Podcast: Nunat pissaanilissuit akornanni kiffaanngissuseqarusunneq
Inuppassuit allagartarsualisarlutik Erfalasorpullu nittarsaallugu Nuup aqquserngisigut marsip 15-ianni ingerlaaqatigiipput. Akerliussutsimik takutitsisut Amisuniit Amerikamiut konsuuleqarfiannut ingerlaaqatigiinnerminni nunarsuup sinneranut oqariartuutaat paatsuugassaanngilaq: Kalaallit Nunaat kalaallit pigaat. Uagut nunatta siunissaa aalajangissavarput.
Nunatta nammineq oqartussaassuseqarnera qularnanngitsumik tatineqartoq, ICC-p siulittaasua aamma issittoq pillugu ilisimatuutut misissuilluni ph.d-nngorlaaq, Sara Olsvig oqarpoq.
- USA imminut illersorniarluni Kalaallit Nunaannut soqutiginnittorujussuuvoq. Taamaammat nammineq aalajangiinissamut pisinnaatitaanerput nalorninartoqartuassaaq. Ruslandimut Kinamulluunniit qanillattorpallaarutta Amerikamiut sukannersumik qisuariariaannaapput, taanna podcastimi Nunarsuup avannaanit ilisimasat-ni oqarpoq.
Nunarput naalagaaffiunngikkaluarluni naalagaaffittut pissuseqartoq
Nunatta nunat tamalaat akornanni qanoq periuseqarnera, Sara Olsvigip ilisimatuutut misissukkamini illersoqqammikkaminilu ilaatigut misissuiffigaa. Inerniliussaa erseqqippoq: Kalaallit Nunaat naalagaaffittut namminersortutut pissuseqaleraluttuinnarpoq, naak danskit kunngeqarfianni suli ilaagaluarluni.
- Danmark illersornissamut sillimaniarnermullu politikkimi oqartussaasoq namminersorneq pillugu inatsimmi allaqqavoq, danskillu inatsimmi tunngavigisaanni allaqqavoq Danmarki kisimi nunanut allanut politikkimik ingerlatsissasoq, pissutsilli piviusut allaanerulluinnarput. Kalaallit Nunaat qangali niueqateqarsinnaanerulereerpoq, Sara Olsvig oqarpoq assersuuteqarlunilu.
- EF-imiit (ullumi EU, aaqq.) 1982-mi aniniarluni aalajangerneq eqqaaginnartigu. Nunap namminiilivissimanngitsup nammineq taama pingaaruteqartigisumik aalajangernera nalinginnaasuunngilaq.
Nunatsinni maanna naalakkersuisut danskinik peqataatitaqaratik nunat allat naalakkersuisuinik ataatsimeeqateqartarnerat aamma Kalaallit Nunaata nunani tamalaani sinniisoqarfeqarnera taassuma aamma eqqaavaa. Taamalu pineq nunanut naalagaaffiusunut ilisarnaataasaraluarpoq.
USA pissutsinik aalajangiisuusoq
Naak nunarput kiffaanngissuseqarnerulluni niueqateqarsinnaanngorniarluni angusaqarsimagaluartoq, taamaattoq USA tassaavoq nunarsuarmi politikkip qanoq ingerlaneranik aalajangiisuulluinnartartoq. Tamanna aamma Kalaallit Nunaata avaqqussinnaanngilaa.
Kangilinnguanut tunngatillugu suliaq Sara Olsvigip eqqaavaa, kiniserillu suliffeqarfiutaat tassannga illersornissaqarfiup sakkutooqarfitoqaanik ingerlatsilerusuttoq assersuutigalugu.
- USA-p killiliinera pissutigalugu tamanna pinngitsoorpoq, naak Danmarkip Kalaallit Nunaatalu sakkutooqarfitoqqamik allatut atuinissamik isumassarsiaq ammaffigigaluaraat, taanna oqarpoq.
Kangilinnguanut tunngatillugu nunatta nammineq oqartussaassuseqarnera Amerikamiunit killilerneqaraluartoq, USA-p nunatsinnut soqutiginninnerata iluaqutitaqarneranik aamma assersuutissaqarpoq. Tamanna takuneqarpoq mittarfiliortitilernermi Kina sanaartorumasut aningaasaleerusuttullu akornanniilermat.
- Kinamiut akiuliunnissaat Amerikamiunit kissaatigineqanngilaq. Taakku namminneq suliniummut aningaasaliinissartik oqaatigaat. Taamaasimmat Danmark akuliulluni nalagaaffittut aningaasaliivoq, aningaasanillu atornermut qularnaveeqqusiilluni. Nunatta pilersaarusiani piviusungortissinnaanngorpaa, nutaanillu mittarfiliorluni. Taamaammat mittarfinnut tunngasut nunatsinni aalajangiussassatut isigisaagaluartut, nunatsinni Danmarkimilu illersornissamut sillimaniarnermullu politikkimut sunniuteqarnerat assersuutissaalluarpoq.
Nalorninartoq alla
Sara Olsvigip oqarnera naapertorlugu kalaallit politikeriisa atorfilittaasalu Danmarkip USA-llu akornanni pisunik imaannanngitsunik ukiuni qulikkuutaani suliaqartarnerisa nunarput nammineq oqartussaassuseqarneruleriartortippaat. USA-lli præsidentiata pissaaneqarnini atorlugu Kalaallit Nunaannik aqutsilernissani kissaatigereeraalu pissutsit allanngorput.
- Uagut aamma Amerikamiut nammineq soqutigisagut oqimaaqatigiissinnissaat qangali sungiusimavarput, USA-li qanoq ilioriassanersoq maanna nalulerparput. USA nunat assigiinngitsut inatsisaannik malittarisassanik unioqqutitsissappat aarlerinartoqarpoq, Sara Olsvig oqarpoq, taannali isumaqarpoq USA nunatsinnut atassuteqaannarumalluni nuna tamalaat akornanni inatsisinik malinnikkumaartoq.
- Taamaattoqassanngippalli naalagaaffippassuit Kalaallit Nunaannut tapersersuisut nunallu tamalaat akornanni inatsisinik malinneqqusisut ukiup massuma ingerlanerani takuarput. Taamaammat nunarput suli sorsugassaqarpoq, nunallu assigiinngitsut isumaqatigiissutaannik nunarpassuillu inatsisit malitaannik attassiinnarnissamik qulakkeerinnissalluni, taanna oqarpoq.
Sara Olsvigip ilisimatusarnini aamma nunatta nunarsuarmi politikkernermi qanoq inissisimanera pillugu apersorneqartoq aallakaatitassiami nangeqattaartumi Nunarsuup avannaanit ilisimasat-ni tusarnaarsinnaavat, taanna KNR-ip nittartagaani aamma podcastpp-ini atortagarisanni nassaarisinnaavat.
Carlsbergfondet aallakaatitassiornermut tapiisuuvoq, nangeqattaartullu kalaallisut danskisullu aallakaatitassiaapput.
