Ilisarititsineq: Ågep angutaa, aataava akkaavilu piniartuusimapput. Qitornani allanik inuussutissarsiuteqalernissaat kissaatigaa
Åge Hammeken Danielsenip angunni Ittoqqortoormiini 2001-imi ukiakkut sapaatip-akunnerata naanerani piniariaqatigaa piniariaqatigaa. Sapaatip-akunnerata naanerani atuanngiffeqaraangami tamatigungajak taamaaliortarpoq.
Ågep illortaava ikinngutaalu marluk ilagalugit avannamut puisinniariartorput.
- Kisiartaalluta umiatsiamik piniarpugut, Åge eqqaamasalikkersaarpoq.
Angunni umiatsiamik aqutsillugu umiatsiap siorngani puisisiorpoq.
Ågep tassanngaannaq immap qaani qillaallattoqartoq takulerpaa. Puisit puisutut ittut eqqarsarpoq, siunerminiittullu tikkuarpai. Angutaata qanillattorpai.
- Erni, nannunik takuvutit!
Åge qiiaammerpoq. Siuata tungaanni nannut pingasut nalupput; arnaviaq piararujussuillu marluk.
- Eqqaamavara uppereqqaarnagu. Tupaqqaqaanga, Åge oqaluttuarpoq.
Tupaqqalluni tunuppoq angunnilu qiimmattarpaluttumik nilliasoq qiviarlugu. Tassanerpiap pisup pingaaruteqassusia Ågep paasilerpaa.
- Piniarneq inuunitsinnut qanoq pingaaruteqartigisoq paasilerpara - aningaasatigut misigissutsikkullu pingaaruteqangaartoq, taanna nassuiaavoq.
Ågep angunni, illortaani kammanilu peqatigalugit piniarnertik naammassiumallugu nunamukarput. Åge 13-inik taamanikkut ukioqarpoq.
Inuunermini piffissaq taanna alianaatsutut eqqaamavaa.
- Piffissaq taanna piniartuuffissaqqeqaaq. Piniarneq ingerlalluarpoq, taanna eqqaamasalikkersaarpoq.
Ullumikkulli suut tamarmik allaapput.
- Misigisimavunga kinguaariinni piniartutut inuusuni kingullersaalluta.
Atuarnissaminit piniarusunnerusoq
Åge 37-nik ullumikkut ukioqarpoq. Nannoqqaarnerminiilli 92-eriarluni nannussimavoq.
Åge Ittoqqortoormiini piniartutut inuussutissarsiutiginnittut ikittunnguit suli ilagaat. Nulianilu Mona Danielsen piniarnermik ukioq kaajallallugu inuussutissarsiorput. Tamatumalu saniatigut Ittoqqortoormiini piniartut peqatigiiffianni siulittaasuuvoq.
Mona Ågelu sisamanik meeraqarput. Ernerit pingasut panillu ataaseq.
Ågep piniartunngornissani takorloortuartarsimavaa.
– Meeraallunga sunngorusunnersunga inersimasunit aperineqaraangama nangaanngivillunga piniartunngorusullunga akisarpunga, taanna oqarpoq.
Åge atuartilluni igalaakkut itsuarluni illoqarfiup piniartui qimussimik umiatsiamilluunniit piniariartortut isiginnaartarpai.
- Usoruttorujussuusarpunga. Uumasut piniakkat soorlu qilalukkat qernertat illoqarfimmut tikiunneqaraangata atuariartorusunneq ajorpunga - piniaqataarusunnerusarpunga, taanna oqaluttuarpoq.
Ågellu piniarnermik inuussutissarsiuteqarnissaa nalaatsornerinnaanngilaq. Angutaa, aataava akkaavilu sisamat aamma piniarnermik inuussutissarsiuteqarsimapput.
Taamaattumik Åge 17-inik ukioqarluni meeqqat atuarfiannit 2005-imi soraarummeerami piniarnermut uppernarsaatitaarniarluni piniartut peqatigiiffiannukarpoq.
