Keira Alexandra Kronvoldip Thistedip qeqqani inaani ineeqqani tamani anaananngoqqammertoqarneranut takussutissaqarpoq.

Siniffeeraq uaasartoq annoraaminermik qaqortumik akimut ersittumik qilaanngusaasalik inimiippoq. Iluaniipput bamseeraq annoraaminermik sanaaq naalungiarsuup atallaavisa siuteeraasallit kajortut eqqaanni. Inoorlaap taartunik nujallip, tungujortunik isillip, Zammip asserpaalui siniffeeqqamiipput. Tassa 38-nik ukiullip, Keira Kronvoldip pania qulingiluanik qaammateqartoq.

Assit ilaanni Zammip assiliisoq illuanik qungujulaarluni isigaa. Assimi allami sinippoq.

Namminerli siniffeeqqami sininnikuunngisaannarsimavoq. Nerriveeqqamiluunniit naalungiarsuleriffimmi tassunga naatsorsuussaasumi. Nerriveeqqami naalungiarsuleriffimmi milutsitsinermi immummut pitarnaveeqqutit, tarngutit nangiillu eqqaanni nammineq sanaamik ‘Zammi’-mik allaqqasumik aappilarujuttumik qalipaatilimmik allagartaqarpoq.

Zammi Thistedip napparsimmaviani siorna novembarip arfineq-aappaanni nunarsuatsinnut appakaakkami, akunnerit marluk qaangiummata pinngitsaaliissummik arsaarinnissutigineqarpoq.

Inissiineq angajoqqaatut piginnaasanik naliliinermut naatsorsuutigineqartartumik, angajoqqaat piginnaasaannik nalileeriaatsimik (FKU) ilaatigut pissuteqarpoq.  

Zammimik naartulermalli suliaq soqutigineqalereersimavoq. Danmarkimi kommuninit ilaqutariinnut kalaaliusunut FKU-p atorneqartarnera, peqatigiiffiit, inuttut pisinnaatitaaffinnik ilisimatuutut misissuisarfik ilisimatusartullu arlallit ukiuni arlalinni isornartorsiortarpaat. Nalilersueriaatsimmi qallunaat oqaasiinut kulturiannullu tulluarsagaapput, kulturikkullu assigiinngissuseq eqqarsaatigineqarnani. Taamaattumik nalilersueriaatsit inissiinerni kukkusumik tunngaveqartitsisimasinnaanerat arlalinnit ernummatigineqarpoq. 

Danmarkimi kalaallit meerartaat qallunaat meerartaannit tallimariaammik amerlanerusut inissinneqartartut 2022-mi nalunaarusiap takutippaa.

Keira Kronvoldimmi Qeqertameersup Zammimik erninermini pilluarnera aliasunnerujussuarmik taarserneqarpoq, qitornartaanimi tunniuttariaqaleramiuk.

- Zammi milutsinniarlugu paariniarlugulu aalajangerpunga. Assaanik isigaanillu naqitsisinnaanissatsinnut akuerineqarpugut. Taskeeqqamik atisassaanik, nangissaanik, miluffissaanik, sutsissaanik, babyoliessaanik uffaraangamilu qaqorsaatissaanik, ilaqutarsiassaanullu allagaarannguamik Zammi Julianemik ateqartoq allaffigilaarlugit ilanngussillunga poortuunnikuuara.

- Tiguneqareersorlu matu alarsinnaajunnaarpara. Timiga sajuppoq, qiavunga anersaarsinnaanngitsutullu misigivunga. Anniartorujorujussuuvunga. 

Keira Kronvold Thistedimi iniminut tiimialuit qaangiummata kisimiilluni angerlarpoq.

- Siniffimmi pequliaannarpunga, taanna oqarpoq.

Kommuni attavigaa

Keira Kronvold Zammip inunngornissaanut ukiut qulit sioqqullugit Thistedimi kommunimiit isiginiarneqaleqqaarpoq.

