Arnat 111-t, 1992-ip kingorna, peqqinnissaqarfiup Kalaallit Nunaannit akisussaaffigineqalernerata kingorna, namminneq kajumissuserinngisaminnik naartunaveersaasersorneqarsimanertik pillugu naalakkersuisunit ajunngitsorsiassarsiumallutik qinnuteqarput.

Inatsisinik atortitsinermut naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen (IA) KNR-imut taama oqarpoq.

- Taamaattoqarsimanera annilaarnaqaaq. Inuiaqatigiinni atugarissaarfiusuni innuttaasutut toqqissisimalluta nakorsiarsinnaanerput peqqinnissaqarfimmilu sulisunut saaffiginnissinnaanerput qularnaveeqqutit ilagaat. Tamatigut taamaattoqarsimannginnera pisimasut tamakku takutippaat taanna oqarpoq.

Arnat 300.000 koruunit tungaannut ajunngitsorsiassarsisinnaapput.

Arnat arlaannaalluunniit suli ajunngitsorsiassarsitinneqanngilaq. Qinnuteqaatit suli suliarineqarput, Naaja H. Nathanielsenillu qinnuteqaatit septembari nallertinnagu naammassineqarnissaat naatsorsuutigaa.

Siulliit qaammatip ataatsip ingerlanerani ajunngitsorsiassarsisinnaanissaat suli naatsorsuutigaa.

Naalakkersuisut eqqartuussissuserisut Frederiksen Law qinnuteqaatinik misissuisussatut atorfinitsippaat.

Naaja H. Nathanielsenip oqarnera naapertorlugu, qinnuteqaatit katillugit 209-t tigusimavaat, sulialli ilarpassui Kalaallit Nunaata peqqinnissaqarfik 1992-imi akisussaaffeqalernera sioqqullugu pisimasuupput. Taamaattumik taakkua itigartinneqarput. Arnalli Danskit naalagaaffiannut ajunngitsorsiassarsiumallutik qinnuteqarsinnaapput. 

Arnat 1991-ip tungaanut namminneq kajumissuserinngisaminnik spiralimik imaluunniit Depo Proveramik naartunaveersaasersugaanikut Danmarkimit ajunngitsorsiassarsisinnaanerat, Danskit naalakkersuisuisa decembarimi 2025-mi nalunaarutigaat.

Arlallit ajunngitsorsiassarsisut 

Siorna ukiup naanissaata tungaanut oktobarimit qinnuteqartoqarsinnaalerpoq. Qinnuteqaatit februaarip aallaqqaataani naammassineqartussaagaluartut ilimagisamit amerlanerusunik qinnuteqartoqarmat tamanna kinguartinneqarpoq.

Tamatuma saniatigut naalakkersuisut taarsiissutissanut aningaasanik amerlanerusunik nassaartariaqarput. Naalakkersuisut siuliisa aningaasanut inatsimmi 4,5 millionit koruunit taarsiissutinut immikkoortinneqarnissaat 2024-mi isumaqatigiissutigaat. Ajunngitsorsiassarsiissutissat 'arnamut ataatsimut 30.000 koruunit angullugit amerlassuseqarput'.

Kisitsilli tamatuma qinnuteqaatinik 111-nik qaffasinnerusussaarpasippoq. Naaja H. Nathanielsenip oqarnera naapertorlugu aningaasaliisoqarnerunissaa qulakkeerneqareerpoq.

Spiralimit mamianartuliap kinguneri

1991-ip kingorna arnat 15-it kajumissuserinngisaminnik naartunaveersaaserneqarsimasut, Nakorsaaneqarfiup siorna nalunaarutigaa.

Spiralinik kanngunartuliaq eqqarsaatigalugu arnat taarsiiffigitinnissamik qinnuteqartut amerlanerujussuunerat Naaja H. Nathanielsenip tupaallaatiginngilaa.

Kalaallit arnat tusindillit Danmarkimi oqartussat kajumissaarutaat malillugu 1960-ikkunniilli ukiuni qulikkuutaani tulliuttuni spiralilersorneqarput. Arnat arlallit kajumissuserinngisaminnik spiralilersorneqarsimanertik pissutigalugu inuunerminni kingusinnerusukkut kingunipilutsitsisimallutik, kingorna oqaluttuarput.

