Præsidentip tullersortaata tikeraarnera akisusoq: Akia tamakkiisoq aana

Amerikamiut præsidentiata tullersortaata Nuummut Sisimiunullu tikinnissaata nalunaarutigineqarneranut atatillugu politiinik Kalaallit Nunaannukartitsinermut aningaasartuutit pillugit suliami nutaarsiassaqarpoq.

Naalagaaffiup politiivisa politiinut aningaasartuutit katillugit 5.032.058 koruuniusut siorna paasissutissiissutigaat.

Danskit folketingimut ilaasortaata, Peter Skaarupip inatsiseqarnermut ministerimut Peter Hummelgaardimut Folketingimi Inatsiseqarnermut ataatsimiititaliamit aningaasartuutinut atatillugu apeqqutilliititsinerata kingorna tamanna akissutigineqarpoq.

Akissummili aningaasartuutit tamakkiisut paasissutissiissutigineqanngillat.

Politiit aningaasartuutaasa saniatigut illersornissaqarfik aqqutigalugu timmisartumik inniminniisoqarpoq.

- Kalaallit Nunaannut timmisartumik angalanermut uterlugulu aningaasartuutit tassunga ilanngunneqassapput, taakku politiit illersornissaqarfiullu akornanni ikiorsiissuteqartarneq pillugu aaqqissuussaq aqqutigalugu inniminnerneqarput, taamaattumillu aningaasartuutit illersornissaqarfimmi naatsorsorneqarlutik, Naalagaaffiup politiivi siorna ilisimatitsipput.

Illersornissaqarfiup timmisartuussinermut aningaasartuutai 1.550.500 koruuniusut KNR-ip maanna saqqummiuppaa.

Illersornissaqarfik Naalagaaffiullu politiivi taamaalillutik Amerikamiunik tikeraartoqarnermi katillugit 6.582.558 koruuninik aningaasartuuteqarlutik.

Allagaatinik takunnissinnaanermut atuagaq

Paasissutissat Sebastian Kvistimit misissuiffigineqarput.

Taanna Roskilde Universitetimi politikki ingerlatsinerlu pillugit kandidatinngorniartuuvoq. Tamatuma saniatigut atuakkamik nutaamik 'Aktindsigt Uden Indsigt'-imik qulequtaqartumik atuakkanik naqiterisitsisarfik Mellegaard aqqutigalugu saqqummersilluni.

Taassuma atuakkiamini suliani assigiinngitsuni; soorlu Kalaallit Nunaannut tikeraartoqarneranut tunngasunik allagaatinik takunnissinnaanissamut ujartuinini allaaseraa.

KNR-ip Naalagaaffiup politiivisa allagaatit takunnissinnaaffigineqartoq atuakkami innersuussutigineqartoq aamma takuaa. Paasissutissat taamaalilluta uppernarsarsinnaavagut.

Danmark akiliisoq

Kalaallit Nunaanni Politiit pisortaata, Bjørn Tegner Bayip politiinik taama amerlatigisunik nunatsinnukaqqusinngisaannarsimalluni KNR-imut siorna maajimi oqaatigaa.

Timmisartoq Hercules Nuummi mittarfimmut tikimmat KNR-ip politiit 60-it missaanniittut kisippai.

Politiilli tikittut qanoq amerlatiginerat namminneq kisitsisinngorlugit oqaatiginikuunngilaat.

Bjørn Tegner Bay politeerpassuit tikinnerat kiap akilissanerai pillugit apeqqummut ersarissumik akissuteqarpoq:

- Danskit naalagaaffiat, politiit pisortaat oqarpoq.