Kunngeqarfimmi saqitsaannermi ataatsimiititaliaq nutaaq: Nunatsinnut iluaqutaasinnaasoq

Savalimmiut Danmarkillu akornanni ukiorpassuarni isumaqatigiinngissutaasoq aaqqinniarlugu ataatsimiititaliaq nutaaq – saqitsaannermi aaqqiinissamut ataatsimiititaliaq – atorneqarpoq.

Savalimmiunimi politikerit nunartik nunat tamalaat niueqatigiinnikkut suliniaqatigiiffiannut WTO-mut ilaasortanngortinniarlugu 2010-mili kissaateqarnerat uani suliami pineqarpoq.

Savalimmiormiut nunanik allanik killilersugaannginnerusumik niueqateqarnerulersinnaanngussasut, Savalimmiormiut lagmandiat Aksel V. Johannesen (Javnaðarflokkurin) tusagassiorfiit qanittumi Aalborgimi katersortinneqarneranni oqarpoq.

- Savalimmiuni nioqqutissiatta annerpaartaat avammut tunisassiaasarput. Savalimmiunilu atornerpaasagut nioqqutissat nunanit allanit eqqussugaapput. Taamaattumik killilersugaanngitsumik niueqatigisinnaasagut sapinngisamik amerlanerpaappata aningaasaqarnitsinnut nioqqutissiornitsinnullu iluaqutaangaassagaluarpoq.   

Danmarkimili Inatsiseqarnermut ministereqarfik tamatumunnga isumaqataanngilaq.

Danmarkimi kunngeqarfik tamaat sinnerlugu WTO-mut ilaasortaavoq. Danskillu naalakkersuisui naalagaffeqatigiinnermi nunat tamaasa sinnerlugit ´inuiaat assigiinngitsut akornanni´ politikkimik ingerlatsissasut tunngaviusumik inatsimmi allaqqavoq.

Savalimmiut WTO-mi ilaasortaaguni Danmarkip peqataaffiginngisaanik nammineerluni ajornanngippallu nunanut allanut tunngatillugu politikkimik ingerlatsisinnaassaaq.  

Ilisimatusartoq: Ataatsimiititaliaq Kalaallit Nunaata aamma atorsinnaavaa

Nunarput aamma arlaleriarluni taama inissisimasarpoq, tassa namminersorlutik oqartussat aalajangeeqataarusullutik Danmarkimik isumaqatigiinniniartarput.

Namminersorneq pillugu inatsisip isumaqatigiinninniutigineqarnera assersuutaasinnaasoq, Dansk Institut for Internationale Studierimi ilisimatusartuuneq Ulrik Pram Gad oqarpoq.

- Danmarki arlaleriaqaluni oqartareerpoq: 'Naamik, aatsitassanut tunngasut akisussaaffigilersinnaanngilasi, pissutigalugu tunngaviusumik inatsimmi allaqqammat. Aamma politiit akisussaaffigilersinnaanngilasi, pissutigalugu tamanna naalagaaffimmut tunngasuusoq tunngaviusumik inatsimmi allaqqammat'. Taamaattoqarsinnaasorli naggataani paasinarsisarpoq.

Uranip nunatsinneersup avammut niuerutigineqarnissaa nunatta danskillu naalakkersuisuisa akornanni 2016-mi isumaqatigiinngissutaangaatsiarpoq.

Namminersornermi pillugu inatsiseqalernermi aatsitassanut tunngasut nunatta akisussaaffigilerpai. Uranilli avammut niuerutiginera sillimaniarnermut nunanullu allanut tunngasunut politikkimut attuumassuteqartoq Danmark isumaqarpoq. Sivisuumik isumaqatigiinngitsoqareersorlu uranip avammut niuerutiginissaa isumaqatigiissuteqarfigineqarpoq.    

Taamani isumaqatigiinnginnermi saqitsaannermi aaqqiinissamut ataatsimiititaliaq atorneqarsimasuuppat iluaqutaasimasinnaassagunaraluartoq, Ulrik Pram Gad oqarpoq.

- Sillimaniarnermut politikki pineqarpat imaluunniit namminersorlutik oqartussat nunanik tamalaanik suleqateqarniarnerat pineqarpat saqitsaannermi aaqqiinissamut ataatsimiititaliaq atorneqarsinnaavoq, taanna oqarpoq nangillunilu:

 - Qanorli isumaqatigiittoqarsimanissaa nalunarpoq.

Naalakkersuisut siulittaasuat: Ataatsimiititaliap qanoq atorneqarsinnaanera paasinarsissaaq

Ataatsimiititaliap nutaap atorneqarnera naalakkersuisunit soqutigineqarluarluni aamma malinnaavigineqarpoq.

Ataatsimiititaliarmi nunatta aamma atorsinnaavaa. Tamanna namminersorneq pillugu inatsimmi paragraf 19-mi allaqqavoq, sulili atorneqarsimanani.

- Ataatsimiititaliaq qanoq atorneqarsinnaassanersoq atorneqarsinnaassannginnersorluunniit aalajangiisoqareernerani paasinarsissasoq ilimagaara. Nammineerlutami iliuuseqarsinnaanerorusunnerput saqitsaassutigineqartuarpoq, Múte B. Egede oqarpoq.   

Savalimmiut WTO-mi ilaasortaasinnaasoq saqitsaannermi aaqqiinissamut ataatsimiititaliami aalajangiunneqassappat nunat tamalaat akornanni suliniaqatigiiffinni allani ilaasortaanissaq ammaanneqassasoq Savalimmiuni lagmandi, Aksel V. Johannesen, Ritzauimut oqarpoq. Soorlu Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiivinut ilaasortaalersinnaanissaq eqqarsaatigalugu.

Lagmandi: Aalajangiinissaq siunissamut apeqqutaassaaq

Savalimmiut WTO-mi ilaasortaasinnaassanngitsoq aalajangiunneqassappat Savalimmiut Danmarkillu akornanni 'politikkimi inissisimaffik nutaarluinnanngussasoq', lagmandi KNR-mut oqarpoq.

- Aalajangiussaq eqqortuussanngippat, taava ataatsimoornerput pillugu inatsisinik allanngortitsisariaqalissaagut, taamaalilluta pisariaqartitarput naapertorlugu nunanut allanut tunngasunut politikkimi aalajangeeqataasinnaanngorluta.

Savalimmiut Kalaallillu Nunaat nunanut allanut tunngasunut politikkimi oqartussaaqataanerulissappata tunngaviusumik inatsit allanngortinneqartariaqassasoq, Aksel V. Johannesen isumaqarpoq.

Tassungali danskit politikerii isumaqataassappata tunngaviusumik inatsisip allanngortinniarnera ajornakusoorlunilu arriitsuararsuussaaq.

Taamaassappallu Danmarkip Savalimmiullu akornanni suleqatigiinnissamik nutaamik isumaqatigiissusiornissaq naalakkersuisut Thórshavnimiittut Københavnimiittullu isumaqatiginninniutigisariaqalissavaat – taannalu Savalimmiut maanna namminersorneq pillugu inatsisigigaa, Aksel V. Johannesen oqarpoq.

- Taperserneqassanngikkutta inissisimaffik taamaaginnarsinnaanaviarunanngilaq. Taamaammat ataatsimoornerput pillugu inatsisit allanngortinniarlugit Savalimmiormiut danskillu naalakkersuisui aaqqiissutissarsioqatigiittariaqarput.