Pilunnguaq Olsen meeqqaminik angerlartitsiniarluni ukiuni sisamani akiuuppoq. Maanna kissaataa piviusunngorpoq

Angajoqqaat piginnaasaannik misiliutit tunngavigalugit Pilunnguaq Olsenip meerai pingasut pinngitsaaliissummik angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnikuupput. Danmarkimi kalaallit meerartaat pillugit angerlarsimaffiup avataanut inissiisarnermi suliani misiliutit taakku kingorna isornartorsiorneqangaarput.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

maajip 28-at 2025 09:40

Nutserisoq Tabetha Kreutzmann

Pilunnguaq Olsenip nipaa nuannaarpoq, killitseqqavorli.

- Isumaginninnermut siunnersorti sianerpoq aperalunilu, ‘Pilu, oqaluussinissamut piffissaqarpit’, ‘issialluarpit?’.

Silammut anersaarpoq nangillunilu:

- Taava oqarpoq (isumaginninnermut siunnersorti, aaqq.) nukarliliara kommunip angerlartinniaraa. Oqaloqatigiinnermi kingullermi meeqqama angerlarteqqinnissaa periarfissaasunganngilaq. Taamaammat nuanneqaaq tupaallannaqalunilu, taanna oqaluttuarpoq.

Ukiut sisamat matuma siorna Pilunnguaq Olsenip meerai pingasut Aalborg Kommunep pinngitsaaliissummik arsaarinnissutigai. Qaammatini sisamani nammineq kajumissutsimik angerlarsimaffiup avataanut inissiineq pereersoq tamanna pivoq, piffissamimi ilungersunartosiorfioreersumi illoqarfimmi Jyllandimiittumi imminerminut meeqqaminullu nutaamik najugassarsivoq.

Kajumissutsimilli inissiineq pinngitsaaliissummik inissiininngorpoq.

Pilunnguaq Olsenip oqaluttuassartaa KNR-ip siusinnerusukkut oqaluttuarereerpaa. Qanoq meeqqat marluk ataatsimoorlutik ilaqutarsiartaarsimanersut, qanorlu nukarlersaat ilaqutariinnut allanut inissinneqarsimanersoq. Pilunnguaq Olsenip meeqqani sapaatip-akunnera allorlugu nalunaaquttap akunnerata aappaata affaa takusarpai. Qatanngutigiit pingasut anaanartik peqatigalugu qaammammut ataasiarlutik nalunaaquttap akunnerata aappaata affaa takunissaminnut periarfissaqarput.

Maannali tamarmik najugaqatigiittussanngoqqiliivipput. Qaammammi matumani siusinnerusukkut 38-nik ukiulik Pilunnguaq Olsen kommunimit ilisimatinneqarpoq nukarliliaa angerlartinneqalersoq.

Sapaatip-akunneratalu siuliani Pilunnguaq Olsenip kissaataa annerpaaq piviusunngorpoq: meerai pingasut tamarmik angerlaqqissinnaanngorput.

- Qissasiinnarpunga.

Nipaa sajulerpoq:

- Ukiut taakku sisamat artornarsimaqimmata. Paasiuminaatseqaara, Oh my god, angerlaqqiliivipput. Kiserliornarsimaqaaq.

Pimoorussinerusut

Pilunnguaq Olsenip meeraanik pingasunik angerlartitsineq Danmarkimi inatsip nutaap maajip aallaqqaataani atuutilersup kingorna pivoq.

Inatsit angajoqqaat piginnaasaannik misissuutinik Danmarkimi kalaallinut ilaqutariinnut atorneqartartunik atorunnaarsitsinissamik siunertaqarpoq.

Misissuutimmi kalaallit kuturianut tulluarsagaanngillat, taamaattumik suliaqartut arlallit kalaallit meerartaannik allamut inissiisarnerit qanoq kukkusumik tunngaveqartigineri pillugit apeqqusiinikuupput.

ANGAJOQQAAT KALAALLIT MEERARTAASA ALLAMUT INISSINNEQARATARSINNAANERANNIK DANMARKIMI KOMMUNIT NALILEERIAASIISA ISORNARTORSIORNEQARNERAT NAATSUMIK

