Nunatta, Danmarkip USA-llu akornanni ajornartoorneq ullut tamaasa ineriartorpoq. Donald Trumpip Danmark aamma Europami nunat allat arfineq-marluk USA-p Kalaallit Nunaannik tiguaanissaanik isumaqataanngippata 10 procentimik akitsuusiiffiginiarlugit arfininngornermi siorasaarutigaa.

Naalakkersuisut siulittaasuat, Jens-Frederik Nielsen (D) tullersortaalu Múte B. Egede tusagassiortunut marlunngornermi katersortitsipput. Naalakkersuisut pisinnaasut tamarmik – tassunga tiguaasoqarsinnaanera ilanngullugu piareersimaffigigaat oqaatigineqarpoq, Donald Trumpimmi sakkutuuliisinnaaneq mattutinngilaa.

Danmarkimi ministeriunerup Mette Frederiksenip pissutsit oqaasertaliiffigai. Danmarkip EU-llu Trump qanorluunniit siorasaaruteqaraluarpat Kalaallit Nunaat sumiginnarnavianngikkaat qulakkeerneqarsinnaanersoq pillugu apeqqut taassuma akissuteqarfigaa:

- Uanga Kalaallit Nunaat sumiginnarnavianngilara. Tamanna danskit ministeriuneratut qangali aalajangereerpara, Mette Frederiksen oqarpoq.

- Tamatuma misigissutsinik assigiinngitsunik tamarmik aallartitsisinnaanera paasisinnaavara, kalaallit inuiaqatigiivini ilisarisimasarpassuaqarpunga, kalaallinut inunnut inissisimaffigitinneqartoq naleqqutinngilluinnarpoq, Mette Frederiksen kalaallit danskillu tusagassiorfiinit apersorneqarnermini oqarpoq.

Europa akissuteqartariaqartoq

Mette Frederiksenillu USA-p akitsuutitigut sorsulinnginnissaa neriutigaa.

Kisianni Amerikamiut præsidentiata Europamut akitsuutitigut sorsunnissamik siorasaarutini eqquutsissagunigit akissuteqartoqartariaqarpoq.

- USA Europamut akitsuusiissaguni Europa qajannaatsumik akissuteqartariaqarpoq. Tamanna kissaatiginngilarput. Qanorpiaq iliussanersugut piffissami aggersumi oqaluuserissavarput, taanna oqartoq Ritzau allappoq.

Natop ataavartumik najuunnissaa

Ministeriuneq Natomit sakkutuunut Kalaallit Nunaanni ulluni kingullerni  sungiusarnermut peqataasunut tunngatillugu aamma apeqquteqarfigineqarpoq.

Mette Frederiksenillu Danmarkip Natop ataavarnerusumik, soorlu Østersømi aamma nunani Østersøp kangimut sineriaani illersornissamik suliaqarnertulli Kalaallit Nunaanni najuutilernissaa piumasarigaa oqaatigaa. Ritzau allappoq.

- Natomi iligiinnut Kalaallit Nunaanni eqqaanilu najuuttoqarnerulernissaa siunnersuutigaarput, taanna Ritzau-imut oqarpoq.

Siunnersuuteqarnermi Natomi iligiit Østersømi suliaqartarnerat toqqaannartumik isumassarsiorfigineqarpoq. Nunat iligiit Østersøp kangimut sineriaani aalajangersimasumik sakkutooqarfeqarpoq, Østersømilu alapernaarsuinermi suleqatigiittoqarluni.

Sungiusarneq Baltic Sentrymik taaguuteqarpoq.

- Tamanna issittumi atorneqarsinnaavoq, Mette Frederiksen oqarpoq, nangillunilu Natop Issittumi najuunnerulernissaa paasineqarluartoq oqaatigalugu.

Suleqatigiissitaq oqaluuserineqassasoq

Nunanut allanut naalakkersuisup, Vivian Motzfeldtip (S) aamma danskit nunanut allanut ministeriata, Lars Løkke Rasmussenip Amerikamiut præsidentiata tullersortaa J.D. Vance aamma nunanut allanut ministeriat, Marco Rubio Washingtonimi pingasunngormat ataatsimeeqatigaat.

Naallu kunngeqarfiup USA-llu akornanni isumaqatigiinngitsoqaraluartoq aaqqiagiinngissutaasunut aaqqiissutissarsiornissamut suleqatigiissitamik pilersitsisoqarnissaa isumaqatigiissutigineqarpoq.

Tamatuma kingorna Præsidentip Illorsuanit oqaaseqartartup suleqatigiissitap ”Kalaallit Nunaata tiguarneqarnissaanut teknikkikkut oqaloqatigiinnerit” nangissagai oqaatigaa.

Suleqatigiissitaq pilersinneqarsimasoq Mette Frederiksen aamma apeqquteqarfigineqarpoq. Tassungalu ima akissuteqarpoq:

- Kalaallit Nunaata tiguarneqarnissaanik suliap suliareqqinneqarnissaa nalunaarutiginngilarput, kisianni ataatsimoorfigisarput, Issittumi sillimaniarneq suliaqarfigineqaqqissaaq, suliaqarnerup maanna qanoq ingerlanneqarnissaa maanna oqallisigineqassaaq, taanna oqarpoq.