- (Piniartut peqatigiiffianni siulittaasup, aaqq.) apeqquteqarfiginngilaanga. Qimmeqarnersunga misilittagaqarnersungalu aperinngilarluunniit - uppernarsaammik tuniinnarpaanga, taanna eqqaamasalikkersaarpoq.
Ågep uppernarsaat tigugamiuk siulittaasup oqaasii eqqaamalluarpai: - Tassa piniartunngorputit. Nannumik takuguit pisarissavat.
- Tamanna puiunngisaannarpara, Åge oqarpoq.
Nunatsinni illoqarfiit minnersaanni siunissaq nalorninartoq
Ittoqqortoormiinut innuttaanullu illoqarfik ukiut 100-t matuma siorna 1925-mi pilersinneqarmalli piniarnermut inuussutissarsiut pingaaruteqarluinnarpoq.
Illoqarfimmi neriniartarfeqanngilaq imerniartarfeqaranilu - aamma suliffissaqartitsisinnaasumik nunallu sinneranut ingerlavigiuminartumik mittarfeqanngilaq.
Angalaniaraanni qamuteralannik, ATV-nik, qimussinik umiatsiamilluunniit angalasoqartariaqarpoq - ungasinnerusumukassagaannilu qulimiguulimmik angalanissaq periarfissatuaasarpoq.
Illoqarfiup heliportianiit Ittoqqortoormiit Nerlerit Inaatalu akornanni, illoqarfimmit 40 kilometerisut ungasitsigisumiittumi, qulimiguulimmik angalasoqarsinnaavoq.
Tassanngaanniit Islandimut sapaatip-akunneranut marloriarluni timmisartuussisoqarsinnaavoq, aatsaallu tassannga Nuummut allamulluunniit timmisartuussisoqarsinnaalluni.
Naalakkersuisulli danskit naalagaaffiat milliardilikkaanik nalilimmik, ilaatigut Ittoqqortoormiini nutaamik mittarfiliornissamik qulakkeerinnittussamik, septembarimi isumaqatigiissuteqarfigaat.
Tamannalu illoqarfimmiunit qilanaarineqarpoq.
– Siunissaq qaamavoq, Dines Hammeken, Ittoqqortoormiini suliffeqarfiutilik, nutaarsiassaq tamanna tusareerlugu Sermitsiamut oqarpoq.
Ittoqqortoormeermiut mittarfittaartoqarnissaanik utaqqitillugit Ågep ilaqutaasalu, piniartullu allat, illoqarfimmi ilaqutariit piniartuusut inooriaaserisimasaattut inuillu ukiut tusindillit sioqqullugit inooriaaserisimasaattut inooriaasertik ingerlateqqippaat.
Tassani qimussit pingaarnerpaarpaajuartuupput.
Ittoqqortoormiini piniartut ukioq tamangajaat qimusserlutik angalasinnaapput, ukiut aputeqangaarlutillu sivisusaqimmata, Åge oqaluttuarpoq.
Siorna oktobarimili sikoreermat, aatsaallu juulimi sikuerummat taanna nulianilu qaammatini qulini qimussertarsimallutik, taanna oqaluttuarpoq.
Ågep qimussimik piniassalluni nuannaraa, ingammik uumasut angisuut piniartillugit.
- Nannut, umimmaat qilalukkallu qernertat immikkut ittuupput. Pisaqaraangattalu nuannaarnerujussuarmik misigisaqartarpugut, taanna oqarpoq.
Åge qimussimik sivisuumik angalasimanngikkaangami eqqissisimajunnaartarpoq.
- Timinni eqqissiviilliulersarpunga, qimusserusuttorujussuanngortarlungalu, oqarpoq nangillunilu:
- Taava aallaraangama timera eqqissisarpoq. Ingammik qimmit ujakkaartilluarlugit misigissuseq nuannertaqaaq - soorlu tassa timimut tarnimullu nakorsaat.
Pisassiissutipalaat
Ågelli inuussutissarsiutaa, Ittoqqortoormiini annerpaaq pingaarnerpaarlu, tatineqarpoq.
- Piniartuuneq aallarteqqaarninnut sanilliullugu maanna ajorluinnartuuvoq, Åge oqarpoq.