Ilaqutariit kalaallit Danmarkimiittut meerartaat allamut inissitat ilaqutariit qallunaat meerartaasa allamut inissitaasut tallimariaatigaat, VIVE (Det Nationale Forsknings- og Analysecenter for Velfærd i Danmark) nalunaarusiamini 2022-meersumi allappoq.
Danmarkimi kommunit isumaginnittoqarfiini kalaallit meerartaasa allammut inissinneqaratarsinnaanerannik suliat kalaallit kulturiannik oqaasiinillu eqqarsaatiginninnani suliaasut taamaannerallu kalaallit angjoqqaat paatsoorneqarnerannik taakkualu pigiliutiinnakkanik isumaqarfigineqarnerannik kinguneqarsinnaasut, VIVE-p nalunaarusiamini 2023-meersumi allappoq.
Kalaallit angajoqqaat meeraasa allamut inissinneqaratarsinnaanerannik Danmarkimi kommunit angajoqqaat piginnaasaannik nalileeriaasii (FKU) aamma isornartorsiorneqarput. Nalileeriaatsit taakkua nunani killerneersut kulturiannut ileqquinullu naleqqussaagaanerat isornartorsiorneqarnerinut tunngavilersuutigineqarpoq.
Naalagaaffik ukiuni pingasuni agguarlugit atugassatut 7,8 millionit koruuninik Danmarkimi kalaallit meerartaannik allamut inissiinissamik naliliiniarnermi angajoqqaat kulturiat oqaasiilu eqqarsaatigalugit apersorneqartarnissaannut taamaaliornermullu nutaanik najoqqutassiornissamut illikartitsivoq.
Nalilersueriaatsinik nutaanik ineriartortitsisoqarnissaanik Folketingimi ilaasortat nunatsinneersut marluk, IA-meersup Aaja Chemnitzip aamma Naleqqameersup Aki-Matilda Høegh-Damip, Folketingimi isumaqatigiinniutigineqarnerani piumasarereerallu taamaaliorput.
Angajoqqaanik nalilersueriaaseq ilaqutariinnut kalaallinut Danmarkimi najugalinnut qallunaat atugaat, atorunnaarsinneqarnissaanut qallunaat naalakkersuisui inatsisissamik siunnersuummik saqqummiussisamaartut, qallunaat isumaginninnermut ministeriata Sophie Hæstorp Andersenip januarimi nalunaarutigaa. Taarsiullugu VISO-p ataaneersunik kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasalinnik sulisoqatigiinnik immikkoortunik, kommunit atuisussanngortinneqassapput.
Suleqatigiit immikkoortuttaaq FKU atorlugu avataanut inissiisarsimanerit suliarineqartarsimasut suli ingerlasut misissuiffigissavaat. Tassa suliat 460-init ikinnerunngitsut.
Inatsisissatut siunnersuut Folketingimi sisamanngornermi taasititsissutigineqarpoq, Maajillu aallaqqaataani atuutilersinneqassaaq.

Allisiguk

Taarsiullugu qallunaat kommuniinut kalaallit meerartaannik inissiinissamut suliani kalaallit oqaasiinik kulturiannillu immikkut ilisimasalimmik, Den Nationale Videns- og Specialrådgivningsorganisationip (Danmarkimi nuna tamakkerlugu siunnersuinermik suliaqarfiup aaqq.) (VISO) ataaniittumik atuisussanngortitsissaaq.

Suleqatigiit immikkoortuttaaq kalaallit meerartaannik angerlarsimaffiup avataanut inissiinermi suliat suli ingerlasut aamma misissuiffigissavaat.

Pilunnguaq Olsenip eqqartuussissuserisua aperigaanni, inatsip allanngornera eqqumanerunermik pilersitsisoq qularutissaanngilaq.

- Maannakkut takusinnaavarput aaqqissuussinermit eqqartuussivimmullu attuumassutilinnit tamanna isornartorsiorneqaleriartuinnartoq. Periutsip allanngornera takusinnaavarput, tassa siornatigornit inissiisarnerit pimoorunneqarnerulernerat, taanna oqarpoq.

Ineriartorluartoq

Pilunnguaq Olsenimut tunngatillugu suliami VISO-p immikkoortortaqarfianit immikkut ittumit misissorneqanngilaq. Taarsiullugu tunngavigineqartut apeqquserneqarsinnaanerat pissutigalugu meeqqami pingasut angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimanerat kommunip isumaliutigeqqinniaraa, Aalborg Kommunemit februaarimi nalunaarfigineqarsimavoq.

Angajoqqaammi piginnaasaannik misissuinerit tunngavigalugit angerlarsimaffiup avataanut inissiisoqarnikuuvoq, misissuinerilli taakkua kalaallit meerartai pillugit inissiisarnermut tunngatillugu eqqortuunerat maanna apeqquserneqarpoq.

Pilunnguaq Olsen aamma misissuinerni oqalutseqarsinnaasimanngilaq, naak oqalutseqartussaatitaagaluarluni.