Keira Kronvold paniamik taamani qulingiluanik ukiulimmik ernerminillu arfineq-pingasunik qaammatilimmik tigummiinnarnissaanut naleqqunnersoq, kommunip misissuiffiginiarlugu kissaatigaa. Taannaavoq angajoqqaat piginnaasaannik nalileeriaatsimik (FKU) taagugaat, ilaatigut angerlarsimaffimmi ilaqutariinnik nakkutiginninnermik ilaqarpoq, soorlu aamma Keira Kronvoldip tarnip pissusianik nalilersueriaatsit arlallit nalilersorneqartariaqarsimasoq. Oqalutsissaqartinneqarnanilu.

Misissuineq paniata ilaqutarsianut inissinneqarneranik, erneratalu aanaa aataakkuminut nooqqaariarluni kingusinnerusukkut ataataminut nuunneranik inerneqarpoq. 

Naak Keira Kronvoldip pisoq ajorluinnartutut oqaluttuarigaluarlugu, ernermi ataatami ilaqutaaniinnera toqqissisimanaraa, taakkulu ullumikkumut ajunngitsumik attaveqarfigai. Paninili pillugu ernumanermik sinissaaruttarpoq.

- Ajorluinnarpoq. Qanorluunniit ilioraluarlungalu oqaraluaruma taakku (kommuni, aaqq.) ajugaatinnavianngilaannga. Panima angerlartinnissaanut periarfissaqanngilaq.

Keira Kronvold Zammimik siorna naartulermat ernummatit ingerlaannaaq amerlipput. Tassani naartunermi siornatigut aamma naartunikuuvoq, Keira Kronvoldillu oqarnera naapertorlugu, meeraq pinngitsaaliissummik arsaarinnissutaassasoq imaluunniit naartuersissasoq Thistedimi napparsimmaviup qinigassissimavaa.

Naartuersissalluni aalajangerpoq. Aalajangerneq suli aliasuuterujussuusoq. Taamaattumik Zammimik naartulerami naartuersinneq misigeqqikkusunnagu nalunngilaa. 

- Nammineerlunga kommunimut attaveqarpunga, takutikkusukkakkumi ikioqatiginnikkusullunga neriullunga tigummiinnarsinnaassallugu (Zammi, aaqq.). Sinnattupalaanngorporli. Piffissap sivikitsup iluani sianerput (Kommuni, aaqq.) FKU-mik naliliiviginiarlunga oqarlutik.

Keira Kronvold Zammip asserpaaluinik siniffeeqqamut ilioraasimavoq, siniffeeraq Zammimut pisiani.  Assi © : KNR/Ann-Sophie Greve Møller

Tamanna ilaatigut Keira Kronvoldip tarnip pissusiinik nalilersueriaatsimik nutaamik ingerlatsisariaqarnissaanik imaqarpoq, tarnip pissusianik ilisimasallit misissuisuusut aamma inuusaq pania inoorlaajusaartillugu peqatiginerani nakkutilliisuupput.  

Keira Kronvold meeqqami marluk allamut inissinneqarneriniit naammattumik ineriartorsimanngitsoq, kommune isummerpoq,, Zammillu tigumminissaanut misigissutsitigut itisiliisinnaanngippallaarnerarlugu naliliilluni.

Tamatuma saniatigut oqaaseqarani isikkukkut iliuutsikkullu ersersitsiniarnera qallunaallu oqaasiinik atuisinnaanera “meeqqap ajunngitsuunissaanut itisiliisinnaanngippallaartoq” misissuinermi allaqqavoq.

Kulturini oqaatsinilu annaagai

Zammip novembarimi 2024-mi nunarsuatsinnut appakaanneraniit qaammatini qulingiluani, Keira Kronvold Christiansborgip saavani qallunaat kommuniinit nalilersueriaatsit isornartorsiorneqaqisut atorneqarunnaarnissaannut akerliussutsimik takutitsisunut arlalinnut peqataasarpoq.

Taassuma pania Zoe Kronvold maanna 20-nik ukioqartoq tapersersuiuarsimavoq. Zoe Kronvold ukiuni qulingiluani angerlarsimaffiup avataanut aamma inissinneqaqqanikuuvoq. Inissinneqarneq nammineq kissaatigisimanagu, taanna oqarpoq.

Ukiut siulliit tallimat ilaqutarsiani ilungersuanartorsiorfigisamini inissinneqarsimavoq.

