Ilisimatusartoq: Danskit sangujoraartumik ingerlanerat saammaateqatigiinnissamut aporfiusoq

Danskit ministeriunerat Mette Frederiksen arnanut spiralilersuisimanermut atatillugu utoqqatsissuteqarani ulloq oqaluttuarisaanermi pingaaruteqarpoq.

Tamatuma saniatigut danskit naalakkersuisuisa saammaateqatigiinnissamut aningaasaateqarfik Kalaallit Nunaanni arnanut spiralilersuinermi eqqugaasimasunut allanullu danskit naalagaaffiannit aaqqissuussaanikkut assigiinngisinneqarsimasunut taarsiissuteqarnissamik periarfissiisussaq pilersippaat. Isumassarsiaq danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaanni naalakkersuisunut maanna oqaloqatigiissutiginiaraat, Mette Frederiksenip sapaatip akunnerani matumani siusinnerusukkut tusagassiortunik katersortitsinermi oqaatigaa.

Tamannalu danskit naalakkersuisuinit nutaamik iliuuseqarnerusoq, Astrid Nonbo Andersen naliliivoq. Taanna Dansk Institut ved Internationale Studierimi (DIIS) ilisimatusartuuvoq, taassumalu nunani avannarlerni saammaateqartigiinniarnermik ukiuni arlalinni ilisimatusarsimavoq.

- Danmarkimi pisortatigoortumik utoqqatsissuteqartoqarnissaa ataatsimut isigalugu tunuarsimaarfigineqartuaannarnikuuvoq, tamanna utoqqatsernerup kingunerisaanik eqimattanut allanut tamanut utoqqatsertoqartariaqalernissaanik isumaqarnermik pissuteqarpoq, taanna oqarpoq.

Mette Frederiksenip siulittaasuunerani danskit naalakkersuisui nutaamik toraagaqalersut, Astrid Nonbo Andersen naliliivoq. Aamma naak ilisimatusartup oqarnera naapertorlugu arnanut spiralilersuinermi eqqugaasimasunut utoqqatsertoqarnissaa ukiuni arlalinni sulissutigineqareernera eqqarsarnarsinnaagaluartoq.

Ministeriuneq meeqqanut misileraatigineqarsimasunut 2022-mi utoqqatsissuteqarpoq. Arnanut spiralilersuinermi eqqugaasimasunut utoqqatsertoqarnerani nunatsinni innuttaasunut eqimattanut utoqqatsernerit pingajoraat.

- Tamanna nutaamik kissaateqartoqarneranut takussutissaavoq. Oqaatsillu ‘saammaateqatigiinnerup’ eqqaaneqarnera. Saammaateqatigiinnissamut aalajangersimalluinnartumik suliniuteqartoqarsimanngilaq, kisianni oqaluttuarisaanermik qulaajaaneq qiviaraanni taanna saammaateqatigiinnissamut tapersaassasoq siunertaasoq allassimavoq, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq, nangillunilu:

- Saammaateqatigiinnissamut aningaasaateqarfik pillugu suliniut nutaaq danskit tungaanniit saammaateqatigiittoqarnissaa kissaatigineqartoq takutinneqarpoq.

Pitsaanerpaamik isumaqarneq

Nunatsinnit saammaateqatigiinnissamut ataatsimiititaliamik pilersitsinissamik kissaateqarneq pillugu Danmarkimut ukiut aqqanillit matumani siorna assamik isaassiniartoqaraluarpoq. Taamani ministeriunerusup, Helle Thorning-Schmidtip saammaateqatigiittoqarnissaa pisariaqartinneqannginnerarpaa.

Taarsiullugulu taamani naalakkersuisut, Aleqa Hammond (S) siulittaasoralugu saammaateqatigiinnissamik ataatsimiititaliaq pilersinneqarpoq, taannalu 2017-imi piareerpoq.

- Kalaallit Nunaat iluamik nunasiaataasimanngitsutut Danmarkimit isigineqarsimavoq. Tassa pisimasut sumiiffinni allani pisimasunut sanillersuunneqarsinnaanngitsut. Sunalu tamarmi pitsaanerpaamik isumaqarnikkut iliuuserineqarsimasoq.

- Tamanna pissutigalugu danskerparujussuit innarliisoqarsimanera naapertuilluanngitsuliortoqarsimaneralu nassuerutigiuminaatsippaat, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq.

