Ataatsimut isigalugu: Nunat uku sakkutuunik Kalaallit Nunaannukartitilertut

Washington D.C.-mi pingasunngornermi ataatsimiittoqareersorlu Danmarkip iligisai arlallit sakkutuunik Kalaallit Nunaannukartitsissallutik aalajangerput.

Allattoq Ritzau, Nicole Sander Bertelsen, Markus Valentin

januaarip 15-at 2026 15:35

Nutserisoq Karla Heilmann

USA-p atorfilittaasa Kalaallit Nunaannik tiguaaniarlutik kissaateqartuarsinnarnerini Europami Natomi iligiit arlallit sakkutuunik Kalaallit Nunaannukartitsilerput.

Taakku danskit sakkutuunut sungiusartitsineranni "Operation Arctic Endurance"-mi peqataassapput.

Sungiusarnerit nutaat siorna sungiusarnernut nangitsitsinerusoq, Naalakkersuisut tusagassiuutinut nalunaarutiminni allapput.

Danskit illersornissamut ministeriat Danmarkimi tusagassiortunut sassarnermini assinganik ippassaq nalunaaruteqarpoq.

Franskit sakkutuuisa qulimiguuliutai Nuuk juunip aqqaneq-aappaanni qulaappaat. Sisimiut Ilulissallu qaammatip ingerlanerani aamma qulaappaat.

Danskit sakkutuui 100-t sungiusariartillugit ullut pingasut qaangiummata Kangerlussualiartinneqarput.

Skandinaviap sakkutuui Franskit Tyskillu sakkutuui peqatigalugit Natop sungiusartitsinerani Arctic Lightimi septembarimi peqataapput.

Tassani sakkutuut silaannakkut, nunakkut imaatigullu sungiusartinneqarput. Attaveqaasersuutinik illersuinermiit Kangerlussuarmi sermersuup eqqaani sorsunnermut sungiusartinneqarput.

Ataatsimiinnerup kingorna sakkutuut amerlineqartut

Nunat siorna peqataasut saniatigut Finlandi Pukkitsormiullu nunaat Kalaallit Nunaanni sakkutuut sungiusarnissaanni nutaami peqataarusullutik nalunaaruteqarput.

Lars Løkke Rasmussen (Moderaterne) Vivian Motzfeldtillu (S), præsidentip tullersortaa J.D. Vance USA-llu nunanut allanut tunngasunut ministeria Marco Rubio Washington D.C.-mi Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiinnerisa kingorna, sakkutuunik amerlanerusunik Kalaallit Nunaannukartitsiniarlutik nunat nalunaaruteqarput.

Nunat assigiinngitsut taakku qanoq peqataatiginissartik namminneq aalajangissagaat, Illersornissamut ministeri Troels Lund Poulsen ippassaq oqaluttuarpoq.

Nunat sakkutuunik Kalallit Nunaannukartitsilersut aaku:

Sverige: Sakkutuut naalagai arlallit Kalaallit Nunaannut inissippai.
Norge: Sakkutuut naalagai marluk Kalaallit Nunaannut inissippai.
Tyskland: Inuit 13-it alapernaarsuisartut Kalallit Nunaannukartippai.
Tuluit Nunaat: Sakkutuut naalagaat ataaseq Kalaallit Nunaannukartippaa.
Frankrig: Sakkutuut 15-it Kalaallit Nunaanniitippai. Frankrigimiillu imaatigut, silaannakkut nunamilu ulluni tulliuttuni sakkutuuliinerussapput.
Holland: sakkutuut imarsiortut umiarsuaanniit sakkutuut naalagaat ataaseq Kalaallit Nunaannukartippaa.
USA: Pituffik Space Basemi inunnik 150-it missaanniitunik Kalaallit Nunaanniittuuteqareerpoq. Kalaallit Nunaannut illersornissamut isumaqatigiissut 1951-imeersoq naapertorlugu, USA-p sakkutuui sukkulluunniit Kalaallit Nunaannukariaannaapput.

Taamaattumik nunat arlallit saqqummiunneqallattaassapput.

Issittumi sillimaniarnermut nunat amerlasuut taperseeqataatinniarlugit, Illersornissamut pisortaq nunanut allanut tunngasunut Naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt (S) peqatigalugu, Natomi iligisat piffissami aggersumi ataatsimiissapput.

Oktobarimi isumaqatigiissummik ingerlatitseqqinneq

Isumaqatigiissutip siulliup januaarip 27-anneersup nanginnera, isumaqatigiissutip immikkoortuata aappaa isumaqatigiissummik suliaqartunut Naalakkersuisut siorna oktobarip qulinganni tunniussipput.

Issittumi sillimaniarnermut katillugit 42 milliardit koruunit aningaasaliissutigineqarnissaat isumaqatigiissutaavoq.

Operation Arctic Endurance Isumaqatigiissutip immikkoortuata aappaannut toqqaannartumik suliarinninnerusoq, Illersornissamut ministeri Troels Lund Poulsen tusagassiortunut sassarnermi ippassaq oqaluttuarpoq.

- Saqqummiunniagarput massakkut tassaavoq, isumaqatigiissut taanna ukiaq suliarisatta ineriartortinnissaa, Illersornissamut ministeri oqarpoq.

Issittoq aamma Atlantikup Avannaa pillugit isumaqatigiissutip immikkoortuata aappaani suliniutit

Danmark Issittup aamma Atlantikup avannaata illersorneqarneranut 27,4 milliardit koruuninik aningaasaliissuteqarpoq. Suliniutit ilaat uani ataani allassimapput.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni imaatigut kabelimik pilersitsisoqassaaq.
Timmisartuaqqanik inuttaqanngitsunik illersornermut nakkutilliinermullu 2,1 milliardit koruunit atorneqarput.
Dronit (timmisartuaqqat inuttaqanngitsut aaqq.) nutaat nukittorsaataassapput “pisuni takunnissinnaanermik”, pisuni nutaani, Illersornissaqarfiup najukkani oqartussat tapersersuleraangagit, Savalimmiuni aamma Kalaallit Nunaanni.
Tamatuma saniatigut issittumi umiarsuit marlunnik timmisartunillu imaani nakkutilliissutit ilaneqassapput.
Issittumi Sakkutooqarfik Nuummi nutaamik qullersaqarfiliorneqassaaq.
Issittumi sakkutooqatigiinnik nutaanik immikkut piginnaanilinnik pilersitsisoqassaaq, taakku Issittumi Sakkutooqarfiup ataaniittussapput.

Paasissutissarsiffik: Ritzau/Forsvarsministeriet

Allisiguk

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.