Eqqumiitsuliortut Hans Egedep eqqaassutissaanut nutaanik allagartalersuipput: - Oqaluttuarisaaneq sukumiinerusumik saqqummiuttariaqarparput

Eqqumiitsiliornermi sammiveqaqatigiit Nordting Hans Egedep Norgemi Københavnimilu eqqaassutissaanut anginernik allagartalersuipput taakkunanilu nunasiaataanerup nalaani norskit ajoqersuisuisa inissisimanerat allaaserineqarpoq.

Allattoq Ann-Sophie Greve Møller

juulip 13-at 2026 11:59

Nutserisoq Ivalu Thorleifsen

Juunip 21-anni inuiattut ullorsiornermi Hans Egedep Københavnimi Marmorkirkenip eqqaani eqqaassutissaa sisammik manngertornersinnaanngitsumik anginermik allagartalerneqarsimavoq.

‘Hans Egede, ajoqersuisoq nunasiaateqarnissamut aallarniisoq’, allagartami laserimik kigartornertut qullertut allaqqavoq tulliattullu Hans Egedep nunasiaateqarnerup nalaani inissisimaffia danskisut tuluttullu allaaserineqarsimalluni.

Suliniut Nordtingimit aallartinneqarpoq Norgemi Tromsømi politikkikkut eqqumiitsuliarineqartoq. Taakku eqqumiitsuliortut Norgep illoqarfiisa ilaanni Harstadimi Hans Egedep inunngorfiani palasiuffigisimasaanilu Lofotenimi Kabevågimi Hans Egedep eqqaassutissaanut assingusunik ukiuni kingullerni allagartalersuisimapput.

Eqqumiitsuliortup Nordtingip aqutsisuata Amund Sjølie Sveenip oqarnera naapertorlugu ajoqersuisup Norgemiup nalinginnaasumik oqaluttuarineqartarneranik allanngortitsiniarneruvoq.

- Hans Egedep ullumikkut oqaluttuarineqartarneranit eqqornerusumik oqaluttuarineqartalernissaa anguniarneqarpoq, Amund Sjølie Sveen oqarpoq.

Marmorkirken kaajallallugu danskit palasit bronzemik eqqaassutissaat 14-it Hans Egedep eqqaassutissaa ilanngullugu inissinneqarsimapput.

- Marmorkirkenip eqqaani eqqaassutissaq oqaasertalerneqaranilu nassuiaatitaqanngilaq, tamanna paasinarpoq tamanik orninneqarsinnaasumik eqqaassutissiinerit inummik oqaluttuamillu soorlu Hans Egede pillugu malunnartitsinermit pisarmata, Amund Sjølie Sveen nangippoq.

Hans Egedep Københavnimi eqqaassutissaata allagartaani ima allaqqavoq

Hans Egedep eqqaassutissaa maani napavoq, ’Kalaallit Nunaata apostiliatut’ aamma ilisimaneqartoq. Danskit naalagaaffiat sinnerlugu kristumiusut Kalaallit Nunaannik nunasiaateqartussatut 1721-mi aallarpoq. Kalaallit kristumiunngornissaat anguniarsimavaa tamanna ilaatigut piorsassimassutsikkut anersaakkullu ileqqorineqartut soorlu qilaatersorneq kiinarpalerlunilu qitinnerit inerteqqutigineqarnerisigut. Ullorsiutaani ammip qalipaataa aallaavigalugu nikassaaneq nakuusernikkullu pissaaneqarneq ilanngunneqarsimapput.

Egedep ajoqersuiartornera danskit naalagaaffiannit Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut piorsarsimassutsikkullu nunasiaataaneranik aallartitsisuuvoq. Egede nunasiaateqarnermi pingaarnertut ingerlatsisuuvoq nunasiaateqarnikkullu ukiuni siullerni pisortatigoortumik aqutsisuulluni.

Egede er længe blevet fejret som helt og civilisator i Danmark. Gader bærer hans navn og statuer er rejst til hans minde. Denne fremstilling er blevet stærkt kritiseret, særligt af Inuit i Rigsfællesskabet, som har protesteret mod dyrkningen af Egede og ser dette som en videreførelse af kolonial magtudøvelse.Egede sapiitsutut piorsaasutullu Danmarkimi sivisuumik nalliuttorsiutigineqartarpoq. Aqqusernit taaguutigaat eqqaassutissaqarlunilu. Taama takutitsineq isornartorsiorneqangaatsiarpoq pingaartumik Naalagaaffeqatigiinnermi Inunninngaanniit. Taakku Egedep ataqqineqarluni nersorneqarneranut akerliusimapput pissaanilimmillu nunasiaateqarsimanerup ingerlateqqinneqarneratut isigalugu.

