Naalakkersuisut siulittaasuat: - Uivissanngilagut

Naak Kalaallit Nunaat Natomi ilaasortatut nunanik iligisanik aggersaasinnaagaluartoq, Jens-Frederik Nielsen maannakkut taamaaliornianngilaq. Naalakkersuisulli suleqatigiinnissamik kissaateqarnertik ilungersuutigineruniarpaat.

Allattoq Markus Valentin

januaarip 06-at 2026 07:40

Nutserisoq Medea Olsen

- Inissisimaffipput piviusumit ingasannerorpasissinnaavoq. Immitsinnulli ernumatilissanngilagut. Naalakkersuisunit iliuuserisinnaasagut tamarmik iliuuserereerpagut. Oqaloqatigiiffissat eqqortut atorlugit eqqortumik oqaloqatigiinnissaq ujartussavarput.

Jens-Frederik Nielsen (D), naalakkersuisunut siulittaasoq tusagassiortunik ataasinngornermi unnukkut katersuutsitsinermi taama oqarpoq.

Aamma atuarukNunarput pillugu saqqummiussineq nunatsinni politikerinit qisuariarfigineqarpoq

Oqaatsit taakku USA-p Venezuelap præsidentianik, Nicolás Maduromik, arfininngormat aallarussineranut nunamillu, tusakkat naapertorlugit, tiguaanerannut qisuariaatitut oqaaseqaataapput.

Præsidentip siunnersuisuiata nuliata, Katie Millerip, sakkutuulersorluni isertertoqareersorlu, Kalaallit Nunaata assinga Amerikamiut erfalasuannik qalipaasersugaq, inuit attaveqaqatigiittarfiatigut X-ikkut saqqummiuppaa allagartalerlugu: 'Qanittukkut'.

SOON pic.twitter.com/XU6VmZxph3
— Katie Miller (@KatieMiller) January 3, 2026

Jens-Frederik Nielsenip Kalaallit Nunaata Nato niueqatigiinnerlu eqqarsaatigalugit suleqatigiinnerup oqaluttuarisaanermut pingaarutilimmik inissisimasup nukittunerulersinnissaa siunertaralugu USA-mik oqaloqatiginnikkumaneranik naalakkersuisut oqariartuutaat, tusagassiortunik ataasinngornermi katersuutsitsisoqarnerani oqaatigeqqippaa.

- Nunatta akornanni suleqatigiinnerup ataqqeqatigiinnerullu ingerlaannarnissaa aalajangersarparput. Igalikumi isumaqatigiissummut atatillugu, eqqissinermut isumannaatsuunissamullu siunnerfik ingerlatiinnassavarput.

USA-p nunatsinnik aqutsilernissamik kissaataa

USA-p Kalaallit Nunaat pigissagaa isumaqarluni, Donald Trump 2024-mi decembarip 23-ani oqaaseqarpoq. Oqariartuut tamanna taassuminnga sulisuiniillu arlaleriarlugu uterneqarpoq.

Donald Trumpip ernera angajulleq, Donald Trump Jr. Nuummut januaarip arfineq-aappaani tikippoq, tamannalu nunarsuarmit nunarput ukkatarineqalerneranik kinguneqarpoq.

Præsidentinngortussap aningaasaqarneq sakkutuulersornerlu atorlugit Kalaallit Nunaat aqunniassanerlugu mattunnagu ulloq taanna oqaatigaa, aamma naak USA Danmarkilu tamarmik Natomi ilaasortaagaluartut USA-lu nunatsinni Sorsunnersuup Aappaanili sakkutooqarfeqaraluartoq.

Præsident Trumpip Kalaallit Nunaat tiguarniarneraa marsip 13-ianni aperineqarpoq. Taassumalu: - Taamaattoqarnissaa ilimagaara, akissutigaa.