Naak Danmarkip peqqinnissaqarfimmut akisussaaffik Kalaallit Nunaannut januaarip ulluisa aallaqqaataanni 1992-imi tunniukkaluaraa, naalakkersuisoq oqarpoq suleriaaseq ullormiit ullormut allanngorneq ajortoq. 

- Taamanikkut Namminersorlutik Oqartussaasut peqqinnissaqarfimmut akisussaasunngormata, taamatut isiginnittaaseqarneq taamatullu suleriaaseqarneq unitsinneqarnikuunngilaq. Taamaattumik eqqarsarpunga kisitsisit tamakkiisumik ersersitsinngitsut.

- Nuannaarutigaara taama amerlatigisut pisinnaatitaaffitsik illersormatigik suliartillu nalilerneqarnissaanut kissaateqarmata, aammali  arnat taama amerlatigisut eqqugaasimanerat uannut alianarpoq. Sakkortuvoq, taanna oqarpoq.

Imminut qiviarnissaq pisariaqartoq

Naalakkersuisut siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip (D),  arnat nunatta peqqinnissaqarfimmut akisussaaffeqalereernerata kingorna akuersiteqqaarnagit naartunaveersaasersugaasimasut, naalakkersuisut sinnerlugit siorna septembarimi utoqqatserfigai.

Katuami aaqqissuussinermi taamaaliorpoq, ministeriunerullu Mette Frederiksenip arnat kalaallit 1960-ikkunni ukiunilu qulikkuutaani tulliuttuni akuersinertaqanngitsumik naartunaveersaasersugaanikut utoqqatserfigai.

Naak maanna utoqqatsertoqareerlunilu taarsiisoqareeraluartoq, Naaja H. Nathanielsen isumaqarpoq, suliaq suli qaangiutinngitsoq.

- Tamanna politikkikkut eqqarsalersitsiinnarnani peqqinnissaqarfimmi aamma eqqarsalersitsisariaqarpoq, sunami pineqarnersoq paasiumallugu imminut qiviarnissaq pisariaqarpoq. Niviarsiaqqat arnallu siunissami nakorsiarunik ilumoorullugu isumagineqarsinnaanissaat qulakkeertariaqarparput, taanna oqarpoq itisuumillu anersaarluni.

Taamatut pisoqarsimaneranut kina akisussaasuua?

- Tamanna apeqqutit tullerissavaat. Inatsisitigut pitsaanerusumik ilaatigut maanna atugaqarpugut, nakorsiat pillugit paasissutissanik allattuisarneq pitsaaneruvoq, tamakkununngalu tunngatillugu allatut ilisimasaqalerpugut, neriuppungalu tamanna eqqortumik iliuuseqarnerulernissamut aqqutissiuissasoq.

- Kisianni soorunalimi, suliaq una naammassigutsigu, taama pisoqarsimaneranut suna tunngaviunersoq misissussavarput. Arnat ajunngitsorsiassarsinissaat matumani aaqqiissummi pingaartissimavarput, tamatumalu kingorna suliassaqarpugut. Piffissartornassaaq suliassaavorlu ukiuni tulliuttuni uterfigikulagassarput, taanna oqarpoq.

Tamanna nakorsanut peqqinnissaqarfimmiluunniit sulisunut arnaninngaannit akuersissuteqarnissaminnik qulakkeerinninnatik naartunaveersaasersuisimasunut kinguneqassava?

- Tamanna siunertarinngilarput. Arnat aaqqissuussaanermi eqqunngitsuliorfigineqarsimasut ajunngitsorsiassarsinissaata qulakkeerneqarnissaa uani pineqarpoq. Utoqqatsernerup ilagaa. Oqarsinnaanngilanga allamik pisoqarnavianngitsoq, akisussaaffeqarfinnili tamanna aalajangigassaanngilaq, Naaja H. Nathanielsen oqarpoq ilanngullugulu oqaatigaa tamanna Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup akisussaaffigigaa.