Nutsernermi ajornartorsiutit Air Greenlandimut millionilikkaanik amigartooruteqassutaasut
Nunatsinniit nunatsinnullu timmisartuussisarnerit tamangajammik Kangerlussuarmiit Nuummut mittarfittaarsuarmut nuunneqarneri Air Greenlandimut ajornaatsuinnaasimanngilaq.
Kalaallit Nunaanni timmisartortitseqatigiiffiup ukiup affaanut naatsorsuutai tunngavigalugit, Check-in taama allaaserinnippoq.
Silarluttarnera, mittarfiit quasannerat, kiisalu isumannaallisaanermi nakkutilliinerup orsussamillu pilersuinerup kinguaattoortarneri pissutigalugit timmisartuutileqatigiiffiup 2025-mi akileraarutit suli ilanngaatiginagit 60-75 million koruuninik sinneqartoornani 30 million koruuninik amigartoornissaa naatsorsuutaalerpoq.
- Unamminartut Air Greenlandip toqqaannartumik iliuuseqarfigisinnaanngisai malugaagut, sulili peqataavugut.
- Taamaattumik aamma akisussaaffimmik tigusilluta ingerlatsinerup tungaatigut sapinngisamik patajaallisaanissamut iliuuseqaqataavugut, Jacob Nitter Sørensen, Air Greenlandimi pisortaaneq, Check-in naapertorlugu oqarpoq.
Taamaatiinnarnerit 59-it
Mittarfimmi nutaami unamminiarnartorpassuit kingunerisaannik Air Greenland ukiup qaammataani siullerni arfinilinni timmisartumik sivisuumik timmisartuussinerit 59-it taamaatiinnartariaqarsimavai.
Siorna piffissami tamatumani Kangerlussuarmiit timmisartumik angalasut pingasuinnaat taamaatiinnarneqarput.
Nuummi mittarfik ukiuni kingullerni annertuumik iluarsaanneqarpoq, ilaatigut mittarfik nutaaq takinerusoq pilersinneqarluni, taamaalilluni timmisartut anginerusut mittarfimmut missinnaalerlutillu aallarsinnaalerput.
Nuulli silaa Kangerlussuup silaaniit allanngorarneruvoq, Kangerlussuaq nunap iluatungaaninnerugami taamaammallu putsumut, anorersuarmut nittaalamullu angujuminaannerulluni.
Mittarfik nutaaq siorna novembarimi ammarneqarpoq.
Air Greenland Namminersorlutik Oqartussanit pigineqarpoq. SAS-ip aamma danskit naalagaaffiata timmisartuutileqatigiiffik siornatigut piginneqataaffigisimagaluarpaat, piginneqataaffiili kalaallinut 2019-imi tunineqarput.
/ritzau/