Nuummiut USA-p nunatsinnik tiguserusunneranut akerliullutik marsip 15-ianni akerliussutsiminnik takutitsipput. Nunatta oqaluttuarisaanerani akerliussutsimik takutitsinerit annerpaartarigunarpaat.

Oqallittoqangaatsiarnerata aamma akerliussutsimik takutitsiniartoqarnerata kingunerisaanik Amerikamiut præsidentiata tullersortaata, J.D. Vancep nuliata Sisimiunut tikeraarnissamik pilersaarutini taamaatippai. Taarsiulluguli aappariit marsip 28-anni Pituffik Space Basemukarput, tassanilu tusagassiortunik katersortitsisoqarpoq.

The New York Timesip Amerikamiut kalaallinut USA-mut ilanngutsitsiniarnissamut - matumani pissaanermik sakkukitsumik aamma namminersortunut aningaasaliissuteqarnikkut soqutiginnitsitsiniarnissamut periusissiaat apriilip qulinganni saqqummiuppaa.

Amerikamiut præsidentiata isertortumik paasiniaasartut soorlu CIA-mi NSA-mi DIA-milu pisortat Kalaallit Nunaannut tunngatillugu paasissutissanik amerlanernik katerseqqusimavai Wall Street Journalip maajip arfernanni saqqummiuppaa. Tassani kalaallit USA-p anguniagaanut iluaqutaasinnaasut ataatsimut isigineqarsinnaalersinneqassasut ilaatigut peqqussutigineqarpoq. Tamanna pissutigalugu Amerikamiut Kalaallit Nunaannut kilitsissiatut suliaqarsinnaanera immikkut ilisimasallit nunallu arlallit pasivaat.

Angutit Amerikamiut atersineqanngitsut pingasut “akuliuteriaraluarsimasinnaasutut” aamma “sunniiniartutut” tusagaqarfinniit taaneqartut, PET-p DR-illu tusagaqarfii allat aggustip 27-anni uppernarsarpaat. Taakkua nunatta Danmarkillu akornanni eqqissiviilliortitsinissamik siunertaqartumik sulianik ujartuipput. Tamatuma saniatigut nunatta Danmarkimit avissaarnissaanut suliaqartussanik Amerikamiut nunatsinnik tiguaanissaannik ikiuussinnaasunik kalaallit aqqinik allattorsimaffeqarpoq.

USA-p Danmarkimut aallartitaatut toqqagaaqqammersoq Kenneth Howery, nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt (S) peqatigalugu Hans Egedep illuani tusagassiortunik decembarip arfineq-pingajuanni katersortitsivoq. Tassani oqarpoq: - Uagut (USA, aaqq.) kalaallit siunissaminnik namminneq aalajangiisinnaanerat ataqqivarput.

Præsidentip Louisianami guvernøri Jeff Landry Kalaallit Nunaannut immikkut aallartitassatut decembarip 22-anni toqqarpaa. Kalaallit Nunaata USA-mut ilanngunneqarnissaa anguniagaralugu, guvernørip nammineq oqaatigaa. Præsidentip Kalaallit Nunaata USA-mut ilanngunneqarnissaannik kissaateqarnini ulloq taanna oqaatigeqqippaa.

Donald Trump New York Timesimut 2026-mi januaarip arfineq-pingajuanni oqarpoq, Kalaallit Nunaata pigilernissaa 'eqqarsartaatsikkut iluatsilluassagaanni pisariaqartoq'. Kalaallit Nunaannik piginnittuuneq imaluunniit USA Natomi ilaasortaanissaa 'aalajangigassanngorsinnaasoq', oqaatigaattaaq.

Allisiguk

Eqqissisimaqqusisoq

Piffissap uiverfiunnginnissaa ernumaffiunnginnissaalu naalakkersuisut siulittaasuata arlaleriarluni oqaatigaa.

- Nunarput Venezuelamut sanillersuunneqarsinnaanngilaq. Nunatsinni tamat oqartussaaqataanerat aallaavigineqarpoq ukiorpassuarnilu taamaappoq, taanna oqarpoq.

