Danskit naalakkersuisortaavisa Kalaallit Nunaannik suleqateqarnerup pitsaanerulersinneqarnissaa neriorsuutigigaat
Danskit naalakkersuisuisa ukiuni tulliuttuni sisamani suliaqarnissaminnut tunngavissartik saqqummiuteqqammerluinnarpaat, nunarpullu samminngitsoorneqanngilaq.
- Ataatsimoornerput aalajaannerpullu qanoq sunniuteqarnersoq ukiuni kingullerni takutinneqarpoq, Mette Frederiksen Marienborg Slotip saani Naalagaaffeqatigiinnermi piffissaq kingulleq pillugu oqarpoq.
Danskit naalakkersuisui Socialdemokratietinit, Socialistisk Folkepartimit, Moderaternenit aamma Rakale Venstremit ilaqartut Socialdemokratiet siulittaasuannit, Mette Frederiksenimit ministeriuneruffigineqassapput. Taanna qinigaaffiit pingajussaannik ministeriunerulerpoq.
Danskit naalakkersuisortaavisa tunngaviini Danmarkip Naalagaaffeqatigiinnerup iluani pitsanngorsarniagaani suliniuterpassuupput.
Tamanna Kalaallit Nunaata tunngaviinik aamma aallaaveqassaaq.
- Danskit naalakkersuisuisa kalaallit inuit pisinnaatitaaffiinut atatillugu namminneq aalajangiisinnaatitaasut aamma Kalaallit Nunaata siunissaa allanik aalajangerneqarani kalaallinit aalajangerneqassaaq, danskit naalakkersuisuisa tunngaviini allassimavoq.
Folketingimut ilaasortap, Naleqqameersup, Qarsoq Høegh-Damip danskit naalakkersuisuisa tunngaviisa ilaat nunatsinnut tunngassuteqarnera naammagisimaarluinnarpaa.
Allassimasut ilaata orangemik qalipaateqarsinnaagaluartoq partiimi qalipaataa innersuussutigalugu quiasaarutigalugu oqaatigaa.
- Allassimasut naammagisimaarluarpakka. Suliassarpassuit soorunami sulissutigissavagut. Sulinissalli tunngavissaa nukittuumik tunngaveqarpoq, taanna oqarpoq.
Folketingimut ilaasortap, Inuit Ataqatigiinneersup, Naaja Nathanielsenip "ataatsimut isigalugu aamma naammagisimaarpaa".
- Danskit naalakkersuisuisa tunngavissaanni siumut sammisut arlaliupput, taakku naammagisimaarsinnaavagut. Ullaakkut makinnissamut politikkikkullu suliaqarnermik nangitsinissamut aamma pissutissaqassaaq, taamaammat saqqummiunneqartut oqimaaqatigiissaarluakkamik tunngaviliisutut isigaara, taanna oqarpoq.
Folketingimut ilaasortat naalakkersuisooqatigiilersut taperserpaat.
Nalunaarutigineqartut pitsaasut nunatta nammineq aalajangiisinnaatitaaneranik akuersissuteqarnermut taamaallaat tunngassuteqanngilaq. Aningaasaliinissamut ineriartortitsinissamullu aalajangersimasumik neriorsuuteqarnerit politikerit naalakkersuisunngortunik naliliineranni aamma pingaaruteqarput.
Nunatsinni aningaasaliinissat
Danskit naalakkersuisuisa inuiaqatigiinnut kalaallinut aningaasaliisarnerit pitsanngorsarusuppaat, Kalaallit Nunaat taamaalilluni imminut napatissinnaalernissaa sulissutigineqassalluni.
Danskit naalakkerusisut tunngavissaanni inissianut, attaveqaasersuutinut pingaaruteqartunut, isumannaallisaanermut pilersuinermut aamma silap pissusiata allanngortiartorneranut aningaasaliinerit eqqaaneqarput. Tasiilamut imaatigut kabelimik nutaamik ilaatigut pilersaaruteqartoqarpoq.
- Ineriartortitsisoqarnissaa innuttaasunut oqartussaaffimmillu ersersitsinermut pingaaruteqarluinnarpoq. Ineqarfinnik isumannaallisaanermillu pilersuinermik aamma ukkatarinnittoqarnera nutaajuvoq. Inissaqarnermut oqartussaaffimmi aamma isumannaallisaanermi pilersuinitsinni kinguleruttooqqangaatsiarnitsinni tamanna pingaaruteqarneruvoq, taamaallat tamanna pitsaasuulluinnarpoq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
Danskit naalakkersuisortaavisa tamatuma saniatigut suliassaqarfinni nunatsinni suli akisussaaffigineqalinngitsuni pitsaassuseq aamma pitsaanerulersinniarpaat, taamaalillutik ullutsinnut naleqquttunngussallutik. Inatsiseqarnermut tunngasut immikkut sammineqartussatut uani oqaatigineqarpoq.
Tamanna Qarsoq Høegh-Damip nuannaarutigaa.
