummibådinut isumagisarlugit.

- Sapaatini arfineq-pingasuni peqatigiikkaanni imminut qanillinartorujussuuvoq, Mai oqarpoq.

<em>Vædderenimi inuttat amerlanerpaartaat sapaatit akunneri arfineq-pingasukkaarlugit inuttaasarput.</em> Assi © : Rasmus Balle Hansen/KNR

Inuit taama amerlatigisut inissakitsumiikkaangata suleqatigiinneq misiligarneqartarpoq.

Ilaasa ilaqutarigallakkatut ittunik nassuiaatigaat, sakkutuutulli atisaqarnerulaaginnarlutillu peqqussuteqarnerulaaginnarput.

Umiarsuup qaani seqqornermik sungiusarneq naammassivoq.

Umiarsuup qaani qoqernaveeqquteqarnani angalasoqarsinnaanngoqqippoq! højtalerikkut oqaatigineqarpoq.