Piffissap ingerlanerani sakkutooqarfiup nunatsinni suliassai assigiinngitsorpassuarnut tunngassuteqarsimapput, soorlu ilisimasassarsiornermut, aalisarnermik nakkutilliinermut tunngatillugu nunap assinginik titartaarnermut sikusiornermullu.

Issittumi Sakkutooqarfiup suliassat taakku ilaat suli suliarisarpai, pisortatigoortumilli suliassaq pingaarnerpaaq tassaavoq nunatta sakkutooqarnikkut illersorneqarnissaanik qulakkeerinninneq.

Tamanna Peter Krogip, ukiuni kingullerni sisamani umiarsuarmi alapernaarsuiffimmi Vædderenimi naalagaanerup, nassuiarpaa.

- Maannakkulli sorsunnatalu akerleriiffigisaqanngilagut, taamaattumik aamma sakkutooqarnermut attuumassuteqanngitsunik suliaqarnissatsinnut piffissaqarpugut, taanna oqarpoq.

Issittumi Sakkutooqarfiup ullumikkut nunatsinni suliassai misissoriartigit.

Nunattami Issittullu sumiiffittut sakkulersorfiunngitsutut isigineqarnissaa suli politikkikkut kissaatigineqaraluartoq, tamanna unammillernarnerulersimavoq - pingaartumik Ukrainemi sorsunnerup kingorna kingullermillu Trumpip nunatsinnik pisiaqarnissamik kissaateqarnerata kingorna.

Illersornissaq pillugu isumaqatigiissutip annertuup nutaap immikkoortuata aappaa pillugu Naalakkersuisut Danmarkimik Savalimmiunillu isumaqatiginninniarfiginnileruttorput, tassani nunami maani nakkutilliineq isumannaallisaanerlu annertusarneqassallutik. 

Tassani umiarsuaqarnikkut nutaamik pilersaarummik pilersitsisoqassaaq, maannamut umiarsuarnik nutaanik pingasunik, Vædderenimik aamma umiarsuarnik alapernaarsuisunik pingasunik allanik maanna nunatsinniittunik taarsiisussanik, neriorsuuteqartoqarluni.

Nunatsinni illersornissaq qaammatialuit qaangiuppata patajaallisarneqarlunilu Illersornissaqarfimmiit najuunnerulissasoq Vivian Motzfeldtip (S) qallunaallu illersornissamut ministeriata, Troels Lund Poulsenip juunip tallimaani paasissutissiissutiginikuuaat.

Taamaattumik atortutigut umiarsuarnillu pitsaanerusunik peqalernikkut nutarsaanerit malitsigisaanik Issittumi Sakkutooqarfiup umiarsuaasalu ullumikkut suliassaasa ilaat misissornissaat naleqquppoq. Imaassinnaasormi allanngortut. 

Nakkutilliineq nunamillu oqartussaaffiginninnermik takutitsineq

1700-kkunni qallunaat sakkutuui aamma nunatsinniissimanerat Issittumi Sakkutooqarfiup nittartagaani atuarneqarsinnaavoq.

Sakkutuut naalagaat sakkutuullu aqqaneq-marluk taamani „nunasiaatit arfannianit nunanit allaneersunit ujajaaffigineqannginniassammata“ illersuisarsimasut allassimavoq.

Taamanimiilli silarsuarmi pisoqangaarsimavoq, suliassallu aamma allanngorsimapput. 

Ullumikkut Issittumi Sakkutooqarfiup pingaarnertut suliassaasa ilaat marluk tassaapput nakkutiginninneq nunamillu oqartussaaffiginninnermik takutitsineq, naalagaanerullu Peter Kroghip suliassat „eqqissinerup nalaa“-tut taavai:

- Maaniittoqaqqusaanngitsunik maaniittoqannginnissaa qulakkeertarparput, tamatumalu saniatigut alapernaarsuinikkut, maluginiutillit aammalu qulimiguullit atornerisigut allatigullu nakkutiginnittarpugut, taanna nassuiaavoq nangillunilu:

- Umiarsuit timmisartullu allat tamaaniittut tamaasa suleqatigisarpavut.