- Illup iluani ulluinnarni suliassat soorlu eqqiaaneq meeqqanillu allanik paarsineq suliakkiutigineqartuaannartutut misigaara. Aperineqarneq ajorpunga, isumaginissaannik oqarfigineqaannartarpunga. Meeqqatut isigigaannga misiginngisaannarpara aningaasarsiutitulli, taanna oqarpoq nangillunilu:

- Unnuit tamarluinnaasa sinilertinnanga qiajuaannarpunga. 

Zoe Kronvold (saamerleq) aamma Keira Kronvold (talerperleq) imminnut sapaatip-akunneranut arlaleriarlutik takusarput. Uani Thistedimi Keira Kronvoldip angerlarsimaffiata saavaniittut.  Assi © : KNR/Ann-Sophie Greve Møller

Zoe Kronvold ukiukitsuullunili nipinik nuanninngitsunik tusaasaqartalerpoq. Naak nammineerluni iliuuseqarfiginiartarsimagaluarlugit pimoorunneqanngitsutut misigisarpoq. Maanna skizofreniimik nappaateqartoq paasineqarnikuuvoq.

Titartakkamik qaqitsivoq nammineq titartarsimasaminik, kiinnatut isikkoqarpoq, isai ueruloqqasut kigutai anillangangajattut zombiemut eqqaanartoq. Misigisani iluarsartuukkusullugit titartaasarluni oqaluttuarpoq.

Keira Kronvoldikkuni Zoep titartagaa alla, Sassuma Arnaatut nujaani arfeqarlunilu aalisagartalittut isikkulik amusarissap qaaniippoq. Angerlarsimaffiummi avataanut inissinneqarnera kalaallit kulturiannik oqaasiinillu annaasaqarneranik kinguneqarpoq.

- Annermik kamak kisianni aamma kinaassutsima annersaata annaanera aliasuutigigakku, taanna oqarpoq.

Zoe Kronvoldip arni sapaatip-akunneranut arlaleriarluni maanna takusarpaa, qanittumillu imminnut atassuteqarlutik taanna oqarpoq. Soorli angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimanerluni suli paasiuminaatsittarpaa. Taamaammat nukkami anaanaminut angerlarteqqinneqarnissaanut tamaviaarpoq.

- Zammip angerlaqqinnissaanut qanorluunniit iliuuseqarusuppunga. Kisianni kommunip periarfissamik tunniusserusunnginnera pissutigalugu, anaanama neriuuteqarpiannginnera takusinnaallugu nikalluutigisaqaara.

Zammimut neriorsuut

Sinittarfimmi allamik aamma siniffeeraqarpoq, Keira Kronvoldip ulik qaqortoq allapalaagaq Zammip inunngorfigisaa, tassunga ilanngullugit naalungiarsuup atallaavi inunngorami atisai ilisimavai.

Siniffeeqqamut inoqanngitsumut unnuit tamaasa sinilluaqqusisarpoq. Panimi ullut ilaanni angerlarnissaanut neriuuteqarluni ileqqut atalissimatiinnarusutaasa amerlasuut ilamininnguat.

Keira Kronvoldip Zammi sapaatip-akunneranut akunnermi ataatsimi najortarpaa, tamanna Thistedimi kommunip najoqatigiitsitsisarfiani pisarpoq. Issiavoq qaqortumik nuersaajutigaluni, nuersagaa Zammip ulissaraa.

- Pissaanik nassartuaannarpunga. Atisat, nerisassat naasut. Zammi inuummat neriorsuutiginikuusara.

- Silami pisuttuaatilaarnissaanik sapaatit-akunneri marluk matuma siorna siullerpaamik akuerisaavunga. Ilaanneeriarluni qaanni sinilertarpoq.

- Sivisunerusumik najorsinnaanissaanut kommuni kimigiiserfigiuaraluarparput. Angerlartikkusoqaara. Kisianni qanorluunniit ilioraluaraangama soqutaaneq ajorpoq. FKU-mik naliliisimaneq pissutaalluni iliuuseqarsinnaanngilanga, taanna oqarpoq.

Angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnerni suliani, kalaallinut ilaqutariinnut tarnikkut nalilersueriaatsinik atuisarnermik atorunnaarsitsisussaq, qallunaat naalakkersuisuisa nunatsinni naalakkersuisut suleqatigalugit, Zammip novembari 2024-mi nunarsuarmut appakaanneraniit qaammatit marluk qaangiummata inatsisissatut siunnersuut saqqummiuppaat.