Allisiguk

Aamma aqqusernit Hans Egedemik atsiunneqarsimasut nutaamik nassuiaasersorneqarsimapput.

- Kalaallit Nunaata nunasiaataasimanera pillugu maannakkut paasisimasagut kingunerluutaasimasullu pillugit sukumiinerusumik saqqummiussisariaqarpugut, eqqumiitsuliortoq Norgeminngaanneersoq oqarpoq.

Kalaallit aalajangissavaat

Eqqaassutissat tamanit takuneqarsinnaasut akerleriiffiusinnaasumik inissisimaffillit nassuiaatitaqannginneri Aamund Sjølie Sveenip ajornartorsiutaasoraa.

- Eqqaassutissat nalliuttorsiutaapput ullumikkulli oqaluttuarisaanermut isiginnittaaserput allanngormat tamanna ajornartorsiutaavoq.

Taamaattumik Norgemi eqqaassutissat allagartalerneqareermata Hans Egedep Københavnimi eqqaassutissaata maanna nassuiaasernissaa pissusissamisoorpoq, Amund Sjølie Sveen oqarpoq.

- Nalunngilarput Hans Egedep Kalaallit Nunaannut tunngatillugu danskit oqaluttuarisaanerannut pingaaruteqartoq.

Nuummi Hans Egedep eqqaassutissaanut aamma allagartaliissavisi?

- Taamaaliorsinnaavugut. Kalaallit Nunaannili Nuummilu innuttaasut eqqaassutissap qanoriliorneqarnissaa tamanna aalajangissavaat. Illoqarfiit nunasiaateqarsimasut pingaarnersaanni Norgep avannaani Københavnimilu eqqaassutissat siulliuppagut.

- Nuummi eqqaassutissamut tunngatillugu eqqarsarpunga Nuummi innuttaasut qanoq iliuuseqarfigissallugu nalunnginnerussagaat, Amund Sjølie Sveen oqarpoq.

Nuummi eqqaassutissaq

Nuummi Hans Egedep eqqaassutissaa qaqqap qaaniittoq Nuutoqqamiillu avammut sammisoq piffissap ingerlanerani arlaleriarluni qalipanneqartarsimavoq.

Qalipaammik aappaluttumik ilaatigut qalipanneqarsimavoq Inuillu kakiueriaasaannik serpalittarneqarsimalluni.

Aamma atuarukEqqumiitsuliornikkut suliaq nutaaq: Hans Egedemut allakkat

Hans Egedep eqqaassutissaanut ’decolonize’-mik (nunasiaataajunnaarneq, aaqq.) juunip 21-anni inuiattut ullorsiornermi allanneqarsimanera 2020-mi oqallisigineqaqaaq.

Black Lives Matter tunuliaqutaralugu akerliusunit nunarsuaq tamakkerlugu inussiaateqarsimasut naalagaaffissuarnillu tiguaasimasut eqqaassutissaat uppikaatinneqarlutillu piiarneqarnerisa nalaanni taamani pivoq.

Hans Egedep Københavnimi eqqaassutissaani saviminermik manngertornersinnaanngitsumik allagartaliussaq peerneqarpoq. Amund Sjølje Sveenip oqarnera naapertorlugu Hans Egedep Harstadimi Oslomilu eqqaassutissaannut allagartaliussat nivinngarneqareeramilli suli ukiut marluk qaangiuttut peerneqanngillat.

KNR-ip palasi Mikkel Wold Marmorkirkenimilu ilagiit siulersuisuisa siulittaasuat Bente Dahl apersorniarsimagaluarpai apersorneqarusussimanngillalli.

- Isumaqatiginngisatsinnik isiginnittaasillit oqaloqatigisinnaavagut. Oqaluffimmulli piorsarsimassutsikkullu kingornussanut ilaasunik aserorterinerit isumaqanngitsut pillugit oqaasissaqarpallaanngilagut, mailikkut KNR-imut allapput.

Pan-Arctic Visionimut – Issittumi nipilersornermik unammisitsinermut Nordting aamma aaqqissuussisuuvoq.

Illit isummat pingaartittaqaarput. Nutaarsiassaq pillugu isorisat nersualaarinerillu uani tikilluaqquagut.