Ruslandip Cubamut tapersersuinini Raul Castrop unnerluutigineqarnerata kingorna erseqqissaatigigaa
Nunat pissaanilissuit Cubamik qunusiarinninniaraluartut, Cuballu iluani pissutsinut akuliunniaraluartut Ruslandip Cuba tapersersortuassavaa.
Reutersip nutaarsiassiinera naapertorlugu Ruslandip nunanut allanut ministereqarfiani oqaaseqartartoq taama oqarpoq.
USA-p Cubami præsidentiusimasoq Raul Castro toqutsisimasutut unnerluutigineqartoq, pingasunngornermi nalunaarutigaa.
USA-p Cubamut kinguneqartitsiniarluni sioorasaarinerata kingunerisaanik, Cubamut uuliamik assartuineq unitsinneqarpoq, tamannalu orsussaaleqinermik innaallagiaarunnernillu kinguneqarpoq.
- Cubami innuttaasut piffissami matumani ilungersunarluinnartumi aalajaalluta tapersersorluartuassavagut, Maria Zakharova Ruslandip nunanut allanut ministereqarfia sinnerlugu oqaaseqartartoq taama oqarpoq.
- Cubamut tapersersuilluinnarnerput uppernarsarparput, aamma naalagaaffiup innarlerneqannginnissaanut tunngasunut akuliunniarsarinerit suulluunniit, qunusaarinerit unioqqutitsilluni illuinnarsiortumik killilersuiniarluni iliuuseqarniarnerit, sioorasaarinerit peqquserlunnerlu sakkortunerpaamik assuaraavut, nalunaarummi allaqqavoq.
Reutersip nutaarsiassiinera naapertorlugu Zakharova nangilluni oqarpoq, USA-p "allaanerussuteqartunut sumilluunniit akuersaanngilluinnarnini takutikkaa tamannalu Monroep ajoqersuutaanik misigittaatsumik piviusunngortitsinerusoq."
Ajoqersuut nutartigaq
Monroep ajoqersuutaa 1823-mi allanneqarpoq, taamanikkullu USA-mi præsidentiusoq James Monroe taaguuteqaatigalugu.
Ajoqersuummi allaqqasut naapertorlugit, Europami nunat Amerikamut akuliutissaanngillat, nunallu allat Amerika avannarlermut kujallermullu akuliuppata, taamaaliorneq USA-mut sorsunniarnertut isigineqassaaq.
USA-mi præsidentip Donald Trumpip ajoqersuut nutartigaq naalakkersuisoqarfimmi nunanut allanut politikkianut pingaarutilittut ilannguppaa.
Raul Castro, USA-mi unnerluutigineqartoq 94-inik ullumikkut ukioqarpoq. Taanna sisamariarluni toqutsisimasutut, timmisartunik marlunnik aserorterisimasutut ataasiarlunilu Amerikamiutut innuttaassusilinnik toqutseqqusilluni pilersaaruteqarsimasutut unnerluutigineqarpoq.
Pisut Cubap USA-llu akornanni akerleriittoqarnerani, Cubamiut timmisartuisa sorsuutit, timmisartut Cubamiunit nunagisaminit qimarngunneqarsimasunit USA-miittunit aqunneqartut 1996-imi qaartitermassuk pipput.
Amerikamiut unnerluutiginninnerat, USA-p Cubami naalakkersuisunik kommunistiusunik uppisitsiniaasinnaassanersut imaluunniit Cubaliariarlutik Castro USA-mi eqqartuussassanngorlugu aassaneraat piffissami kingullermi eqqartorneqareersorlu, nalunaarutigineqarpoq.
USA Venezuelami præsidentiusimasoq, Nicolas Maduro, Amerikamiut sakkutuuinit immikkut sungiusakkanit ukioq manna siusinnerusukkut tigusarineqarmat timmisartuullugulu USA-liaanneqarmat eqqartuunneqarlunilu, USA taamatut periuseqarpoq.
Venezuela Cubalu iligiipput.
/ritzau/