Umiarsuit alapernaarsuutit allat Vædderenip saniatigut Thetisimik, Tritonimik Hvidbjørnenimillu taaguuteqarput. 

SAR-imik suliaqarneq 

Nunatsinni Savalimmiunilu umiarsuarnik alapernaarsuiartortitat sisamat ilaanni inuttatut suliassat annersaat alla tassaavoq SAR-imik (ujaasinermik annaassiniarnermillu) suliaqarneq.

Nunatsinni SAR-imik suliaqarneq Kalaallit Nunaanni Politiinit aamma Joint Rescue Coordination Centre-mit (JRCC) Issittumi Sakkutooqarfimmit aqunneqarpoq.

Taakkua ataatsimoorlutik inuit, umiarsuit, immamiittut ikkussukkat soorlu uuliasiorfiit timmisartullu nunatsinni ajornartorsiortut annaattarpaat. 

Umiarsuit alapernaarsuutit Nunami immamilu annaassiniartarnermik suliassaqartarput. Tassunga qulimiguulik Seahawk, 2016-imi nunatsinnut tikiuttoq, atortarpaat. Assi © : Rasmus Balle Hansen

Issittumi Sakkutooqarfik ujaasinerni annaassiniarnernilu qulimiguulimmik atuigajuppoq. Sakkutuut imarsiortut 1962-imiilli qulimiguulimmik nunatsinniittuuteqarput, 2016-imilu Amerikamiut qulimiguuliutaat Seahawk nunatsinnut tikiuppoq.

Taanna atorlugu qulimiguulimmi inuttat hoist-imik taaneqartartumik suliaqartarput, tassani inuit immami nunamiluunniit ikiugassaasut qulimiguulimmut amoorneqartarlutik isumannaatsumukaanneqartarlutik.

Suliassat allanngorartut 

Sakkutuut imarsiortut naalagaat Peter Krogh ukiuni 40-ngajanni sakkutuuni imarsiortuniippoq. 

Taanna naapertorlugu sakkutuut imarsiortut nunatsinni suliassaat allanngornikuunngillat.

- Soorunami atortorissaarutit teknologiilu nutaat atorlugit nutarterneqarsimapput, taanna oqarpoq.

Kisiannili 'politiit oqartussaasullu allat tapersersorniarlugit suliaqarnerup’ iluani takornariat amerliartornerat ilutigalugu allanngortoqarsimasoq maluginiarpaa.

- Takornarissat nunakkut umiarsuarnillu takornariartaatinik angalasut ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisut amerliartuinnarnerat takusinnaavarput, sakkutuut imarsiortut naalagaat Peter Krogh oqarpoq.

Aammattaaq 2020-miilli Illersornissaqarfiup uuliamik mingutsitsinermik akiuiniarnermi naalakkersuisut ikiorsimavai.

- Taamaattumik aamma tamanna sungiusartarparput, Peter Krogh oqarpoq. 

Peter Krogh umiarsuarmi alapernaarsuummi Vædderenimi naalagaaneruvoq, ukiunilu 40-ngajanni sakkutuuni imarsiortuniissimavoq sumilu tamarmi immakkut angalaarnikuusimalluni. Assi © : KNR

Nunatsinni illersornissaqarfiup nukittorsarneqarnissaanik politikkerit anguniagaqarnerat nunatsinni sakkutuut imarsiortut inuttaannut nutaanik suliassaqalersitsissanersoq siulittuutigiuminaappoq.

Aamma tamanna Peter Kroghip eqqarsaatigivallaarusunngilaa.

Sakkutooqarnikkulli suliassat amerlanerit pisariaqalissanngitsut neriuutigaa.

- Silarsuaq qanoq ineriartussanersoq siumut oqaatigiuminaappoq. Isumaqarpunga tupaallatsitsisoqartuaannarrtoq, taamaattumik piareersimanissaq pitsaanerpaajuvoq.

Piareersimaniarsarivugullu, taanna oqarpoq.