Ukiut 20-t matuma siorna piniartunngormat illoqarfimmi 20-nik piniartoqarpoq. Ullumikkut qulingiluaasut, taanna oqaluttuarpoq.
Ittoqqortoormiinit aamma inuit allamut ukiuni kingullermi nuuttartut amerliartorput. Ilaat uteqqittarput, tamarmiunngitsulli.
Naatsorsueqqissaartarfik naapertorlugu ukioq manna ukiup aallartinnerani Ittoqqortoormiini 313-it najugaqarput. Ukiut qulit matuma siornamut sanilliullugu 90-inik ikinnerullutik.
Ågep isumaa naapertorlugu ingammik piniagassanut pisassiissutit piniartuunermut ilungernartorsiortitsisuupput.
- Piniartartunngorama nannunut, aarrinut qernertanulluunniit pisassiissuteqanngilaq. Taamanikkut piniartoqaqaaq, taanna oqarpoq.
Nannut nunarsuatsinni ukiumi tamatumani nungoratarsinnaasutut nalunaarutigineqarput.
- Aappaaguani, 2006-imi, nannut 30-t pisassiissutigineqarput, ukiumut 70-inik, 80-inik allaallu 100-nik siornatigut pisaqartoqarsinnaagaluartoq, taanna oqarpoq.
Pinngortitaleriffiup nalunaarusiaani Ittoqqortoormiini nannunniartarneq pillugu allassimasoq naapertorlugu illoqarfiup pilersinneqarnerata kingorna nannut pisarineqartut ukiut tallimat siulliit ingerlaneranni amerlanerpaasimapput. Nalunaarusiaq naapertorlugu nannunik 100-nik 925-mi pisaqartoqarpoq. Nannut ukiumut 30-t missaanni amerlatigisut 1970-ikkunni pisarineqartarlutik.
Pingaartumik miluumasut angisuut immamiittut piniarneqarnerat pillugu Naalakkersuisut malittarisassaliornerat pisassiissuteqarnerallu piujuartitsilluni piniartoqarsinnaanissaanik uumasullu nungunnginnissaannik qulakkeerinninnissamik pissuteqarpoq.
Pinngortitaleriffik naapertorlugu assersuutigalugu qilalukkat qernertat killilersugaanngitsumik pisarineqartarnerat pissutigalugu ikiliartorsimapput.
Aammali immap qaavani sikusiutit, umiarsuarnik takornariartaatinik angallassisoqarnerujartornera silallu pissusiata allanngoriartornera uumasut najugaqarfiinut ingerlaarfissaannullu sunniuteqarput.
Silap pissusiata allanngoriartornerata kingunerisaanik 2050-ip tungaanut nannut 30 procentimik ikileriarnissaat ilimagineqarpoq.
Silap kissatikkiartornera pissutigalugu immap sikoqqasarnera sivikinnerujartuinnarpoq, tamannalu nannut piniarnissaannut ajornakusoornerulersitsivoq - nannullu illoqarfinnut nunaqarfinnullu qanillattortariaqalertarput.
Ittoqqoortoormiini nanoqarajuttartoq, Åge oqaluttuarpoq.
Ukioq mannali aannuttassat nungummata piniartut nannunik pisarinninnissaat inerteqqutaalerpoq. Inunnut navianartorsiortitsisut qimaatinniarlugillu iluatsinngitsut eqqaassanngikkaanni.
KNR-ip Åge oqaloqatigimmagu, illoqarfiup ungasinngisaani nannunik takunnittoqaqqammerpoq.
- Qinngaaivami, illoqarfiup ilaani, ataatsimoorfigisartakkatsinni takunnittoqarpoq. Ullut tamaasa tassunga inunnik pisuttuartoqarlunilu, ATV-nik angalaartoqarlunilu silaannarissariartortoqartarpoq, taanna oqaluttuarpoq.
- Nannut sisamaapput, qujanartumilli ilaat ippassaq aallaaneqarpoq -– naallu kalerrisaarilluni igittoqaraluartoq tupassaarisoqaraluartorlu qimaanngimmat toqunneqartariaqarsimavoq.