Aamma atuarukPh.d.-liortup ernummatigisaa USA-mit sakkutuujunngillat

Taamaattorli ernumasoqarnera paasisinnaallugu Jens-Frederik Nielsenip oqaatigaa.

- Suleqatigiinnerulli uagutsinnit massakkut ilungersuunneruneqarnera, USA-lu suleqatigiinnitta siornatigut pioreersimasup pilerseqqinniarneranut takussutissaavoq. Ima inissisimasoqanngilaq, USA-p Kalallit Nunaannik tiguaasinnaasoq. Uivissanngilagut.

Natop allaaserisaannik atuutsitsilernianngitsoq

Kalaallit Nunaata Natomi ilaasortatut allaaserisat sisamaat, artikel 4, atorneqartussanngortissinnaavaa.

Imaappoq, nunap ataqatigiinnera, politikikkut namminersulivinnissaa isumannaatsuuneralu navianartorsiortinneqarpata naalakkersuisut Danmarkillu sakkutuut suleqatigisatik oqaloqatiginissaannut aggersarsinnaagaat.

Jens-Frederik Nielsenilli taama pisoqarnissaa itigartitsissutigivaa.

- Nunanik allanik, taakkunanilu aamma Natomik oqaloqateqarnerput sukannernerulersipparput, taanna oqarpoq.

- Isumaqarpunga tamanna (artikel 4, aaqq.) pillugu oqaaseqarnissaq siusippallaartoq. Tamakku eqqartornissaannut suli piffissanngunngilaq. Oqaloqatigiinnerup pilerseqqinnissaa pissutsillu nalinginnaasunngoqqinnissaat maannakkorpiaq oqaluuseraagut. Tamanna massakkorpiaq anguniagaraarput.

Aamma atuarukAaja Chemnitzip innuttaasunut pilersaaruteqartikkusukkaa: - Ajornerpaamik pisoqarsinnaaneranut piareersassaagut

Naalakkersuisut ukiup ataatsip ingerlanerani taakku oqariartuutigaat. Amerikamiut naalakkersuisuinik ataatsimeeqateqarnissarsi qaqugu piumasarilissavisiuk?

- Isumaqarpunga Kalaallit Nunaannit oqariartuutigineqartoq ersarissuusoq, tassuunalu allanngortoqanngilaq. Suleqatigiinnissaq pitsaasoq attatiinnarusupparput. Niuernissamut ammavugut, oqaloqatigiittarfinnilu naleqquttuni oqaloqatigiinnissarput attakkusupparput.

- Ukioq ataaseq kingumut qiviarutta, oqaloqatigiiffissat naleqquttut atornikuunngilagut. Tamanna maanna allanngortipparput, oqaloqatigiittarfiit naleqquttut atorusuppagut tamanna nunanut tamanut iluaqutaaniassammat.

Upalungaarsimanermut pilersaarut

Aaja Chemnitzip (IA) upalungaarsimanissamut pilersaarut ullumi siusinnerusukkut apeqqutigaa, nuna sakkutuunit isaaffigineqalissagaluarpat innuttaasut qanoq pinissartik paasiniassammassuk.

Jens-Frederik Nielsenip oqarnera naapertorlugu, Kalaallit Nunaata sakkutuunit isaaffigineqarnissaanik oqalunneq naleqqutinngilaq. Upalungaarsimasulli taama pisoqarnissaannut piareersimassasut oqaatigaa.

- Naalakkersuisunit tamakku misissuleruttorpagut. Pisimasut kingulliit pissutigalugit taama pisoqarsinnaanera naalakkersuisut paasivaat. Inissisimaffippulli uaniinngilaq, unnuap ingerlanerani tiguarneqarsinnaalluta.

Naalakkersuisut siulittaasuat USA-mik suleqateqarlualeqqinnissamik kissaateqarnerup oqaatigeqqinnginnerani taama oqarpoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.