- Qinigaaffimmi matumani ingerlasumi tassa imaappoq ukiut sisamat iluanni danskit oqartussaaffiisa pitsaassusaat qaffanneqassaaq, taanna oqarpoq.
Tamatuma saniatigut kunngeqarfimmi nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa qanoq qulakkeerineqarnissaat aamma Nalaagaaffiit Peqatigiinnit nunani tamalaani aalajangersakkat malinneqarnersut aamma sulissutigineqassapput.
Pisinnaatitaaffiit pisimasullu nuanninngitsut
Nunatta Danmarkillu akornanni pisimasut nuanninngitsut ilaat ukiut tulliuttut sisamat ingerlaneranni aamma oqaluuserineqassapput.
Nunatta Danmarkillu akornanni atassuteqarneq pillugu oqaluttuarisaanermik qulaajaanerup ingerlanneqareersup saniatigut inatsisitigut ataataqanngitsut aamma meeravissianngortinneqarsimasut pillugit suliat immikkut qulaajaaffigineqassapput.
- Danmarkip Kalaallit Nunaatalu ataatsimut oqaluttuarisaanerani pisimasunik nuanninngitsunik ammasumik isortorsiuisumillu misissuerusussinnaassuseqassaagut. Tamanna ataatsimoornitsinnik ineriartortitsinissatsinnut tunngaviuvoq, naalakkersuisoqatigiilersut tunngavissaanni allassimavoq.
Kalaallit meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarsimasut pillugit suliat pioreersut tamarmik pisinnaatitaaffiit naligiittut qulakkeerniarlugit aamma misissorneqarniarput, aamma arnat 1960-imit 1991-ip akornanni spiralilersuinermi eqqugaasimasut taarsiissuteqarfigineqarnissaat piaartumik qulakkeerniarneqarpoq.
- Suliap siuartinneqarnissaa aalajangiusimavarput, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
IA-mit politikerip oqarnera naapertorlugu inatsisitigut ataataqanngitsut aamma meeravissianngortinneqarsimasut pillugit nalunaarusiamik ukioq manna saqqummersoqarnissaanik ilaatigut tamanna isumaqarpoq.
- Danskit naalakkersuisuisa tamanna tunngavigalugu utoqqatsertoqarsinnaanissaa aalajangiiffigissavaat. Sammisat artornartut ilaat ingerlariaqqiffigaagut, taamaammat aalajangiusimaannarnissaq pingaaruteqarpoq, taanna oqarpoq.
Nunanut allanut politikkikkut pisinnaatitaaffiit misissorneqassasut
Nunanut allanut politikki kalaallinit peqataaffigineqartoq naalakkersuisoqatigiilersut nutaat ataanni aamma pitsanngorsarneqassaaq. Danmarkimi naalakkersuisunngortut nunatsinni Naalakkerusisut nunanut allanut politikkikkut pisinnaatitaaffiinik annertusiisoqarsinnaanersoq misissussavaat.
Naalakkersuisut nunanut allanut politikkimi nunatsinnut pingaaruteqartumi paasissutissarsisinnaanissaat aamma aalajangiinissamut suliani tamakkiisumik peqataatinneqarsinnaanissaat ajornannerulersinneqassaaq.
Naaja H. Nathanielsenip nunatta Savalimmiullu Folketingimut marlunnik ilaasortaatitaqartarnerannut maannakkut aaqqissuussineq allanngortinneqarnissaa folketingimut qineqqusaarutigaa.
Kalaallit Nunaata namminersortumik taasisinnaanerata pitsanngorsarneqarnissaa taarsiullugu kissaatigaa, taassumalu oqarnera naapertorlugu taamaaliortoqarnissaanut tunngaviusumik inatsimmi aamma namminersorneq pillugu inatsimmi allannguisoqarnissaa pisariaqarpoq.
Naaja H. Nathanielsenip tunngaviusumik inatsit tunngaviusoq pillugu ataatsimiititaliarsualiortoqarnissaa kissaatigaa. Ataatsimiititaliarli taama ittoq naalakkersusioqatigiilersut tunngavissaannut ilanngunneqanngilaq.
- Sammisaq tamanna saqqummiukkakku tamanna ajornakusuungaatsiassasoq ilisimavara, taanna oqarpoq, nangillunilu:
- Danskit naalakkersuisuisa tunngavissaannut ilaalersinneqarnissaa ilungersuutigineqartussaavoq.
Taassumali nunanut allanut politikkikkut pisinnaatitaaffeqarnerulernissaq oqaluuserineqarnissaa maanna siuariarfigineqartoq nuannaarutigaa.
- Tamanna uagutsinnut ilorraap tungaanut alloriarneruvoq. Tassa tunngaviusumik inatsisimmi aalajangersakkanut unammillerneq. Taamaammat alloriarfiit tigulluarlugit ilungersuutigisassavagut. Taamaliornitsigummi tamatigut angusaqartassaagut. Taamaammat siullermeertumik saqqummiunnerani iluatsinnginnera uippakajaarutiginngilara. Suli misileqqikkusuppara, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq.
