Tusagassiorfik: Løkke kalaallit kissaataannik sapinngisaminik naammassinninniartoq
Danmarkimi nunanut allanut ministerip Lars Løkke Rasmussenip Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikkimut tunngasuni sunniuteqarluarnerulerusunnera akuersaarpaa.
Tamannali tunngaviusumik inatsit tunngavigalugu pissaaq. Tamanna Altinget Arktisimut oqaatigaa.
- Kalaallit Nunaanni nunarsuup sinneranut attuumassuteqarneruleriartorusunnera tamakkiisumik ataqqillugulu paasisinnaavara, Lars Løkke Rasmussen Altingetimut oqarpoq.
Kalaallit Nunaatali nunanut allanut politikkimut tunngasuni pisinnaatitaaffinnik amerlanerusunik pissarsinissaa imaannaanngilaq.
- Naalagaaffeqatigiinnermik peqarpugut, tamannalu naalagaaffiup tunngaviusumik aaqqissuussaaneranik killissaliivoq, Lars Løkke Rasmussen Altingetimut nangilluni oqarpoq.
Danmarkimi ministerit nutaat pingasunngornermi saqqummiunneqarput. Moderaternillu siulittaasuat, Lars Løkke Rasmussen nunanut allanut ministeritut ingerlaqqippoq, Socialdemokratietillu siulittaasuat, Mette Frederiksen ministerioqqilerluni.
Naalakkersuisut nunanut allanut namminneq politikkiminnik ingerlatsilernissartik ukiorpassuarni kissaatigaat.
Tunngaviusumik inatsimmut ataatsimiititaliortoqarnissaa kissaatigaa
Tunngaviusumik inatsit ullumi inatsisisaarfimmi malunnartinneqartoq naapertorlugu Danmarkip, naalagaaffeqatigiit sinnerlugit nunanut allanut, isumannaallisaanermut illersornissamullu politikkit pingaarnerit isumagisarpai.
IA-meersup, Folketingimut ilaasortap Naaja H. Nathanielsenip naalakkersuisooqatigiinnik isumaqatiginninniarnerni, naalagaaffeqatigiinni nunat pingasut naligiissinneqarnissaat siunertaralugu tunngaviusumik inatsimmut ataatsimiititaliortoqassasoq kissaatigaa.
- Tamanna salliutinneqanngippat, ukiuni tulliuttuni sisamani qanoq pisoqassanersoq ernummatigaara, Kalaallit Nunaatami tungaanit oqalliseqataasinnaanata, piviusumillu atugassarisatsinnut nammineq sunniuteqarsinnaanata, qinigassatut isiginnaartunngortinneqartarnitsinnik misigisaqakkajuppugut, Naaja H. Nathanielsen KNR-imit apriilimi apersorneqarnermini oqarpoq.
Tunngaviusumik inatsit pillugu ataatsimiititaliamik pilersitserusunneq danskit naalakkersuisuisa tunngaviliussaanni nutaami ilanngunneqanngilaq.
Naalagaaffeqatigiinnerulli nutarternissaa pillugu danskit naalakkersuisui nunatsinni naalakkersuisunik oqaloqateqartuarumaartut allassimavoq.
Paragraf 6 naapertorlugu ataatsimiititaliaq ‘saqitsaannermi aaqqiinissamut ataatsimiititaliamik’ aamma taaneqartartoq eqqartuussivinni qullersaasuni pingasunik ilaasortalik, nunanut allanut tunngasutigut oqartussaassuseqarnerulersinneqarnissaa ilaatigut pineqarpoq.
- Taamaattumik tunngaviusumik inatsisip atuuttup iluani danskit naalakkersuisuilu sapinngisamik akuersaarumaartugut kissaatigaara, Lars Løkke Rasmussen Altingetimut oqarpoq.
Ulrik Pram Gad, Dansk Institut for Internationale Studier-imi (DIIS) lektoriusoq aperigaanni nunanut allanut tunngasutigut oqartussaassuseqarnerulernissaq pillugu apeqqut ilungersunarsinnaavoq — saqitsaannermi aaqqiinissamut ataatsimiititaliami aalajangiisartut aqqutigigaluaraanniluunniit, taanna oqarpoq.
- Ammaanneqarneq tamanna immaqa kinguneqarluarsinnaavoq, kisianni tunngaviusumik eqqartuussisoqatigiinni qullersaasut inatsisinik atuutsitsinermut ministeriaqarfiup tamatumunnga tunngatillugu, tunngaviusumik inatsimmik nassuiaataanik itigartitsinissaat piumasaqaataavoq, Ulrik Pram Gad sapaatip-akunnerani matumani siusinnerusukkut KNR-imit apersorneqarluni oqarpoq.
Inuit Ataqatigiit Inatsisitaarfimmut atatillugu, Københavnimi Kalaallit Illuutaanni inatsisit tunngaviusoq pillugu oqallitsitsinissamut ullumi qaaqqusipput. Naaja H. Nathanielsen, Savalimmiormiu lagtingimut ilaasortaasimasoq professoriusorlu tassani saqqummiussissapput.
