Ukrainemi dronet toqoraanermut atukkat unitsinnissaannut aalisakkanut qassutit nunatsinneersut atorneqassasut
Carl Futtrup, maskiinanik ingerlatsisoq naasorissaasorlu Danmarkimeersoq, Ukrainemik tapersersueriaatsimik immikkuullarissumik isumassarsisuuvoq.
Suliffimmi saniatigut aalisakkanut qassutinik tonsikkuutaanik nassiussuinermik aaqqissuussisarpoq. Qamaffissanut, aqqusinernut, qamutinut sorsuutinut russillu droniinut toqunartunut illersuutitut atorneqartarput.
Maanna kalaallit aalisakkanut qassutinik Thyborønimi umiarsualivimmut tunniussisartussatut suleqatigilerpai.
- Tonsit qassiussanersut suli naluara, pissangaqaangali. Neriuppunga pissarsiarisinnaasakka tamaasa pissarsiarisinnaassallugit. 1.000 immaqaluunniit immaqa 2.000 tonsit, Carl Futtrup oqarpoq.
Aalisakkanut qassutit Ukrainemi sakkutuunut qanoq iluaqutaatiginersut oqaatigiuminaappoq, Carl Futtrupilli oqaatigaa aalisakkanut qassutit nunatsinneersut sunniuteqangaarumaartut.
- Sapaatip-akunnerata naanerani assinik nassinneqarpunga, tassanilu aalisakkanut qassutit mikisut atorlugit dronet qulit pisarineqarsimapput, tassa inuit 100-t inuunerat annaanneqarsimasinnaavoq. 100 tonsiinnaat atorlugit inuit 10.000-ilikkaat annaanneqarsinnaapput. Tamatuma saniatigut sakkutooqarnikkut atortut millionilinnik nalillit qassutinit Kalaallit Nunaanneersunit annaanneqartut illersorneqarsinnaapput.
Kilisaammit sorsuffimmut
2022-mi Ruslandip Ukraine tiguarmagu Carl Futtrup sorsunnermit qimaasunik Danmarkiliartitsinissamut ikiuussinnaanerluni aperineqarpoq.
Qimaasunut 500-600-t missaannut inissaqartitsiniarluni erngerluni kommuninut attaveqarsimalluni oqaluttuarpoq.
Tamatuma kingorna aalisakkanut qassutit pillugit aperineqarnissami tungaanut sorsuffimmut ikiorsiissutinik nassiussuinissamut ikiuuppoq.
- Taava aalisakkanut qassutinik pissarsisinnaanersunga aperipput. Tamanna qallunaat aalisartui saaffigalugit misilippara. Taakkumi aallaqqaammut 500 tonsinik peqarput, taakkulu nassiuppavut.
Pingaartumik Kalaallit Nunaanni aalisakkanut qassutinik atornikunik atorneqaqqissinnaasunik amerlasuunik peqassajunnarsisoq, qanittukkut Carl Futtrup eqqarsarpoq. Taamaattumik Royal Greenlandimut saaffiginnippoq.
Atoqqeeriaaseq allaanerusoq
Royal Greenland aalisakkanut qassutinik atornikunik nammineerluni Ukrainemut nassiussineq ajortoq, Merete Lindstrøm, Royal Greenlandimi attaveqaqatigiinnermut pisortaq, allakkatigut akissuteqarluni allappoq.
- Qassutinik atornikunik Thyborønip umiarsualivianut tunniussisarnitsinnik aaqqissuussineq imaqarpoq, taannalu taakkuninnga suliarinnittuusarpoq. Tassanngaannit atortussat atoqqiinernut assigiinngitsunut atorneqartarput - suliniut suliffeqarfittut soorunami tapersersugarput.
Carl Futtrupip danskit illersornissaqarfiat sisamanngornermi ataatsimeeqatigaa. Tassani aalisakkanut qassutit Thyborønip umiarsualivianit Ukrainemut assartorneqarnerannut akiliiumasimasut taanna oqaluttuarpoq.
- Maannamut Polenimukaanneqartassapput. Illersornissaqarfik akiliisuuppat Ukrainemut ingerlanneqaqqusaanngillat. Tassanngaannit Ukrainemiut sakkutuuinut tunniunneqassapput.