Illoqarfimmi nannuttassat ukiorparujussuarni 35-upput. Pisassiissutit ukioq manna qaammatit sisamat siulliit ingerlanerinnaanni tamakkerneqarput, apriilimilu nannunniartoqarsinnaajunnaarpoq.
Nannuttassat amerlineqarnissaat politikkikkut ukiuni kingullerni kissaatigineqartarpoq. Iilisimatusarnikkut aappaagu nannuttassat amerlineqarnissaat ukioq manna siunnersuutigineqarpoq. Tunumi nannunniartarnerup piujuartitsisuunera ilisimatusarnerup nutaap takutereeraalu Tunumi nannuttassiissutit amerlineqarnissaat pillugu siunnersuut oktobarimi tusarniaassutigineqarpoq. Ittoqqortoormiini aappaagu nannuttassat 13-inik amerlineqarumaartut, taamaalilluni 48-nik pisaqartoqarsinnaalissasoq, Naalakkersuisut decembarip ulluisa 19-ianni nalunaarput.
Ukioq manna qilalukkat qernertat pisassiissutit 17-iusut ullormi ataatsimi nungupput, piniartullu maajimili qilalugarniaqqusaanngillat.
– Tamanna killiliinerujussuaq sunniuteqangaarpoq. Piniarnermit inuussutissarsiuteqalernissaq ajornakusoornerulerpoq, ingammik Ittoqqortoormiini qilalukkanit qernertanit isertitsisarneq pingaarnerpaajugaluarmat, Åge oqarpoq.
"Ittoqqortoormiini piniartut ajalusoortut" Sermitsiami juunimi qulequtarineqarpoq, tassanilu Åge illoqarfimmi piniartut peqatigiiffianni siulittaasutut oqaaseqarpoq.
Pisassiissutit sukannerpallaartut taanna isumaqarpoq.
Taassuma piniartullu kaammattuereerneratigut politikerit umimmanniarneq aasaq sivitsorpaat, Ittoqqortoormiunilu piniartut qilalukkanik qernertanik tallimanik pisaqaqqinnissaat akuerineqarpoq.
Qilalukkat tallimat tamarmik ullup ataatsip ingerlanerani pisarineqarput.
Kinguaariit kingulliit
Ittoqqortoormiini piniarnermik inuussutissarsiuteqarsinnaaneq tunngavissaaruttoq, Åge oqarpoq. Piniartutut inuuneq nalorninarmat inuusuttut piniartunngorluarsinnaagaluartut allamik inuussutissarsiuteqarniarlutik aalajangertartut, taanna oqarpoq.
- Pisassiissutit inuussutissarsiutigineqarnissaminnut ikippallaarput. Inuusuttut piniarnermik ullumikkut inuussutissarsiuteqalersinnaanerat takorloorsinnaanngilara. Ilai misiliisarput, amerlanerilli tunniutiinnartariaqartarput sulileqqittarlutillu, taanna oqarpoq.
Ågep erneri angajulliit marluk Kitaani najugaqarput atuarlutillu. Ataatamittut piniartunngornissartik eqqarsaatigiunnaarsimavaat, tamannalu Ågemut annakkuummernarpoq.
- Qitornakka piniartutut inuulernissaat kissaatiginngilara. Inuussutigissallugu ilungersunarpallaaqaaq, taanna oqarpoq.
Ågelli ernerisa pingajuat ataatami meeraalluni soqutiginninneratulli piniarnermik suli soqutiginnippoq.
- Piniartunngorusunnissaa ilimanarsinnaavoq. Neriuppungali taamaaliussanngitsoq.
Eqqarsaatigigaangakku piniartorsuakkormiuninngaanneerlutit, kinguaariit pingasut piniartuullusi, ernitillu ilinniartut – qanoq misinnarpa?
– Eqqumiippoq. Ilinniarnerat nuannaarutigaara, aammali piniarnerup inuussutissarsiutaajunnaariartornera ernummatigalugu, taanna oqarpoq.
- Piniartuerutiliivissoq malugineqarsinnaavoq.