Inatsit maajip aallaqqaataani atuutilerpoq. Tassunga taarsiullugu qallunaat kommunii kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasalimmik, Den Nationale Videns- og Specialrådgivningsorganisationip (Danmarkimi nuna tamakkerlugu siunnersuinermik suliaqarfiup aaqq.) (VISO) ataaniittumik atuisussanngortinneqarput.

Tamatumunnga ilanngullugu immikkoortortaq immikkut ittoq sulianik, kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiiffiusunik FKU-millu atuiffiusimasunik suliareqqiissaaq. VISO-p suliat 315-it missaanniittut 2026-p ingerlanerani suliareqqissallugit naatsorsuutigaa. Suliat ilaat Keira Kronvoldimut tunngasuuvoq.

Suliamut tunngatillugu aggustimi ataatsimiigiaqqussummik tigusaqaqqammerpoq. Naalli erseqqissaavigineqarnerunissamik neriunaateqaraluartoq Keira Kronvold isumalluanngilaq.

- Taakku inissiinermik suliareqqiisussat ilumut kalaallit kulturiannut oqaasiinullu ilisimasaqartuunersut paasinissaa ajornakusoorpoq. Tamanna toqqissisimanarinngeqaara, taanna oqarpoq.

Ernumassut, peqatigiiffiit arlaqartut Danmarkimi ilaqutariinnut kalaallinut ikiuisut aamma oqaatigereerpaat.

Neriuuteqarluarniarsaralunili oqarpoq, ileqquni ingerlatiinnarlugit. Ilaatigut naneruummik ikitsilluni. Thisted Kommunip saani aqquserngup naanerani najugaqarfigisamini, naneruut Zammimik allariarlugu ikippaa.

Kommuni oqaaseqartoq

KNR-ip oqaluttuaq Thisted Kommunimut saqqummiuppaa. Kommunili nipangiusimasussaatitaagami suliat ataasiakkaat pillugit oqaaseqarsinnaatitaanngilaq.

Thisted Kommunemi Meeqqanut ilaqutariinnullu ingerlatsivimmi pisortaq Lars Sloth KNR-imut allakkatigut akissuteqarpoq:

- Suliamik taamaattumik ingerlatsinermi meeqqamik pinngitsaaliissummik arsaarinninnerit pillugit suliat peqqissaarulluinnarneqartuaannartut oqaatigisinnaavara. Suliarineqarneri nalilersuinernik assigiinngitsorpassuarnik imaqartarput, tassani kommunip, suliat inatsisit naapertorlugit aammalu inatsisit tunngaviusut naapertorlugit ingerlanneqarnissaat pillugu pissutsit paasiniartarlugillu qulakkeertarpai.

- Inuk pisumi aalajangersimasumi suliap ingerlanneqarnerani oqalutsimik pisariaqartitsissanersoq isumaqatigineqartarpoq. Innuttaasup suliamut tunngatillugu paasinnilluarnissaanut oqalutseqarneqarnissaq ajunnginnerusoq naliliisoqaraangat Thisted Kommune periarfissiiuaannartarpoq.

- Ilaqutarsiaritittakkatta pitsaassusaannut tunngatillugu paasititsissutigisinnaavara, ilaqutarsianik siunersiuiuartarpugut, meeqqallu ataasiakkaat pillugit oqaloqateqarnermik malitseqartitsisarluta. Tassunga atatillugu meeraq qanoq atugaqarnersoq oqaloqatigineqartuaannarpoq, allakkami allappoq. 

KNR-ip isornartorsiuineq Aalborg Universitetshospital, Thistedimut aamma saqqummiuppaa. Allakkatigut akissummi allaqqavoq: 

- Region Nordjylland/Thisted Sygehus peqqissartup qanoq issusianik nalinginnaasumik oqaaseqaateqarneq ajorpoq, taamaattumik KNR-imut saqqummiunneqartunut oqaaseqaatissaqanngilaq. Region Nordjylland tunngaviusut malillugit kiffaanngissuseq aamma peqqissaanermi kajuminneq, peqqissartunik peqataatitsineq atorlugu sullissisarpoq.