Illersornissamut isumaqatigiissut nutaaq: Issittumi Sakkutooqarfik Nuummi illoqarfiup qeqqaniit nuukkusuttoq

Ilanngutassiaq Issittumi Sakkutooqarfiup pisortaata apersorneqarnerata takisuup immikkoortuani siulliuvoq. Søren Andersenip ilanngutassiap immikkoortuata aappaani illersornissaq pillugu isumaqatigiissutip nutaap isornartorsiorneqarnera akissuteqarfigissavaa.

- Isumaqatigiissutimmi suliassat kingulliit 2033-mi aatsaat naammassinissaat ilimagaara.

illersornissamut isumaqatigiissummi nutaami Issittumi Sakkutooqarfimmut suliniutit naammassineqarnissaannut qanoq sivisutiginissaa, Issittumi Sakkutooqarfiup pisortaata, generalmajorip, Søren Andersenip oqaatigaa.

Naalakkersuisut Danmarkillu Isumaqatigiissutip immikkoortuata aappaa, tassa nunatsinni 2033-p tungaanut sakkutooqarnikkut suut piginnaaffigilerneqarnissaannut tunngasoq oktobarimi isumaqatigiissutigaat. 

Issittumi Sakkutooqarfiup Nuummi nutaamik allaffeqarfeqalernissaa kiisalu fregatinut sakkutuut umiarsualiveqalernissaa politikkikkut pingaartumik aalassassutigineqarpoq.

Issittumi Sakkutooqarfiup suliaqarnerup qanorpiaq ingerlanissaa maanna oqaaseqarfigaa.

Qullersaqarfiup inissisimaffissaa

Søren Andersenip Issittumi Sakkutooqarfik illoqarfiup qeqqani illuni assigiinngitsuni sisamanit tallimanut ullumikkut siaruaqqanera oqaatigaa. Taamaammallu illumi ataatsimuulernissaq taakku kissaatigisimavaat.

Naallu Issittumi Sakkutooqarfiup inissisimaffissaa nutaaq kommunip aalajangertussaagaluaraa Søren Andersenip illoqarfiup qeqqaniikkunnaarnissaq kissaatigineruaa.

- Parnaarussiviup eqqaaniissinnaavoq, aatsitassarsiornermi umiarsualiviup nutaap eqqaaniissinnaavoq, aamma mittarfiup eqqaaniissinnaavoq, kisianni illoqarfiup qeqqaniinngitsoq sumiiffimmi tassani inissaq naammanngilaq.

Issittumi Sakkutooqarfiup illuutaannik Nuummi kisimi nutarterisoqassanngilaq. Illersornissaqarfik Kangerlussuarmi annertuumik nutarterinermik aallartitsissasoq, Søren Andersenip oqaatigaa: - Illut pisoqalilaalernikuullutillu isumagineqartariaqarput. Tamanna soorunami sulissutiginiarparput. Tamanna ersaringaatsiassaaq. Assi © : Markus Valentin / KNR

Illoqarfimmi takussaanissi isornartorsiorneqarnera pillugu illoqarfiup qeqqaniikkunnaarusuppisi?

- Naamik, kisianni isornartorsiuineq taanna tusaallutigu soorunami oqaatigerusuppara, Søren Andersen oqarpoq.

Taassumali Issittumi Sakkutooqarfiup pingaartumik qarasaasiatigut isumannaallisaaneq eqqarsaatigalugu isumannaallisaanerup qaffasissusaa kissaatigineqartoq ullumikkut attanneqarsinnaanngissoraa.

- Illut uku illunut allanut qisummik sanaajusunut qanittumiipput. Siunissami taamaassinnaanngilaq. Illunik isumannaannerusunik qarasaasiatigullu aarlerinartunut illersorneqarsinnaanerusunik peqartariaqarpugut.

Tapiissuteqarneq artukkiinerluunniit

Issittumi Sakkutooqarfiup Kangerlussuarmi illuutini aamma nutartissavai, Søren Andersenillu 'isumagineqartariaqartutut' oqaatigai.

Tamatuma saniatigut sakkutooqarfimmik nutaamik sungiusarnernit, Issittumi Tunngaviusumik Ilinniarnermut aamma Kunngeqarfiup iligisallu imaatigut silaannakkullu atortunik tapersiissuteqarnermut isumaginnittussamik pilersitsisoqassaaq.

Tassanilu sulisut amerlanerunissaat pisariaqarpoq – tamannali sakkutuut amerlanerunissaannik kisimi isumaqanngilaq.

Suliffissat nutaat sakkutooqarfimmi sulisoqarnerulernerata saniatigut perorsaasut, nakorsat maskinalerisut nunatsinni sulerusuttut aamma amerlissapput. Tamatuma saniatigut kalaallinut suliffissat amerlanerusut aamma pilersinneqassapput. Assi © : Markus Valentin / KNR

- Inuinnaat atorfigisinnaasaannik aamma ilaqassapput, taamaammat kalaallinut piviusumik suliffissaqarnerulersitsissaagut. Issittumi tunngaviusumik ilinniarnerup kingorna atorfinitsitsisinnaavugut. Taakku pigaartutut imaluunniit suliaqarnerni suleqataasutut sulisinnaapput, kalaallit taamaalillutik amerlaneursut Kalaallit Nunaanni isumannaallisaanermik suliaqassallutik.

Tamatuma saniatigut Isumaqatigiissutip Immikkoortuata aappaanut atatillugu suliffissat saniatigut ukiut arfineq-pingasut tulliuttut ingerlaneranni Nuummi, Kangerlussuarmi Danmarkimilu suliffiit pilersinneqartussat agguataarneqartut 35-t 40-llu akornanniissapput.

Nuummi inissaaleqisoqareernera ulluuneranilu paaqqutarinniffinni ilungersuasoqareernera ilisimaneqarpoq.

Isumaqatigiissutip Immikkoortuata aappaani atorfinitsitsineq 'inuiaqatigiinni atortussaareersut pisariaqanngitsumik ilungersuatinneqalinnginnissaat' aamma allassimavoq.

Søren Andersenip ilungersuatitsinerulersitsisoqarsinnaanerata qanoq pinngitsoortinneqarsinnaanera erseqqissumik akissutiginngilaa. Taassumali Issittumi Sakkutooqarfimmut attuumassuteqartumik ilaqutariinnik tikittoqarnera kalaallit inuiaqatigiivinut pitsaasumik aamma sunniuteqarsinnaanerarpaa.

- Ilaqutariinnik meerartalinnik atorfinitsitsinissaq pikkoriffigilluarparput, taamaammat soorunami artukkiisoqarsinnaavoq. Kisianni sulisunik ilaquttanik ilagalugit tikittunik inuiaqatigiinnut tapersiilluartartugut aamma isumaqarpunga, taanna oqarpoq:

- Angutit ilaasut aappaasullu nakorsatut, peqqissaasutut, meeqqat atuarfiini ilinniartitsisutut meeqqerivinni perorsaasutut imaluunnit maskinalerisutut suliaqartuusarput. Taakkunannga kalaallit inuiaqatigiivinit sulisoqarluni tapersiissuteqartoqartarpoq.