Mette Frederiksenip arnat spiralilersuisoqarnerani eqqugaasimasunut utoqqatsertoqarneranik Katuami sapaatip akunnerani matumani malunnartitsisoqarnerani eqitarpai. Assi © : Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix

Danskit naalakkersuisuisa saammaateqatigiinnissamut maanna toraagaqarnerat ilisimatusartup oqarnera naapertorlugu ukiuni kingullerni suliat arlallit soorlu: pinngitsaaliissummik spiralilersuinerit, akuersissuteqanngitsumik meeravissianngortitsinerit, sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuineq aamma inatsisitigut ataataqanngitsut saqqummersinneqarnerisa malitsigisaatut pingaartumik isigineqarsinnaapput.

Astrid Nonbo Andersen nangippoq:

- Suliarpassuit amerliartorput, ukkatarineqarnerisalu ataavarnerat danskini inuiaqatigiinni isummamik allanngortoqarneranik aamma isumaqarpoq.

- Namminiilivinnissamut oqallittoqarnerata ilutigisaanik Danmarkip Kalaallit Nunaat ilaaginnartussatut naatsorsuutigineqarsinnaajunnaartoq paasivaa. Kalaallit Nunaata attaveqarneq una kissaatigineraa qularnarpoq, taamaammat tamanna sulissutigineqartariaqarpoq.

Sangujoraartumik sammiveqartoq

Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaata Danmarkillu atassuteqarnerannik oqaluttuarisaanermik qulaajaasoqarnissaa 2022-mi isumaqatigiissutigaat. Ataatsimiititaliap oqarnera naapertorlugu qulaajaaneq saammaateqatigiinnissamut tapertaassaaq.

Taamaakkaluartorli Astrid Nonbo Andersenip aqqut suli sivisussanerarpaa. Tamannalu danskit tungaanniit qanoq saammaateqatigiittoqarnissaanut periusissiaqannginneranik pissuteqartoq, taanna oqarpoq:

- Danskit tungaanniit sangujoraartoqalaarpoq, tamannalu saammaateqatigiinnissamik kissaateqarnermut akornusiisinnaavoq, tamannami inunnut nalinginnaasunut paasiuminaassinnaavoq. Saammaateqatigiinnissamik kissaateqarunik taava sooq utoqqatsertoqarnissaa taama sivisutigisumik utaqqisissavaat aamma arnat spiralilersuinermi eqqugaasimasut eqqartuussivikkoortitseqqaassanersut sooq suli ilisimanngilarput? Tamakku tamarmik paasiuminaallisitsipput, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq.

Sverige, Norge Finlandilu qiviaraanni eqqortussaq saammaateqatigiinnissarlu pillugit ukiuni kingullerni immikkut ukkataqarput, tassani saaminut aamma Sverigemi Norgemilu finskisut oqaaseqartunut ikinnerussuteqartunut naapertuilluanngitsuliorsimanerit qulaajarniarneqarput. Tamatuma saniatigut illuatungeriit akornanni saammaateqatigiinnissap qanoq anguneqarnissaa pillugu periusissiaqarpoq.

- Siullertut susoqarsimanera, qanoq innarliisoqarsimanerata kiallu akisussaanera uppernarsarneqassaaq. Aappaattut qanoq suliami ingerlariaqqittoqassava, inuiaqatigiit atassuteqarnerlu qanoq ittoq kissaatigaarput, qanorlu iliortoqassava.

- Saammaateqatigiinnissaq eqqarsaatigisarujussuartut nipeqarsinnaavoq. Norgemi saammaateqatigiinneq tatigeqatigiinnermik isumaqartutut aalajangerneqarsimavoq. Tamannalu anguniarneqarluni sulissutiginiarneqarpoq, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq.

Tamatuma saniatigut ilisimatusartup inuiaqatigiinni eqimattat nunap inatsiseqarneranik aamma nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutinit illersugaagaluartut suliamik isumaginnittut isumaqatigiissutinik ilisimanninnginnerisigut malinneqartuaannanngitsut erseqqissaatigaa.

- Taamaammat ajornartorsiutit taakku qaqinneqartut ilagaat. Inuit pisinnaatitaaffiisa ilumut malinneqarnissaat qanoq qulakkeerneqassava? Paasissutissiinermut aamma kommunini isumaginnittut ilinniartinneqarneranniippoq. Suliassarujussuuvoq, tamannalu tusagassiorfinnit ukkatarineqartuusariaqanngilaq, suliassalli pingaarneq tassaniippoq, Astrid Nonbo Andersen oqarpoq.