Ministerit Illersornissaqarfiup sungiusarnerini ataasinngorpat najuutissapput

Kalaallit Nunaanni sungiusarnermut annertuumut NATO-mi nunaneersut sakkutuut 550-init ikinnerunngitsut septembarip 19-iata tungaanut sungiusassapput.

Illersornissamut ministerimit Troels Lund Poulsenimit (V) tikeraarneqassapput, tassani Norgemi, Kalaallit Nunaanni Islandimilu ministerit peqatigalugit ataasinngornermi sungiusarnermi najuutissapput.

Taamak Illersornissamut ministeriaqarfik tusagassiutinut nalunaarummi allappoq.

- Kalaallit Nunaanni eqqaanilu piffissami aggersumi sakkutooqarnerulernera, Issittumi Illersornissaqarfiup sakkutuui aamma NATO-mi suliaqarnissamut piareersimasut nukittorsarneqassapput, illersornissaqarfimmi pisortaq Michael Wiggers Hyldgaard nalunaarummi oqarpoq.

Atlantikup avannarpasissuani Issittumilu siooranartoqalissagaluarpat ataatsimut qisuariarsinnaaneq, 2025-mi Arctic Lightimik sungiusarnermi illersornissaqarfik NATO-llu iligiivisa sungiusassavaat.

illersornissaqarfimmi pisortaq naapertorlugu, sungiusarneq imaani annaassiniarnermik, imaani avatangiisinut mingutsitsinermik pinaveersaartitsinermik attaveqaasersuutinillu pingaarutilinnik illersuinissamik imaqarpoq.

Tamakku aamma siornatigut sungiusartoqarnerani misilittarneqarnikuupput.

Siooranartunut assigiinngitsorpassuarnut akiuussinnaaneq

Politikerit ataasinngorpat Kalaallit Nunaannut tikeraarnerminni ilaatigut sakkutuut umiarsuaannut “Niels Juel”-imut ikissapput.

Tassani ilaatigut qulimiguullit sorsuutillu F-16-it sungiusarneri najuuffigissavaat.

Sungiusarneq septembarip qulingiluaani aallartippoq.

Sungiusarnermi suleqatit Frankrigimeersut, Tysklandimeersut, Sverigemeersut Norgemeersullu peqataapput.

- Arctic Light aqqutigalugu Kalaallit Nunaata upalungaarsimanera tamarkkiisumik nukittorsarniarparput, Kalaallit Nunaannilu oqartussat nunanilu tamalaani suleqatigineqartut suleqatigalugit, Illersornissaqarfiup sakkutuui siooranartunut assigiinngitsorpassuarnut akiuussinnaanerat sungiusassavarput, Issittumi Sakkutooqarfimmi pisortaq, generalmajor Søren Andersen, tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Issittumi sillimaniarnerup aallunneqarnerulernera tunngavigalugu, Kalaallit Nunaanni eqqqaanilu suliaqartoqarnerulersikkaa, Illersornissaqarfik allappoq.

Tamanna Issittumi Sakkutooqarfiup qullersaqarfianit Kalallit Nunaatalu naalakkersuisuinit ataqatigiissaarneqarluni ingerlanneqarpoq.

/ritzau/