Aamma atuarukMeeqqanik angerlarsimaffiup avataanut inissiisarneq pillugu inatsit nutaaq pillugu akerliussutsimik takutitsisut: - Kamaqaqaanga

Pilunnguaq Olsenip anaanatut ineriartorluarsimanera Aalborg Kommunep meeqqat pingasut angerlartinneqarnissaannut tunngavilersuutigaa, taamaattumillu angerlarsimaffiup avataanut inissiinissaq tunngavissaqarunnaarsimanerarlugu.

Eqqartuussissuserisulli Jeanette Gjørrettip tunngavilersuut upperinngilaa.

- Pilunguarmi ajunngitsumik ineriartorsimasoq kommuni allassimasinnaavoq, isumaqarpungali angerlarsimaffiup avataanut inissiinermut tunngaviusut apeqqusernartuaannarsimasut, taanna oqarpoq.

Taarsiullugu misissuinerit atorneqartut isornartorsiorneqarneranik kommunip maluginiaasimaneranik angerlartitsineq pissuteqartoq taanna isumaqarpoq.

- Suliaq misissoqqissaarneqarsimassaaq meeqqallu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaannut tunngavissaqanngitsoq paasineqarsimassalluni. Kisianni soorunami taamatut allassinnaanngillat, taamatummi allassagunik kukkusumik inissiisimanerminnik nassuerutiginnikkunik assigiinnassammagu.

Tunniutiinnangajassimasoq

Pilunnguaq Olsen aamma nammineerluni kommunimut tatiginnikkunnaarsimavoq.

- Tunngavissaqaratik meeqqannik arsaareerpaannga. Kukkugumami? Taava susoqassava? Annaaqqissavakka?

- Ukiut sisamat taakku ingerlanerini tunniutiinnangajattarpunga. Suulluunniit iliuuserisakka iluaqutaanikuunngillat. Borgmesterimut, ombudsmandimut, Folketingip ombudsmandianut, Naalagaaffiit Peqatigiinnut allannikuuvunga. Akiuunneriinnaanikuuvoq.

Ukiuni sisamani meeqqani sinilluaqqullugit aparsinnaanikuunngilai. Qiagaangata saammarsarsinnaanagit. Piumalleraangami sianerfigeriaannaanagit.

Maannali qaamaneqalerpoq. Qaamaneqangaalerpoq. Pania tallimanik ukiulik juunimi angerlassaaq, ukiullu nikinnerini meerai angajulliit malinnaassapput.

Pilunnguaq Olsen paniminut aasaanerani atuanngiffiup kingorna atualersussamut atuarfissarsiuleruttorpoq. Angerlarnissaanullu piareersarpoq. Sinittarfissaa aappalaarujuttumik qalipappaa.

Siniffissarsillugu. Tikilluaqqunissaanut nerisassat pilersaarusiorlugit: umimmak siataq naatsiianik immuup qalipperneraneersulikkat aalisakkallu panertut kinguleqqiutitut.

Ukiut arfinillit matuma siorna Pilunnguaq Olsen, taamani aapparisimasaa meeraallu pingasut Narsamit Aalborgimut nuupput. Panitsik napparsimasoq pitsaanerusumik nakorsartinnissaa nuunnerminni pingaarnertut pissutigaat. Taakkunannga ukiuni sisamani meeraat angerlarsimaffiup avataanut inissitaaqqapput.

Pilunnguaq Olsen angerlaqqikkusunnerpa?

- Amerlasuut taama aperisarput. Naluarali. Naak aaqqissuussaaneq maani Danmarkimi ilungersunangaaraluartoq, maaniillunga sungiusimavara. Ajornartorsiuteqanngitsumik meeqqakka maani najugaqatigerusuppakka, taanna oqarpoq.

Malitseqartitsineq

KNR-ip oqaluttuaq Aalborgip kommunianut saqqummiuppaa. Kukkusumik inissiisoqarsimasinnaanera pillugu oqaaseqaatit aamma kalaallit meerartai FKU atorlugit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pillugit sulianik misissueqqissaarnissamut kommuni qanoq isumaqarnersoq apererusunnikuuarput.

Aalborg Kommune allakkatigut ima akissuteqarpoq:

- Soorunami suliat ataasiakkaat oqaaseqarfigisinnaanngilavut, kisianni Aalborgip kommunia inatsit maanna atuuttoq naapertorlugu inissiisarnernik nalilersuiuaannartoq oqaatigisinnaavarput. Suliassaqarfimmi inatsip nutaap juulip aallaqqaataani atuutilersussap atuutilersinnissaa Aalborgip piareersaleruttorpaa, Aalborgip kommuniani Meeqqanut Ilaqutariinnullu pisortaq Hanne Husted Manata allappoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.