Franskit præsidentia Emmanuel Macronip sapaatiummat ullorornerani Nuummut tikinngilaarnerani, qallunaat ministeriunerat Mette Frederiksen kalaallit tusagassiortuinit saningersimaneqarpoq.

- Pissutsit ilungersunarput, taanna oqarpoq.

Taamak erseqqitsigisumik oqaatigineqarsinnaavoq. Issittumi Sakkutooqarfik timmisartunik F-16-inik qulimiguulinnik EH-101-inik sakkutuunillu nunatsinni sungiusaanernik aallartitsinikuuvoq. Nunarput siunissami sakkutuulersortussanngulerpoq.

Assi © : KNR / Markus Valentin

Nunatta sakkulersorfiunnginnissaa anguniagaasoq, nunanut allanut naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt (S) siorna aasakkut Sermitsiamut oqarpoq.

Ilulissaniit nalunaarutip siunertaa isumaarussinnaasoq, Illersornissamut ilisimatusarfimmi Issittumi sillimanianermut immikkoortortaqarfiani lektori Jon Rahbek-Clemmensen februaarimi KNR-imut oqarpoq.

Ministeriunerlu naapertorlugu isumaarutivereerpoq.

Ruslandip issittumi sakkutooqarfittaavi USA-llu qaninniarnerata kingunerinit isumaaruppa?

- Illersornissamut tunngatillugu sianiginninneruneruvoq, uangalu isinnit tamanna pinngitsoorneqarsinnaanngilaq. 

- Sakkulersorfiunnginnissaanik aallaqqaataaniilli kissaataasoq paasisinnaavara. Nunarsuatsinni eqqissineqarnissaanik kissaateqarluinnarpunga. Pissanganartorsiuleraluttuinnartugulli kialluunniit takusinnaavaa. Nunarsuarmi eqqissisimajunnaaraluttuinartumi; nunarsuarmi navianarsigaluttuinnartumi inuuvugut. Taamaattumik kunngeqarfittut immitsinnut illersornissarput pisariaqaleqqavoq. Taamaammat sumiiffinni tamani malunnaatilimmik sakkussiorpugut.

Russit sioorasaarutaat

Sorsunnersuaq Nillertumeersut issittumi sakkutooqarfiit 2014-imili Ruslandip ammaqqippai nutaanillu aamma pilersitsilluni. Sorsunnersuaq nillertumiilli Issittoq nunanit arlalinnit taamak sukasimaartigisumik iliuuseqartoqarnera misigineqarnikuunngitsoq, Illersornissaqarfiup Isertortumik Paasiniaasartuinit (FE) nalunaarusiap decembarimi nalorninaallisippaa.

Mette Frederiksenilluuna Ruslandimiit sioorasaaruterpiaq taanna erseqqissaraa.

-  Ruslandimiit Europamut sioorasaarisoqarnera pissutigalugu, maanna pissutsini navianarnerpaaffimmiinnerput qularnanngilaq. Ruslandip Ukraine Amerikallu kippasissua Kalaallit Nunaat ilanngullugu maannamut imminut akerlertut isigivoq, taanna Nuummi mittarfissuarmi KNR-imut oqarpoq.

Issittumi illersornissakkut pissutsit Kalaallit Nunaata Danmarkillu ataatsimoorullugu iliuuseqarfigisassarigaat, tamatuma kigorna taassuma  erseqqissarpaa.

- Avannaarsuani Issittumilu sillimaniarnerup pitsaanerulersinnissaa isumaqataaffigaarput. Tamanna Natop kangisissuani allallu ataqatigiissunut aamma atuuppoq.

Franskit tapersersuinerat akuersaaraa

Amerikamiut præsidentiata Donald Trumpip tiguaaniarluni sioorasaarisutut oqarnera, qallunaat ministeriunerata akuersaanngilaa.

- USA qiviassagutsigu soorunami ilungersunarpoq. Tamanna assortugassaanngilaq. Amerikamiut sakkutuulersornissaq mattunnagu aamma Kalaallit Nunaannik aqutsilernissaq pillugu oqallinnerit piviusunngussanngilluinnarput.

Assi © : KNR / Markus Valentin

Taamaallilluni suleqatigiinnissaq nukittuunillu iligisaqarnissaq pisariaqartoq  ministeriunerup erseqqissarpaa. Taamaattuminguna aamma Emmanuel Macron Kalaallit Nunaannut tikeraartoq.

- Nunarsuatsinnimi sumiluunniit nunaqanngilaq sunik tamanik nammineerluinnartumik. USA-mit akuerisassaanngitsumik ilungersuatinneqartilluta, kunngeqarfittut tassaavugut, nukittuunik allanik iligisaqarnissamik pinngitsuuisinnaanngilluinnartut. Franskit præsidentiat tikinniarmat nuannaarutigingaarpara, tamatumami europamiullu ataqatigiinnitsinnik erseqqissaatigissammaguttaaq. 

Kalaallit Nunaat nammineertoq

Mette Frederiksenilli sapaammi pujortumi Kalaallit Nunaannut pinera isornartorsiorneqanngitsuunngilaq.

Inoqatinummi attaveqaqatigiittarfinni politikerit pingaartumik Naleqqamiit, ministeriunerup sooq Jens-Frederik Nielsenip (D) nammineerluni Franskit præsidentianik tikilluaqqusinnginnera isornartorsiorneqarpoq.

Assi © : KNR / Markus Valentin

Frankrigip EU-mut takussutissiinera paasinarpoq aamma Danmarkip Kalaallit Nunaannik piginnittuunini pillugu takussutissiivoq. Isumaqatiginninniartoqassangananilu atsioqatigiittussaqanganngilaq. Taava sooq Kalaallit Nunaat nammineerluni Franskit præsidentianik tikilluaqqusisuunngila? 

- Taamatut takussutissiinianngilluinnarpugut, tassami Danmarkip Kalaallit Nunaat piginngilaa. Nalulluinnarpara oqariartaaseq suna illit piginerit.

- Naalagaaffeqatigiiuvugut, Savalimmiut, Kalaallit Nunaat Danamrkilu pingasuulluta – Kunngeqarfimmut Danmarkimut ilaasut, oqaaserli ‘piginnittuuneq’ atunngisaannarpara. Taamaammat taamaalineqaqqunngeqaanga.

Soormiuna Jens-Frederik Nielsen kisimiitillugu Franskit præsidentianik tikilluaqqusitinneqanngila?

- Tikeraartoqarnissaq matumani isumaqatigiissutiginikuuarput. Tamannalu pitsaalluinnartuusoq isumaqarpunga. Kalaallit Nunaannut tikittuarusuppunga.

- Suleqatigiissutissarpassuaqarpugut. Ilungersuuterpassuaqarpugut taakkulu aaqqiissuteqarfigisassaraavut. Taamaattumik ataatsimoorluta taamatut iliornerput pissusissamisoorluinnarpoq.